Kuivuutta näkyy tämäkin taimikko kärsineen viime kesänä. Kovin on jäänyt kasvu vaisuksi viime kesänä verrattuna edelliseen. Meni hyvä kesä kuivuuden takia hukkaan.
Kasvaahan se jos on noin erinomainen kasvupaikka, täällä tasaisella seudulla kun ei noin isoa mäkeä löydy etsimälläkään on asia eri. Tuossa ei tuskin edes heinä ole ollut koskaan vaivaksi, täällä kun istuttaa niin ensimmäiset yli 5 vuotta saa tapella heinän kanssa. Sitten tietysti kun 10 vuotiaina ovat miehen mittaisia niin alkavat kasvaakkin.
Niin, ja ensiharvennuksessa kait parturointi hoitaa tasauksen ja harmonia tulee täydelliseksi. Isot yli muiden kasvaneet pois ja mitataan että varmasti on tietty määrä kuusta hehtaarilla. Ihanne on jotain senkaltaista että olen lähes sanaton.
Pääkuva on eri kuviolta , kun lisäkuvat. Lisäkuvien taimikon ikä on alle 10 v ja pääkuvan saman verran yli 10v. Molempien pinta-ala on erikseenkin useita hehtaareita.
Puuston kasvu on ollut alusta-alkaen hyvä , kun on ollut ammattilaiset asialla . Jos udistaminen toteutettaisiin yleisesti kuvissa näkyvillä tuloksilla , puuston vuosittainen 150milj-200milj. kuutiomääräinen kasvu olisi valtakunnassa täysin realistien tavoite.
Nämä otokset ovat päivittäisen työmatkani varrelta. Samaisen reitin varrelta löytyy myös samantasoisia männyntaimikoita . Niistä napsin kuvia , kunhan tulee valoisampi aika. Esimerkiksi jatkumo kuvasarjalle ”tarttis tehrä jotain” on melkoisen vakuuttava ilmestys. Valtatien vieressä sijaitseva vuosi sitten varhaisperattu 5ha:n männyntaimikko on komeaa katseltavaa.
Mielenkiintoista oli myös havaita , kuinka kuvion reunassa olevan ojan penkoissa kasvavat luonnontaimet olivat jääneet kasvussa rajusti jälkeen pienestä etumatkasta huolimatta. Vuosikasvaimia oli puoli tusinaa enemmän , mutta pituutta metri tai puolitoista vähemmän , kun pääkuvan valtapuilla.
Jeessi: -Niin, ja ensiharvennuksessa kait parturointi hoitaa tasauksen ja harmonia tulee täydelliseksi. Isot yli muiden kasvaneet pois ja mitataan että varmasti on tietty määrä kuusta hehtaarilla. Ihanne on jotain senkaltaista että olen lähes sanaton.”
-Kuusikossa ei ole tarvetta nopeakasvuisimpia poistaa (tasata) taimokoita. Nuo puut ovat paremman perimän omaavia ja sellaisista toivoisi tulevan uuden metsän puidenkin.
Jeessi unohtaa sen, että myös tuollainen kuvio, jossa kuusikko on täydellinen – Kuin oppikirjassa, – toteutuu tuon monimuotoisuuden haaste. Missään tapauksessa emme pysty noin upeasti toteuttamaan metsän uudistamista joka paikassa. Tuollaiset täysosumat tulevat olemaan promillen luokkaa.
Kuvasta on aina vaikea arvioida, mutta onko liiankin tiheä? Itselläni kasvaa kuusi tuollaisessa loivassa rinteessä myöskin hyvin, mutta saman kuvion alareunassa, notkelmassa, halla on puraissut monena vuonna ja taimet pensasmaisempia ja puolta lyhyempiä.
Metsänkasvattajan silmää miellyttää, mutta biodoversitistit haukkuvat juuri näitä puupelloiksi. Lahopuuta lienee aika vähän ja säästöpuuryhmissä on melko vähän puita.
Kuvien otsikko on ”Puu kasvaa, kun annetaan mahdollisuus”
Se on osuva ja oikein riipaisee sydämestä, kun täällä sitä mahdollisuutta ei anneta kuin kuuselle.
Linkin kuvassa näkyy taustalla männikkö, kun uudituksen aikaan laidunnuspaine on ollut pieni. Välissä kuusille istutettu ”suojavyöhyke”, kun reunametsän männyntaimet olisi syöty. Edessä istutettu mäntytaimikko, jota on syöty joka vuosi, jäljellä on enää muutama ”tukkipuuaihio”.
Monimuotoisuus on huomioitu jättämällä isompia puuryhmiä kuvioiden rajoille ja paikkoihin ,joiden metsätaloudellinen hyöty on vähäinen ,mutta luontoarvot huomattavia .
PS. Tästä ei ole montaa sataa metriä paikkaan ,josta kuva ”Raivaus ivisible” on otettu. Siellä kasvaa monimuotoisuutta liiaksi asti . Toisaalta se toimii esimerkkinä siitä ,mitä hoitamattomuudella menetetään . Kasvuvoimaa maassa riittää ,mutta se on käytetty risukon kasvattamiseen.
Varmasti tulee hyvä metsä, mutta millä kustannuksilla ??.
Eikä nuo minusta näytä juuri 2m pitemmiltä, eli 10v liki 0 kasvun aikaa ja sen jälkeen kasvu kiihtyy huimaa vauhtia.
Minusta olisi kannattanut panostaa myös noiden pienempien kuusien poistoon, Ne ovat ihan turhia siellä ja estää valonpääsyn maapohjaan. Aika usein kun metsänomistajat ja myös palkkametsuritkin taimikoita raivailee niin lehtipuu poistetaan mutta havupuu saa kasvaa missä tiheydessä vaan. Reilusti tilaa jäävälle puustolle ja ylimmääräinen havupuu ja lehtipuu pois.
Voi johtua siitä, että havupuita ei pitäisi poistella kun isänpäivän ja äitienpäivän välillä. Minä en ole ainakaan löytänyt USKOTTAVAA tutkimusta siitä, ettei juurikääpä voisi tarttua läpimitaltaan 6 cm runkoon.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Kuvasarjan otsikko osuva ja tälläisessä taimikossa silmäni lepää.Ei ole maa mahona ja aikanaan tasainen tuottoisa metsä tulossa,että kuutioita pukkaa.
Kuivuutta näkyy tämäkin taimikko kärsineen viime kesänä. Kovin on jäänyt kasvu vaisuksi viime kesänä verrattuna edelliseen. Meni hyvä kesä kuivuuden takia hukkaan.
Ei se välttämättä hukkaan mennyt, jos ensi kesä on jonkinlainen, niin tulee hyvä vuosikasvu viime kesän aikaansaamien paljojen silmunalkujen takia .
Kasvaahan se jos on noin erinomainen kasvupaikka, täällä tasaisella seudulla kun ei noin isoa mäkeä löydy etsimälläkään on asia eri. Tuossa ei tuskin edes heinä ole ollut koskaan vaivaksi, täällä kun istuttaa niin ensimmäiset yli 5 vuotta saa tapella heinän kanssa. Sitten tietysti kun 10 vuotiaina ovat miehen mittaisia niin alkavat kasvaakkin.
” Metsänkasvattajan unelma ja maisema kuvasarja ”
Erittäin hyvä esimerkki siitä, kun halutaan kasvattaa nopeasti kehittyvää ja tasalaatuista arvopuuta !
Kuten on tullut todettua, kasvupaikoissa on eroa. Mistäpäin suomea mahtaa olla. Milloin on istutettu.
Miten noin tiheän ja hyvä kuntoisen taimikon saa aikaan?
Oikea aikaiset toimenpiteet, puulajille sopivalla maapohjalla.
Niin, ja ensiharvennuksessa kait parturointi hoitaa tasauksen ja harmonia tulee täydelliseksi. Isot yli muiden kasvaneet pois ja mitataan että varmasti on tietty määrä kuusta hehtaarilla. Ihanne on jotain senkaltaista että olen lähes sanaton.
Pääkuva on eri kuviolta , kun lisäkuvat. Lisäkuvien taimikon ikä on alle 10 v ja pääkuvan saman verran yli 10v. Molempien pinta-ala on erikseenkin useita hehtaareita.
Puuston kasvu on ollut alusta-alkaen hyvä , kun on ollut ammattilaiset asialla . Jos udistaminen toteutettaisiin yleisesti kuvissa näkyvillä tuloksilla , puuston vuosittainen 150milj-200milj. kuutiomääräinen kasvu olisi valtakunnassa täysin realistien tavoite.
Nämä otokset ovat päivittäisen työmatkani varrelta. Samaisen reitin varrelta löytyy myös samantasoisia männyntaimikoita . Niistä napsin kuvia , kunhan tulee valoisampi aika. Esimerkiksi jatkumo kuvasarjalle ”tarttis tehrä jotain” on melkoisen vakuuttava ilmestys. Valtatien vieressä sijaitseva vuosi sitten varhaisperattu 5ha:n männyntaimikko on komeaa katseltavaa.
Mielenkiintoista oli myös havaita , kuinka kuvion reunassa olevan ojan penkoissa kasvavat luonnontaimet olivat jääneet kasvussa rajusti jälkeen pienestä etumatkasta huolimatta. Vuosikasvaimia oli puoli tusinaa enemmän , mutta pituutta metri tai puolitoista vähemmän , kun pääkuvan valtapuilla.
Jeessi: -Niin, ja ensiharvennuksessa kait parturointi hoitaa tasauksen ja harmonia tulee täydelliseksi. Isot yli muiden kasvaneet pois ja mitataan että varmasti on tietty määrä kuusta hehtaarilla. Ihanne on jotain senkaltaista että olen lähes sanaton.”
-Kuusikossa ei ole tarvetta nopeakasvuisimpia poistaa (tasata) taimokoita. Nuo puut ovat paremman perimän omaavia ja sellaisista toivoisi tulevan uuden metsän puidenkin.
Jeessi unohtaa sen, että myös tuollainen kuvio, jossa kuusikko on täydellinen – Kuin oppikirjassa, – toteutuu tuon monimuotoisuuden haaste. Missään tapauksessa emme pysty noin upeasti toteuttamaan metsän uudistamista joka paikassa. Tuollaiset täysosumat tulevat olemaan promillen luokkaa.
Kuvasta on aina vaikea arvioida, mutta onko liiankin tiheä? Itselläni kasvaa kuusi tuollaisessa loivassa rinteessä myöskin hyvin, mutta saman kuvion alareunassa, notkelmassa, halla on puraissut monena vuonna ja taimet pensasmaisempia ja puolta lyhyempiä.
Metsänkasvattajan silmää miellyttää, mutta biodoversitistit haukkuvat juuri näitä puupelloiksi. Lahopuuta lienee aika vähän ja säästöpuuryhmissä on melko vähän puita.
Kuvien otsikko on ”Puu kasvaa, kun annetaan mahdollisuus”
Se on osuva ja oikein riipaisee sydämestä, kun täällä sitä mahdollisuutta ei anneta kuin kuuselle.
Linkin kuvassa näkyy taustalla männikkö, kun uudituksen aikaan laidunnuspaine on ollut pieni. Välissä kuusille istutettu ”suojavyöhyke”, kun reunametsän männyntaimet olisi syöty. Edessä istutettu mäntytaimikko, jota on syöty joka vuosi, jäljellä on enää muutama ”tukkipuuaihio”.
https://aijaa.com/vLNsIR
Metsäskeskuksen uusimman uudistusalojen tarkastuksen mukaan huonoin on tilanne Varsinais-Suomessa. Olisiko osasyy siihen kuva ilmiöllä?
Onpa siinä hyvä taimikko. Siinä JK metsät jäävät tulevaisuudessa kauas taakse, kun aletaan vertaileen m3/ha/vuosi kasvuja.
Monimuotoisuus on huomioitu jättämällä isompia puuryhmiä kuvioiden rajoille ja paikkoihin ,joiden metsätaloudellinen hyöty on vähäinen ,mutta luontoarvot huomattavia .
PS. Tästä ei ole montaa sataa metriä paikkaan ,josta kuva ”Raivaus ivisible” on otettu. Siellä kasvaa monimuotoisuutta liiaksi asti . Toisaalta se toimii esimerkkinä siitä ,mitä hoitamattomuudella menetetään . Kasvuvoimaa maassa riittää ,mutta se on käytetty risukon kasvattamiseen.
Varmasti tulee hyvä metsä, mutta millä kustannuksilla ??.
Eikä nuo minusta näytä juuri 2m pitemmiltä, eli 10v liki 0 kasvun aikaa ja sen jälkeen kasvu kiihtyy huimaa vauhtia.
Pääkuvan kuuset ovat minusta reilusti yli 2 metrin.
Vuosikasvut ovat melko vaatimattomia. Taimissa on 100 % pituuseroja. Aivan liian tiheääkin.
Miten jos suhteutatte näkemänne siihen että pisimmät on 6-7m pitkiä.
Sitä suuremmalla syyllä harventaa pitäisi. Mutta kokonaisuutena tuo on tietenkin hieno taimikko, se on selvää.
Pienimmät ovat varmaankin luontaisesti syntyneitä taimia. Tuskin on noin tiheään istutettu. Eivät nuo suurimpien kasvua kovin paljoa haittaa.
Minusta olisi kannattanut panostaa myös noiden pienempien kuusien poistoon, Ne ovat ihan turhia siellä ja estää valonpääsyn maapohjaan. Aika usein kun metsänomistajat ja myös palkkametsuritkin taimikoita raivailee niin lehtipuu poistetaan mutta havupuu saa kasvaa missä tiheydessä vaan. Reilusti tilaa jäävälle puustolle ja ylimmääräinen havupuu ja lehtipuu pois.
Voi johtua siitä, että havupuita ei pitäisi poistella kun isänpäivän ja äitienpäivän välillä. Minä en ole ainakaan löytänyt USKOTTAVAA tutkimusta siitä, ettei juurikääpä voisi tarttua läpimitaltaan 6 cm runkoon.