Poistuma on kaikenlaista

Jäljelle jää monenlaista. Puuta lähtee, vähän jääkin, elämä on sahaamista.

Kommentit (10)

  1. metsä-masa

    Mottimasa tekee arvokasta työtä omalle metsälleen, aines- ja polttopuut samalla kertaa pinoon. Metsä kyllä kiittää tästä, jo 10:n vuoden päästä, tukit on 6-8 cm paksumpia kuin tänään.

    Täällä Itä-Suomessa näitä hakkuita kutsuttiin hoitohakkuuksi !

  2. Niinhän tuo on kuin ite tehty. Mutta tuon yhden kamalan koroisen haavan olisin jättänyt luontoa rikastuttamaan. Vaikka onkin törkeän näköinen.

  3. En ole koskaan ymmärtänyt hinkua pistää ainespuuta kasan aluspuuksi. Mieluummin ilman, koska se pitää erikseen ottaa kuormaimella ja oikeasti nostaa ajokustannuksia.
    jonkun ”sivupuulajin” voi pistää pääpuulajia olevan kasan kanssa ristiin, mutta aina samaan järjestykseen, eli päällimmäiset kasat ajetaan ensin pois ja sitten allaolevat, joiden alla on esim latvus, jota on vähän karsittu.
    Käsin tehdyn kasan ei tarvitse olla paljoa parempi, kuin motolla tehdynkään, jos on osaava kuski.

  4. Mottimasa

    Tällä savotalla koro Haapoja ja säästöpuita jää niin että on pakko osa kaataakkin. Monesti jos on iso pölli poikki uran on se helpompi kääntää toisesta päästä sivuun ja pinota sen päälle, ilmassa oleva kasa on paljon nopeampi ottaa kuin risujen kanssa ja värkätä sitten niitä kiinni jäätyneitä risuja pois, jos ajo olisi heti olisi tilanne eri kuin tammikuussa. Joskus kaatanut sulaan maahan vain ja tammikuussa ajanut, ovat niin maahan jäätynetä ettei silakkapuntarilla tahdo lähteä irti. Monesti käytän aluspuuna lyhyttä rangan tumppia joka saa jäädä metsään.

  5. Sammalikossa varsinkin kannattaa aluspuu tehdä vaikka sitten jäisi joku kapulakin metsään. Ne alimmat puut voi jäätyä muuten niin kiinni, että ei lähde kuin kirveellä irti. Joskus talviajossa koko pinokin saattoi olla niin jäässä, että kalikat kelkan rekeen saadakseen piti hakata puut irti toisistaan.

  6. pihkatappi

    Kelkka hommissa joutui joskus kankeamaan alimpia puita irti maasta. Toisiinsa kiinni jäätyneitä voi nostella nippuina rekeen, mutta joutuu sitten nysväämään pääty kerrallaan kyytiin, kun ei voimat riitä nipun nostoon. Nykyään kun metsäkone vie hankintapuut, maahan jäätyminen on pieni ongelma. Ja mitä aluspuita olen kasan keskelle laittanut, ajokone on usein hieman vinosti kourassut ja aluspuu tulee samalla matkaan.

  7. Mikäs siinä… Tehkää minkälaisia ristironkkeleita huvittaa. Ei nyky-konekuskit ota aluspuita mukaansa, sen paikkahan ei ole kourasukohdalla. eikä juuri havujakaan, vaikka tekisi kasan havujen päälle.
    Jos käsinlastausta varten hakkaa, niin luulisi jo ensimmäisen savotan aikana oivallettavan, että pöllejä ei kannata pistää oikein siistiin ja jämptiin kouraisuyksikköön, vaan ottaa se hevosmiesten malli, eli pöllit ristikolle (Karkolle), josta on erilaisia muotoja. Jos kolmioon tekee, niin siinäkin ensimmäisenä ajotalvena sattaa terävimmille valaistua, mihin suuntaan kolmion kärki kannattaa laittaa.

  8. Jeessi:”Niinhän tuo on kuin ite tehty. Mutta tuon yhden kamalan koroisen haavan olisin jättänyt luontoa rikastuttamaan. Vaikka onkin törkeän näköinen.”

    Olisipa mielenkiintoinen näytelmä, kun Jeessi esittäis, miten tuollaisen hakkuujäljen ajo käy kätevästi ja ilman turhia liikkeitä -Juontokouraa käyttäen.
    Minusta nuo ovat lähinnä kasaamista vailla olevia pölkkyjä.

  9. Mottimasa

    Näitä ei jätkä vieläkään ajeta juontokouralla, ajokoneella konemiehineen vaan perinteisellä 80 luvun patulla kärryineen, voimaa kuormaimessa on senverran vähän että se ei jaksa puristaa vinossa olevaa aluspuuta samaan nippuun kuin läjä on. Kouraa ei myöskään voi löysätä risujen tiputtamiseksi kun nippu on ilmassa tai hujauttaa maata tai kuormaa vasten päätyjä tasatakseen. Näissä on vain pyritty tekemään siten että pitkät rangat ovat uran suuntasesti tyvet ajosuuntaan päin, kasat siten että ne ovat helppo nostaa kerta nostolla kyytiin ilman risuja tai puiden oikomisia ja molemmin puolin uraa samoille kohdille jotta voi ottaa monta kasaa samasta kohdasta, muutamassa on aluspuu, koroisen haavan paksu tyvi on kasaamatta kun oli liian iso käsin vedettäväksi ja kuormaimella yltää ottaa kyytiin, joku tukki näkyy myös osin pölliläjän päälle nostettuna irti maasta. Pyrin välttämään puiden siirtelyä uran suuntasesti, samoin kääntelyjä, niissä kuluu valtavasti aikaa ja voimia, eikä kouraan sovi kerralla kuin reilu 10 pölliä, 5 on jo hyvä läjä.

  10. Mainitsin tuon juontokouran, koska Jeessi kehuskeli kasailun olevan kuin hänen tekemän ja on kerskunut juontokouran olevan yhden maailman tehokkaimmista metsäkuljetuskoneista. Sitähän se ei ole, varsinkaan, kun kouraisuyksiköt ovat miten sattuu ja lisäksi pirun pieniä.
    Kyllä! Olen ajanut myös juontokouralla, jonka kanssa on kokeiltu kahden – jopa kolmen kasan ottamista samaan kouraisuun. Sillä tekniikalla pinosta tulee helposti mielenkiintoisen näköinen. Jeessi tosin pinoaa pölkyt kärryynsä käsin, joten se siitä metsäkoneesta.

Metsänhoito Metsänhoito