Metsägroupin hakkuujälkeä. Tarkastuksessa herra totesi heti, että virheellisesti hakattu. Hakkuufirman omistaja oli hiljaista poikaa. Onneksi on valokuvia sillä katkontalistoja ei saatu. Syytä katkontaan ei ole saatu. Mikä voisi olla syynä kyseiseen hakkuutapaan? Osaamattomuus, huijaus, kuitupuupula, mikä? Korvausta saatu, mutta tuliko tarpeeksi. Jos kolmen tukin puusta otetaan 3 m:n kuitupuu, sitten kaksi tukkia ja loppu taas kuiduksi, paljonko tulee tappiota?
Korpikuusikossa ja turvemaan männikössä joudutaan tekemään tukin laadun varmistamiseksi kolmosen kuituja käyristä tyvistä joskus huomattaviakin määriä. Vika voi olla kokemattomalle vaikea myöhemmin havainnollistaa. Tarkastettaessa pölkkyjen on oltava täsmälleen samassa asennossa ,kun katkaistaessa runkoa. Jos toinen pölli pyörähtää 180 astetta päiden viistoudet kumoavat toisensa ja lopputulos näyttää virheettömältä rungolta. Paras tapa varmistaa oikea lopputulos olisi kuvata palstan puustoa pystyssä koskemattomana ja sen jälkeen levällään katkottuna niin ,että pölkyt ovat oikeassa asennossa .
Metsäsuunnitelmien tukkiosuusarviot eivät huomioi puuston laatua. Se on erikseen todettava.
Jokos siellä on kaikki lumet sulaneet?
Motokuskin ammattitaito, silloinen tukintarve, sellufirma ostajana syitä voi olla monia, hyvä että sait korvauksia, toivottovasti ne oli asiallisia.. Katkontalistat olisi ollu hyvä saada, miksi näin ei ollut? Mitä Metsägroup siitä sanoi? Jos oli iso leimikko ja tehty ns paksua kuitua on tappiot äkkiä melkoiset..
Seppänen katsoo epäilyttävät rungot tyven suunnasta, mikä on ”ihan hyvä”, vaikka ei se voita metsuria, joka katsoo ensin pystyssä, sitten kumossa – ja vielä latvasta päin näkee tukin ennen katkaisua.
Mopokuskit eivät siihen pysty, eivätkä osaa katsoa, elleivät ole olleet meillä opissa, jolloin kaikki joutuvat apteeraamaan tukkeja M-sahan kera, kunnes alkavat osaamaan.
Tuo sellufirma ostajana on mielestäni hyvin outo arkumentti. Itse ajattelen niin että sahurihan se on se, jonka kannattaa kranttu olla laadun suhteen ja maksaa tukin hintaa vain erityisen priimasta tavarasta ja ohjata panemaan herkemmin puuta kuituun.
Kyllähän se on niin että sellupulju raakkaa tarkemmin ja tekee mieluummin pitkää ja järeää tukkia. Siitä saa parhaan hyötysuhteen sahalla. Sahat taas elävät sillä tukin määrällä eikä niiden kannata hukata yhtään tukkia metsään. Niitä kun ei sellupino kauheasti auta.
Ja tuollaisen oli lenkoa, vinoa, käyrää, käppyrää jne jne selityksiä osaavat kaikki suoltaa kun katkonnasta puhutaan. Todellisuudessa monta 3m tyvikuitua korjattaisiin 30cm-1m lumpilla jolloin tyvi kävisi heti tukkiin. Mutta toki jos aptissa on että tyvitukin on oltava vähintään 5,5m ja latvalta esim 20cm läpimitaltaan on sen alle jäävistä pakko tehdä tyveltä 3m kuitu kun ei esim. 4,3 saa tyveltä tehdä. Sitten välitukilla jatketaan 3m tyvipöllin jälkeen.
Loputon suo tämä katkonta minne voi sukeltaa pää tai perse edellä ja vänkäämistä aina piisaa.
Tukin määrä ei sahaa elätä vaan siitä saatava sahatavara ja sahatavaran laatu. Sahurille parempi on mitä parempilaaluista tukkia saa. Hinta kun on sama. Itse sahurina olisin hyvinkin kranttu tukin laadun suhteen.
Rukopiikki. Niin olisin minäkin. Joslus on yritetty sahata huonolaatuisia tukkeja tai järeitä kuituja, mutta ei niistä leipä lähde.
MG:n kohdalla ei ihan oikeasti voi puhua vain sellufirmasta, eikä myös vain sahafirmasta, vaan kyse on molempien tuotteiden tekijästä.
Jos tukki on sellainen kempura, että siitä ei saa täyssärmäistä sydäntavaraa, niin sen sahaaminen tuottaa tappiota…
Tässä tilanteessa kannattaa miettiä kenen kanssa seuraavan puukupan tekee. MG:lla on on tiukat laatuvaatimukset. Hintakaan ei aina parhaasta päästä. Puukaupassa siirrytään piakkoin runkohinnoitteluun. Sitten voi pätkiä miten haluaa, hinta ratkaisee sitten. VersoWoodi ostaa nyt jo pitkälti runkohinnoittelulla avohakkuita. On hyviä kokemuksia tästä.
Kyllähän noista kuvista äkkiseltään saa hiukan huonon koneen kuljettajan toiminnan makua väkisinkin. Toiset vain tekee tukkia paremmin ja toiset huonommin. Ei se niinkään firmasta joka ostaa ole kiinni vaan sieltä moton puikoista kiinni pitelevästä ja hiukan tietysti aptista. Minulla tuollaisista kyllä löytyi tukkiväri päästä.
Äkkiseltään kyllä luulis että jos tyvestä tehdään kolmosia niin enemmän puussa vikaa kuin kuskissa. Ja jotkut mo.t ei anna lumppeja tehdä ,aina lyhyt kuitu jos ei saa tukkia.
Metsäliitto tarvii välillä nopeasti paljon kuitua, saha ei koskaan niille se voi joskus olla jopa rasite puukaupassa siinä se ero on..
Tämähän on aivan väärin jos kuitua nopeasti tarvitaan, että sitä sitten tehdään tukista. MG:lla on pienet ostovarannot tästä se johtuu. Mistä ostovarantoja kun ei hinta riitä.
Kyllä Metsä-Groupilla puuta riittää ja hinta kohdallaan. Turha tässä on tuollaista propakandaa alkaa suoltaa. Suureksi osin pelkästään jo sopimusjäseniltä tulee riittämiin puuta. Jopa liikaakin. Kyllä minullakin viimeksi pari vuotta pystyssä pysyi vielä kaupan teon jälkeen. Seuraavakin vuoden täyttää kohtsillään.
MG:n sopimusjäsenethän ei muilta ostajilta kysykkään hintoja. Minulla MG: tarjoukset olleet huonommasta päästä.
Selviäiskö
Selviäiskö rungon muoto katkontalistasta?
Jos tuollaisia kyselet anna olla.
Tietyn rungon runkoprofiili voidaan kaivella nykyisten laitteiden tiedostoista . Mutkat ja muut poikkeamat on selvitettävä paikan päällä tarkastellemalla valmistettua runkoa pölkkyinä ennen lähikuljetusta.
Mikä asia yleensäkään estää luovuttamasta katkontalistoja puunmyyjälle? Ei aikaan meilläpäin sellainen tulisi kysymykseen, koska se lopettaisi ostajan puukaupat siihen paikkaan.
Se on juuri niin, kuin suorittava tuolla aiemmin kommentoi. Kun lengosta rungosta on katkaistu esim. 3 metrinen pölkky, voi tuo pölkky olla täysin suora. Jos katkaisu on sattunut juuri lenkouden ”pohjaan”, seuraavakin kuitupölkky voi olla suora. Silti puusta ei olisi saanut yhtään tukkia. Sattui kerran ”kyykkymotolla” hakattaessa, että isäntä tuli katselemaan työni jälkeä MHY:n pomon kanssa. Oli juuri tuollainen lankojen puiden savotta. Kyselivät, miksi paksuja kuusia oli pätkitty kuiduiksi. Selittelin ensin asiaa, mutta tehtiin vielä varmuuden vuoksi muutama käytännön esimerkki. Tultiin lopulta samaan tulokseen, että kun lenkoutta on tarpeeksi , ei tukkia synny. Kuitenkin nuo 3 metriset kuitupöllit näyttivät suorilta.
Tässä on hyvä esimerkki siitä kun ei ole tiedetty mitä myydään. Jos tuijotetaan vain kuutiohintoja ja ei ymmärretä katkontapituuksista eikä varsinkaan tiedosteta minkälaatuista metsää ollaan myymässä niin tulos on tuossa.
Jotenkin metsänomistajilta puuttuu itsekritiikki siitä minkälaatuinen myytävä metsä on ja mitkä ovat teollisuuden vaatimat laatuvaatimukset puutavaralaadulle. Jos nämä olisi myyjällä selvillä niin suurinosa katkontakiistoista olisi vältettävissä. Hyvin usein verrataan esim tukin laatuvaatimuksia siihen mitä kotikenttäsirkkelillä tehtiin.
Tässäkin tapauksessa voi olla kyse siitä että MG bulkkisahurina tarvitsee pitkää suoraa tukkia ja kun leimikosta sitä ei lähde niin katkonta on sen mukainen. Jos tässäkin olisi kriittisesti arvoitu tukin laatu ja valittu ostaja sen mukaan jolla on sopivat mitat niin huonommallakin hinnalla olisi tehty parempi tulos.
Missä päin Suomea tuo leimikko on?
Warren, kyllä katkontalistoista selviää todistettavasti onko katkonnassa toteutettu kauppakirjan pituus- ja minimiläpimittoja.
Näitä vastaavia katkontaan liittyviä juttuja joskus vain sattuu. Kerron tässä oman käsitykseni kuvan ja kertomuksesi perusteella, kyseessä ei liene huijaus eikä ostajan ns. kuitupula.
Tukin laatuista raaka-ainetta kourakasassa näyttää olevan, mutta se syy miksi, siinäpä kysymys. Ilmeisesti virhe on kohdistunut hakkuukoneen kuljettajaan koska sopimus on saatu aikaan, todisteena ostajan ”herran ” lausunto ja motoisännän hiljaisuus.
Väli-Suomessakin on kaikki kausimotot (varakoneet) ja niille varakuljettajat ajettu kiireapuun talvileimikoille ja näistä voi pahimmillaan muodostua vastaavia puutteita tavaralajikaupassa, kiire vähäinen kokemus kuljettajalla on huonoasia tässäkin yhteydessä.
”valittu ostaja sen mukaan jolla on sopivat mitat”
Onnistuuko ja keneltä ilman mhy:n apua?
Mhy, metsäpalveluyritys tai muu puukaupasta ja katkonnasta perillä oleva henkilö avuksi kun suunnitellaan tukkivaltaisen leimikon myyntiä, onnistunutta puukauppaa mitataan aina saatavalla rahalla.
Metsään täyttä palvelua tarjoava yritys ei aina ole myyjän kannalta paras. Tukkivaltaisten leimikoiden ollessa kysytyimpiä voi tilan leimikoiden hakkuujärjestyskin vaatia suunnittelua !
Sen yhistyksen henkilön pitäisi istua koko ajan hakkuukoneen kopissa katsomassa. Muuten katkontaa ei voi valvoa. Kokemuksesta tiedän, että katkonnan oikeuden tarkistaminen on vaikeaa jo siinä vaiheessa kun pölkyt ovat pätkittynä pitkällään ennen lähikuljetusta. Kun pölkyt ovat tien varressa kasassa voi vain katsoa että siinä ovat. Rungon mutkaisuudet, lenkoudet ja viat ratkaisevat katkaisukohdan ellei runko ole aivan priima ja suora. Manuna kun tekee runko katsotaan pystyyn ja jo siinä vaiheessa on karkea ennakkotieto päässä mitä siitä pätkitään. Kun puu kaadettu nähdään varmistus ja jako varmistuu lopullisesti karsintaa tehdessä.
Tottakai se onnistuu muiltakin kuin mhy toimihenkilöltä. Olen itsekin vastaavia nähnyt viimeksi viime syksynä. Tein ilmoituksen myyjälle ja hän sai korvauksen väärästä katkonnasta. Nyt siis ei ole kyse siitä että onko sopimuksen mukaisia katkonta mittoja käytetty vaan onko puun laatu ja ostajan laatuvaatimukset kohdanneet. Toki syy voi olla hakkaajassakin niin kuin tässä meidän syksyisessä tapauksessa oli.
Lyhyt mitta puuttuu , jos tukin lpm:n täyttäviä 3 m pöllejä tulle liian paljon pinoon. Sorvikuusella min latva on 21 tai 23 cm. Japanintukkiakin jotkut ostaa varmaan edelleen. Jos tukkipuuleimikoita ei osteta runkohinnoittelulla, niin sitten pitää myydä niille jotka ottaa myös lyhyitä mittoja riittävästi eikä vain malliksi joitain.
Jos 3 m pölkky on lenko ja jatkoksi laittaa sen 180 ast. käännetyn jatkokappaleen , niin sen kyllä erottaa. Ei se näytä suoralta vaan entistä helpommin erottaa mutkan , jos puussa semmonen on.
Metsänomistaja Warren on tässä tapauksessa saanut ostajalta korvausta menetetyistä euroista virheellisen katkonnan takia. Minusta tuossa on katkottu sopimuksen vastaisesti, koska olen melko varma ettei metsäfirmoilla satu virhettä, että jakaisivat korvauksia tyhjästä valittajille. Ja viimeisimmässä Metsägroupin viestissä kerrottiin firman siirtyvän runkohinnoitteluun, eli tämä lienee melko iso ongelma, runkohinnan määrittäminen on kuitenkin ostomiehille uusi haaste ja vie takuulla aluksi aikaa. Eikös firmat yleensä edellytä katkonnasta johtuvien korvausten yhteydessä, että asioita ei muilla foorumeilla enää käsitellä, Warrenille pisteet kun nyt kuitenkin käsiteltiin, ilmeisesti näitä korvauksia maksetaan kokoajan jonkinverran ja katkonnasta keskustellaan puukauppojen yhteydessä päivittäin.
Ei nämä katkontaerimielisyydet kovin yleisiä ole. Olen hakkaillut puutavaraa ,aukkoja ja harvennuksia , 35 vuotta eikä yhtään tilannetta ole kohdalleni osunut. Villejä tarinoita kuitenkin osataan kertoa. Tarinat helposti paisuu , kun on vähän tietoa ja ymmärrystä. Tämän mesäfirmat tiedostavat ja maksavat vähän tiukassa paikassa ,vaikka mitään aihetta ei olisi.
Reilu kymmenen vuotta sitten MG hakkasi järeän, suorarunkoisen MT männikön aukoksi. Paksuimmista tyvistä oli tehty 3m kuitua. Olikohan syynä kuitupuun tarve vai ylijäreys? Onko MGllä nykyään tukille joku maksimiläpimitta?
Näitkö mittaustodistuksen?
Järeä tyvi on voinut olla lyhyttä sorvia ,josta maksetaan tukin hinta.
….vai oliko kyseessä 1990-luvun puoliväli ,jolloin latvaläpimitaltaan yli 35 sentin pölkyille ei ollut käyttökohteita ? Siihen aikaan ylisuuri tavara päätyi kuitupinoon. Eivät mahtuneet sahojen linjastoille. Muutama ylijäreä pölkky voi toki päätyä kuiduksi nytkin ,jos määrä alittaa pienimmän toimituserän rajan.
Ko. MG avohakkuu oli vuonna 2007. Mäntytukin hinta oli silloin Pohjois-Karjalassa alle 50€. Järeitä 3 m mäntykuitupuupöllejä oli pinossa pari-kolmekymmentä kappaletta ja niihin oli kirjoitettu PULP. Mielestäni pystypuustoa katsellessa niissä ei ollut lenkoutta tai muita tyvivikoja. Onko MGllä vieläkin joku maksimiläpimitta mäntytukeille?
Kiitos Warren keskustelun avauksesta. Tärkeä aihe, erityisesti päätehakkuilla, kun samaan metsälöön niitä harvakseltaan tehdään.
Kommenttini liittyy erityisesti avauksen lauseeseen, jossa mainitaan ”sillä katkontalistoja ei saatu”. Itse en tee kenenkään kanssa kauppoja jos katkontalistat ole hakkuun jälkeen saatavissa. Katkontalistan saatavuus kertoo ostajan halusta toimia läpinäkyvästi kyseisessä metsäkaupassa. Jos ei ole mitään salattavaa metsänmyyjältä, niin kyllä katkontalistan voi myyjälle toimittaa. Itse tein sopimuksen päätehakkuusta heinäkuussa 2020 kuusivaltaiseen metsälöön. Tarjousvaiheessa ainoa yritys, joka ei suostunut hakkuulistojen toimittamiseen oli M-G. Juuri tämä yritys, joka on ainoa metsänomistajien omistama yritys. No toisaalta ei se kauppa M-G osalta siitä jäänyt kiinni. Heidän runkohinnoitteluun perustuva tarjous oli €39/m^3. Keskimääräinen tukkisaanto oli melkein 91% per runko. Kilpailevien tarjoukset tukin osalta olivat yli 60 per kuutio. Ihmettelin kyllä ero. Sen olisin helpommin ymmärtänyt, että metsänomistajien yritys olisi maksanut enemmän kuin muut yritykset.
Sahoilla ja metsänomistajilla tahtoo olla yhteinen interessi, kuitua mahdollisimman vähän.
MG:n mäntytukilla on maksimi latva 40cm ja tyvi 55cm. Täälläpäin ottavat siitä järeämmät lyhyeksi tai pitkäksi sorviksi jos laatu riittää.
Lahot ja huonolaatuiset päätyy sitten kuitukasaan.
Joppe, avoimuus on juuri sitä, mitä edellä kerroit. mutta runkohinta kaupassa on myös hyödyksi olla hintatietoinen. Olet tehnyt oikean ja huomattavasti rahallisesti paremman valinnan valitessasi puukauppakumppania.
Runkohinnoittelu voi yleistyä myös sellunkeittäjien hintatarjouksissa, silloin ajanhintaa kannattaa hakea ja vertailla asiantuntioilta- apuna käyttäen !
Kiitos Metsä-Masalle asiallisesta kommentista !!
Joo, hyvällä mielellä näitä keskusteluja on hyvä käydä. Silloin kaikki voivat jotain oppia toisten huonoista kokemuksista – myös nämä kaupankäynnin ”toiset osapuolet”.
Yksi asia jäi edellisestä kirjoituksesta mainitsematta.
Metsän myyjä, jolla on epävarma olo metsäkauppatarjouksia vertailtaessa / laskiessa, ota yhteyttä asiantuntijaan. Yleensä metsänomistajat kuuluvat johonkin Metsänhoitoyhdistykseen(MHY). Siellä on asiantuntijoita, jotka osaavat auttaa näissä asioissa. 1.)Ennakkolaskenta on metsäkaupan tärkein vaihe.
2.)Kauppakirja ja siihen sovitut asiat.
Joppe, onnistunutta puukauppaa mitataan aina rahalla (lainaus m-m). Esimerkki 600 km3:n määrillä laskettuna kauppojen hintaerotuksen olisi ollut n. 10000,€, puhdasta tuloa !
Verotettavaa tuloa. Runkohinnoitteluhan se tietenkin helpoin on verrata.
Mäntytukit varsinkin pitäisi hinnoitella laadun ja järeyden mukaan eikä yhdellä tukin hinnalla. Lopputuotteissa voi hintaero olla n. 5 -kertainen oksattoman tyvitukin ja kuivaoksaisen välitukin välillä.
Aiemmin jotkin sahat maksoi 15 %:n hintalisän virheettömälle tyvitukille keskihintaan . Sekään ei ole paljon. Mutta tyhjää parempi. Onko kellään ollut enää nykyään laadun mukaan kannolla hinnoiteltuja kauppoja ? (Muita kuin runkohinnoiteltuja).
joppe on asian äärellä…
Jos tukkilistaa ei saa niin kyllä se kaupanteko loppuu sitten siihen. Runkohinnoittelu on kyllä selvä peli, loppuu se vääntäminen katkonnasta…
Niin ja se runkohinta tm. alkaa nyt kuutosella…
Toiselta sellufirmalta en saanut katkontalistoja sähköisenä enkä mukaan mutta suostuivat näyttämään niitä konttorillaan. Lopputuloksena oli korvaus huonosta katkonnasta.
En ole yhtään 2 tai 3 harvennus tai päätehakkuu puukauppaa tehnyt jossa en olisi saanut katkontalistoja, nykyään jo tietävät että haluan ne, joskus niistä oli erään ostajan kanssa sanotaanko tiukkaa keskustelua, totesin että pöydällä on kolme tarjousta jos katkontalistoja ette toimita valitsen toisen ostajan..
Kerran vähän isomman leimikon päättäjäisissä urakoitsija itse ajoi motoa lavetille…
Printtasi siinä sitten samalla listat näppiin, tuumasi vaan että tästä tulee paperirahhoo…
Kuinkahan monella palstan suorittavalla pokka riittäisi samaan temppuun 🙂 …
Eikös se lista oo pitkää ja kapiaa niinku kaupan kuitti. Vai mistä listoista täällä ihmiset puhuu.
Eipä printtailla ,kun printteri näkyi poistuneen tarvikevalikoimasta. Edellinenkin oli käyttämättömänä täydet viisi vuotta ,mitä kone talossa viipyi. Ostotoimihenkilö printtaa ,jos printtaa.😊
Totta juu, ei ollut keltainen kone 🙂 …
Mitä minä teen jollain kymmenen metriä pitkällä pölkkykuitilla kun ei siinä kuitenkaan näy katkaisujen syyt. Siinähän pitäisi olla liitteenä vielä kuva joka rungosta ennen katkaisua.
Just näin! Kuvakaan ei vättämättä kerro kaikkea. Kuva pystyssä olevasta metsästä sitä vastoin kertoo paljonkin. Ja niitä talletetaan järjestelmään nykyään ihan yleisohjeen perusteella. Jokainen leimikko kuvataan monelta kantilta ja sisältä.
Sinä suorittava voit kuvailla mutta ei se mikään yleinen tapa kyllä ole. Ne kuvaa joiden tulos on mitä sattuu.
Sehän tässä on vähän ihmetyttänytkin, miksi joku puunostaja on ne katkontalistat yleensäkään salannut, jos ne eivät kerro yhtään mitään. Kukahan osaisi tähän vastata?
Jesselle vastaan ,että muikkari tulee ,jos leimikko lopetetaan ,eikä siitä ole lähetetty järjestelmään kuva-aineistoa. Keikkaporukoista en tosin mene takuuseen. Vakinaisilla kuuluu työehtoihin.
Vielä tuohon kuvasarjaan sen verran ,että niissä näkyy ainakin kaksi vajaalaadusta johtuvaa kolmosta. Alhaalla oikealla kaadon yhteydessä lohjennut ja kenties enemmänkin halkeamia sisältävä pölkky ja vasemmalla ylhäällä runkomuodoltaan levoton pölkky. Paksu kuitu saattaa olla hyvinkin suora ,vaikka sen kahden puolen tai toisessa päässä olisi vika tai mutka. Yli 16cm:n läpimitoista kyseisissä tilanteissa on tehtävä kolmosen pölli. Se käsitellään omana tavaralajinaan. Alle ko läpimitan rungonosat katkotaan vapaammin mittoihin 5,5-2,7 metriä.
Varmaan siksi että sehän käy jo työstä tulostella joka isännälle kymmeniä metrejä kuittia ja meneehän siinä jo kuittipaperirulliakin ja aikaa paljon.
Toimistotulosteinahan ne yleensä toimitetaan. Joskus aikoinaan niitä saattoi tulla motostakin. Eli kysyn vielä, mitä salattavaa niissä on, jos niistä ei voi päätellä mitään?
Vielä yksi näkökulma kuvien sisältöön.
On sekä motokuskin että metsänomistajan yhteinen itressi ,että kolmosen lumppeja tulisisi mahdollisimman vähän. Mieluummin ei yhtään. Teettävät pelkästään lisätöitä hakkuussa ja kuljetuksessa. Tämän vuoksi niitä ei tarpeettomasti tehdä. Huonolaatuisessa metsässä ei ole muuta mahdollisuutta.
….mutta epäilijöitä aina riittää joka lähtöön.
Katkontatietojen salaamista on aikaisemmin perusteltu liikesalaisuudella, ja nyt sanotaan, ettei niistä voi päätellä mitään. Ymmärrätte varmaan, ettei näin ristiriitainen viestintä näytä ulospäin oikein hyvältä.
Visa voi tehdä tuon kysymyksen suoraan yhtiöiden edustajille , niin asia selviää.
Olin siinä käsityksessä, että palstan motomiehet tietävät asiat parhaiten, mutta taisinkin erehtyä.
Tiedetään kyllä ,mutta parempi kysyä suoraan asianomaisilta niin ei jää spekulaatioille tilaa.
Mitä katkontalistoista selviää ? Eikö vain se että onko puita katkottu kauppakirjan mukaisiin mittoihin ja kuinka paljon kutakin mittaa on katkottu. Siitä ei selviä onko katkonta suoritettu niin että maksimi tukkiosuus on saatu hyödynnettyä. Se kai se tärkein asia kuitenkin on.
Asiaa ei välttämättä kannata kysyä konekuskeilta sillä kenen leipää syöt sen lauluja laulat parempi osoite kysymykselle voisi esim MHY. Itse tykkään rehellisyydestä ja avoimuudesta sen takia katkontalistat haluan.. Jokaisen metsänomistajan asia mitä tekee ja mitä haluaa.. Jyväskylän seudulla on sen verran kovaa kilpailu varskin päätehakkuista että jos ei yksi ostaja niitä toimita voit valita seuraavan joka toimittaa ja jatkossa homma tullee entisestään kiristymään kun Metsäliiton uusi saha Raumalla alkaa ottamaan tukkia vastaan..
Juuri noin Mm. Eikös myyjän pitäisi olla jollain tavalla itsekin selvillä mitä on myymässä ja minkälaiset kauppansa ehdot on hyväksynyt?! Jos siltä tuntuu, mittanauhalla ja sakseilla selviää, katkotut mitat.
Lenkoudet ja monivääryydet eivät todellakaan näy matriiseisssa ja tukkilistoissa.
Jotenkin nyt jää sellainen mielikuva että ei viitsitä pätkiä lyhyttä natsa lumppia…
Tuon erään tekijän tuubivideoita kun katsoo niin aika näppärästi pelastaa tukin pätkimällä klapimittaista tumppia…
Jostain syystä yhtiöt ovat kuitenkin maksaneet puunmyyjille korvauksia vääränlaisen katkonnan perusteella, vaikka täällä saa sen käsityksen, että katkonta on aina oikea ja kauppasopimuksen mukainen. Kertokaa nyt, mistä moinen ristiriita voi johtua.
Mehtäukko sanoo omasta puolestaan käsityksen.Natsoista ei saa kukaan mitään.Jos laho tai laatu ei kuitenkaan anna tehdä tukkia, kuitupölkky on oikea ratkaisu.
Visakallolle tuumaisin, että ihminen ei ole täydellinen kaikissa ratkaissuissaan. Tietyissä ”vaikeissa” ja tulkinnallisissa tapauksissa yhtiön on vaan kaikista helpoin maksaa oletettu myyjän ”tappio”???
Oksapuulle. ..
Joskus on otettava pidempi pätkä ,jos vika on väärässä paikassa . Tein muuten kerran kokeen isolla päätehakkuuleimikolla pienten pätkien katkomisesta aiheutuvasta mahdollisesta edusta puun myyjälle. Toteutin omatoimisen kokeen yhtiön reilun tuhannen motin savotalla. Tavoitteena oli vain minimoida lahovikaisen osuuden kertymistä kuitukasaan. Lumppasin siis järjestelmällisesti runkoja niin kauan ,kun näkyi merkkejä lahosta . Lumpit tein puolimetrisiksi.
Kun puut oli saatu kasalle ,oli näkymä aukolla aika mielenkiintoinen. Lumppeja sikinsokin valtava määrä. Koska kyse oli tyvilumpeista , niiden nosteluun olisi tarvittu konevoimaa. Sitä sitten käytettiinkin. Lähinaapuri ajoi aukosta kaksi täyttä kuormaa lumppeja korotetuilla laidoilla varustetulla isolla viljakärryllä omiin tarpeisiinsa. Onneksi oli myös pelit ja vehkeet niiden halkomiseen.
Sen kokeilun jälkeen en ole paljon lumppauksia lahon kohdalla tehnyt. Yksi per tyvi korkeintaan ja ,jos ei auta ,kolmosen lumppi perään.
Osa syy katkonta virheisiin on moton automaattisyötöllä teko. Tästä hyvä video yötubessa. Googleen haku puutavaran katkonta tarkastelussa metsälehti. Tässä tosin rungot ovat suoria. Hyvää tukkia meni kuituun automaattisyötöllä. Moni haluu vaan sitä pitkää tukkia.
Puuki, Itä-Suomen metsävaltuuskunnan ja teollisuuden puuyhdistyksen hintasuositukset vuodelta 1986-1987 sisältää vielä laatulisän mäntytukille. Laatulisä perustuu rinnankorkeusläpimittaan ja kuivaoksarajaan.
Lisät alkaa kun (D 1,3) cm ollessa 25-29 cm ja kuivaoksaraja 6 m +. Laatulisä on suurimmillaan 31 + cm ja kuivaoksaraja 6m +, lisäys 15-17 % perusleimikon kantohintaan.
Lisään oikeuttava leimikko ei tarvinnut olla erikoisen hyvä, saadakseen laatulisän, leimikon erikoisrungot on sitten asia erikseen!
Aloittaja kyseli paljonko on tullut tappiota . Sitä on mahdotonta tarkkaan sanoa mutta pahimmillaan esim. 3 m:n pölli tyvestä, 2 kpl 46 dm tukkia ja loput kuitua 7 cm lpm:aan asti voi yhdessä puussa vaikuttaa tukki%:iin siten että 3m kuitua tehtäessä tukki% jää alle 50 , kun koko tukkiosuus on 80 % käyttöpuusta. Silloin kuusipuu olisi n. 22 m pitkä , rk-lpm 27 cm. Norm. kapeneminen 1 cm /m .
Kuvan puista tyvestä lohjennut olisi tod. näk. käynyt tukiksi pidempänä koska ehjää puuta pitää olla vähintään latvaläpimitan verran tyvellä. Ylävasemmalla olevan kuvan pätkä on kuvan varjojen takia epämääräisen näkönen.
Mo:n kannalta katsottuna lumppeja kannattaa tehdä melkonen määrä ennenkuin tukin ja kuitupuutyvi 3m :sen hinnan ero menee tasoihin, kun kuidun hinta on 1/3-osa tukin hinnasta.
”Hintasuositukset -86-87…” Nillä ei kyllä ole mitään tekemistä aloituksen kaupan kanssa.
Miksi mo ei laitata korjuu-ohjeeseen vaatimusta lumppien suhteen? Käytäntö on mikä on ja jälkeenpäin ei kannattaisi hurskastella viisaana?!
Kasper: vika ei ole automaattisyötössä. Jos moto annettaisiin katkoa automaatilla laadusta välittämättä. Olisi tukin talteenotto ylivoimainen. Tietysti edellytys on että hintalista on oikein laadittu.
Kyllä videossa ajettiin automaatilla ja virheitä tuli. Osaava kuski olisi tehnyt käsiajolla kaksi 4,30 pituista tukkia.
Tänks metsä-masa. Tuohon pittää pyrkiä, että vähintään entinen laatulisä otetaan uudelleen käyttöön. Nythän sellufirmat (ainakin UPM, joten miksei muutkin sitten) erottelee tukit eri laatuluokkiin omissa listoissaan ja korjaavat laadukkaammista tukeista saatavan hintahyödyn tietenkin itselleen. Osa siitä kuuluisi ilman muuta laatupuun kasvattajille . Muuten tukin keskimääräinen laatu ja lopputulos jalostuksen jälkeen heikkenee edelleen.
Väärin meni . Ei olisi pystynyt tekemään. Jos kouraa käytetään kahden tukin mitan päässä toteamassa rungon olevan minimiläpimitassa ,peruutetaan ja tämän jälkeen katkaistaan se neljäkolmonen, toinen pölkky meneekin jo alamitalle rungon kulumisen takia. Lopputuloksena neljäkolmosen tukki ja neljäkolmosen kuitu. Tuossa tilanteessa kannattaa ajaa tukki käsiajolla mahdollisimman pitkäksi , jotta saadaan tukkia enemmän talteen. Katkontaohjelmistoon on myös ohjelmoitu usein muutaman millin soikeusvara ,jotta alamittoja läpimitan suhteen ei tulisi.
Metsät ,joiden puusto on vain puolentoista tukin puita , ovat aika haastavia hakattavia. Pienempi paha on tehdä reilusti pitkä tukki , kun yrittää kahta lyhyttä. Jälkimmäinen päätyy hyvin herkästi alamittaisena kuiduksi. Alamitta syntyy jo millinkin alituksesta raja-arvoon. Sitä ei sitten tukiksi saa enää millään keinolla.
Edellinen kasperille
Niin kylläkait se nuin on kuin suorittava edellä sanoo. Ja kesällä kun kuori on irti ja puu muutenkin pehmeää niin vielä pahempi.
Kertaan vielä että automaattiajo on todellakin ylivertainen tarkkuudessa, mikäli hintalistaa ei ole rukattu liikaa tiettyjä mittoja suosivaksi. Eli syy ei ole automaattiajossa vaan hintalistassa. Kuljettaja voi sitten omalla toimillaan korjata katkontaa mikäli hintaista antaa väärän katkontasuosituksen. Sitähän suorittava tuosta aiemmin kirjoitti. Katkontahan on suosituksena niin kauan kun sahanappia painetaan.
Tukkien laatu-hinnoittelussa on toki totta, että A-laadun tukit ovat keskimäärin n. 20 % arvokkaampia, kuin B-laadun pöllit, siis kuutiohinnaltaan. Normaalisti pyritään siihen, että B-laadun tukeista saa nippa/nappa omansa pois.
Mutta sitten on vielä C-laadun tukit, joista normaalisti tulee takkiin jonkin verran.
Hinnoittelu pitäisi siis tehdä niin, että otetaan huomioon pituus, paksuus ja laatu.
Siksi kokorunkomenetelmä tai osa-ainespuumenetelmä olisivat periaatteessa suorempi tie lähelle oikeudenmukaisuutta. Saisi edes tukkipuusta tukkipuun hinnan, jos mopokuskeille opetettaisiin apteeraus.
” Toteutin omatoimisen kokeen yhtiön reilun tuhannen motin savotalla. Tavoitteena oli vain minimoida lahovikaisen osuuden kertymistä kuitukasaan. Lumppasin siis järjestelmällisesti runkoja niin kauan ,kun näkyi merkkejä lahosta . Lumpit tein puolimetrisiksi. ”
Lasketaanpa miten edulliseksi tuli lumppien teko yhtiön yli 1000 motin leimikossa jossa suorittava kokeen teki. Kun niitä tuli 2 viljaperäkärryn kuormaa, niin määrä on ollut n. 50-60 irtomottia. Eli n. 25 – 30 kiintoa. Lumppeja on tullut ehkä n. 3 % tukkisaannosta. Metrin tyvilumppi ( 2 kpl 0,5 m lumppia) on max. n. 40 % 3 m:n pölkyn tilavuudesta. Jos 3 m:n tyvipölkky olisi esim. 200 l, niin siitä tehty 1 m:n tyvilumppi lisää tukkipuun saantoa 60 % pölkyn tilavuudesta ja kantorahatuloa 1,60 € / tyvi. Jos tukkia on tullut n. 1000 mottia ja puiden keskikoko olisi esim. 700 l , niin lumppeja olisi pitänyt tehdä 375 kpl 30 kiintoon. Niiden tekeminen on lisännyt leimikon kantorahatuloa n. 600 € , kun kuitupuuta on siirtynyt tukkipuuksi. Siihen pitää vielä lisätä lumpeista tehtyjen polttopuiden kantohinta-arvo . Yksityisen leimikossa lumppien tekeminen olisi ollut jo hyvää edistystä mutta selluyhtiön leimikossa ei ehkä niinkään.
Jk. Kun suorittavakin kertoo, että 3 m:t kuitupölkkyjen tekeminen ei ole mikään etu tekijällekään eikä ostajalle (kulujen lisääntymisen takia), niin miksipä ei sitten kannattaisi tehdä järkevästi tyvilumppeja sen sijaan. Win-win -tilanne myyjälle ja ostajalle ! Otahan neuvo onkeesi suorittava ja muutkin motokuskit ym. jotka palstaa lukee.
Tästä eteenpäin pitääkin puhua hintalistalla ajosta ei siitä automaattiajosta. Hintalista ajolla tulee sitä kuitua vaan enemmän.
Lyhyiden lumppien teosta ei makseta ,mutta kolmosista saa tilin.
Pakkohan sitä katkontaohjelmaa on käyttää , jos aiotaan täyttää asiakkaiden toiveet ja pitää hävikki pienenä. Tavaralajimenetelmä ja eri laatujen optimointi pitävät maamme sahateollisuuden edes jotenkin kilpailukykyisenä syrjäisestä sijainnistamme huolimatta.
Onko palstalaisilla ollut tilaosuutta liikkua ja seurata kilpailijoiden (puunostajien) välivähennys ja tyveltä leikattujen 3m:n kuitujen perusteita ?
Oma huomio on, että viimeisen vuosikymmenen aikana välivähennysten ja tyvikolmosten teko on yleistynyt jopa alkavavasta pienestä väriviasta !
Ristiriidasta tukkien katkonnassa ei päästä muuten kuin ottamalla käyttöön entistä laajemmin tukkileimikoiden runkohinnoittelu. Pohjois-Savossa se on jo kuulemma yleistynyt . Mukana on mahdollisten tyvilahojen erillinen hinnottelu. Sitä ehdotin jo vuosia sitten runkohinnoittelun lisäkkeeksi.
Sahatukkien laatu ei parane vaan heikkenee, jos (männyn) A-tyvistä ei aleta maksaa niiden kasvatuskuluja ja loppukäyttöarvoa paremmin vastaavaa hintaa.
Päätehakkuuleimikoiden puutavaralajeittainen hinnoittelu jossa kokonaishinta selviää jälkeen päin pitää muuttaa, koska motoyrittäjätkin suosii (ymmärrettävistä syistä) kuidun tekoa tyvitukin kustannuksella.
Kuitua ei tehdä tyvitukin kustannuksella. Nyt vain on tulossa teriin avojuuritaimilla virheellisesti istutetut männiköt , turvemaakohteet ja etukasvuisten koivujen aiheuttamista vioista kärsineet männiköt ja kuusikot. Harventamattomilla avohakkuukohteilla ongelmat korostuvat riukuuntumisen lisätessä kuituosuutta.
Edellä aiemmin kerroit , että tyvilumpin sijaan kannattaa tehdä 3 m:n kuitu tekotaksan takia. (Vaikka mo:lla ja motokuskilla olikin sama intressi ettei tyvi3:a tehdä turhaan) . Se on useimmiten juuri sitä tukin kustannuksella tehtyä kuitupuuta.
Ostajilla ja myyjillä olisi yhteinen intressi siirtyä runkohinnoitteluun . Selkeämpi tapa. Ostaja saa katkoa tukit kuten haluaa eikä mo joudu jälkikäteen maksumieheksi huonosta katkonnasta. Helpompi verrata tarjouksia ; sehän se voi olla esteenä joillekin . Kokonaisuutena kuitenkin paras tapa selkeissä tukkipuuleimikoissa. Vaatii vähän enemmän työtä ostolta tarjousten teossa mutta siihen varmaan oppii ja tottuu. Tulee vähemmän ristiriitatilanteita jälkeen päin myyjän ja ostajan välille.
Metsäsuunnitelmatkin on saatava ajan tasalle. Niissä ei laatutekujöitä huomioida. Järeys ratkaisee. Kun vielä lisätään tähän eroavaisuudet puulajisuhteissa ja puumäärissä todelliseen , ei ihme ,että syntyy liian kovia odotuksia. Monet ikävä kyllä tuntuvat luottavan enemmän arvioihin ,kun motomittaan ja kuljettajan tekemiin päätöksiin.
Hiukan saattaisivat odotukset osua paremmin kohdalleen ,kun hakkuualueet raivattaisiin hyvissä ajoin kaupantekohetken arviointeja helpottamaan. Usein ne ikävimmät yllätykset, lumppausta edellyttävät heikkolaatuiset tyvet , lymyävät piilossa katseilta nelimetrisen aluskasvoksen uumenissa. Käytännössä usein mutka 3,5 metrin korkeudella. Näissä tapauksissa jää kolmosen virheetön paksu kuitu ihmeteltäväksi ja se varsinainen vika jää eri kasaan päätyvän pöllin tyveen. Saattaa jopa kelvata tukiksi ,mutta hoikassa metsässä pölli päätyy toiseen kuitukasaan ,kun läpimittaa ei kerry enää riittävästi. Kolmosen paksu kuitu valmistetaan erillisenä tavaralajina omaan kasaansa tai muuten erilleen . Näissä tilanteissa ollaankin totuuden kanssa sana sanaa vastaan ja näyttää siltä ,että hän joka jaksaa huutaa kovempaan ääneen on oikeassa. Totuus voi olla toinenkin.
Jos mutkia esiintyy 3,5 m korkeudella, niin silloin puuttuu kauppakirjasta se tärkeä lyhyt , yleensä 31/34 dm :n tukkimitta.
Runkohinta kaupasta Jopella oli, varottavan selkeä esimerkki runkohinnoittelusta 39€ / km3, siinä oli selkeästi arvio tehty varovasti. Kumminkin tavaralajihinnoittelussa oli tukkiprosentiksi muodostunut 91, ja tukinkantohintatasoksi yli 60€ /km3.
Runkohintaa leimikolle tehtäessä ostohenkilö joutuu käyttämään enemmän aikaa ja harkintaa koealueiden tekemiseen ja runkohinnan muodostamiseen. Työtä leimikolla helpottaa suorittavan havainto, leimikon ennakko raivauksesta
Runkohinnoittelu ei aina ole kokonaisuuden kannalta paras, vaan hintatasoa kannattaa vertailuttaa paikkakunnan hintatasoon !
Ei taida runkohinnoittelu olla ratkaisu lumppaamiseen koska runkokuutiot alkavat juosta vasta lumppi/lahokuidun jälkeen.
Hyvä Sulli !, runkohintakaupassa ei nykyisen käytännön mukaan tehdä metsähylkyä (lumppia), vaan 3m:n välivähennys- ja tyveyspölkkyjä jolle on kauppakirjalla n. vain lahokuusen hintataso.
Reilusti katkotut kuidut pienentää runkohinnalla ostetun esim. kuusen määrää ja kaupanarvoa !