Hölmöläisen hommaa maanomistajan kannalta. Uudistuskulut niin suuret tuollaisilla turvemailla. Jollakin muulla hakkuutavalla voisi saada motteja eikä uudistustöitä tulisi.
Nyt kuusi ei istutettuna puulajina sovi tuonne ja jos tekee niin, kasvu hidasta ja halla syö kasvut.
Sitten taas mänty kasvaisi hyvin ja tuottaisi motteja, mutta istutetuista männyistä ei tule ikinä tukkipuuta. Tai parhaimmillaankin tukkiprosentti jää siihen, että jonkin välitukin voi saada rungosta katkottua.
Toista se oli ennen kun manu teki siistejä kourakasoja ajomiesten ajettaviksi. Ei olleet kalikat ympäri ojia ja pientareita sikin sokin.
Parhaimmillaan parilla aluspuulla vielä niin ei jäätyneet kasat turpeeseen kiinni.
Tuota ei kannata uudistaa juuri muuten kuin kylvämällä mäntyä tuon jälkeen kun ei ole sp:ta tähteellä. Mutta ojat pitää taimettumisen jälkeen aukaista, jos niitä on. Tai sitten antaa vain hieskoivun vallata alue.
SP: **Alue oli varattu turvetuotantoon. Meni myynttin ja kävi näin. **
Siis oliko muinoin varattu turpeennostoon muttei joutunutkaan?? Ja sitten on kasvanut ilman hoitotoimenpiteitä vuosia X ??
Miltä se näyttää, olisiko ollut turpeennostoalueeksi tai onko se sitä hakkuun jälkeen?
On se tuttua turvemaat, hiestä tuppaa niin maan prk…leesti. Perattavaa riittää raivuulla. Toisaalta hyvin on taimikkojenkin kasvu ollut, mitä olen ehtinyt seurata turvemaan männiköitä.
Miisu ja Husse ovat hyvin kartalla tilanteesta. Kuvassa näkyy alue , joka on alunperin varattu turvetuotantoon . Kun turvehommat ajettiin alas palsta meni myyntiin puineen päivinen. Nyt onkin sitten aukko , mutta ei turvetuotantoa. Jatkoa en lähde arvailemaan.
Miisun veikkailut raivauksen työläydestä osuivat nappiin. Toista viikkoa päristeli metsuri pakoputki punaisena raippoja ketoon , että moton koura saatiin mahtumaan sekaan.
Vajalaatuun viittasin , kun kävi jälleen ilmi turvemaalla kasvavien puiden kehno laatu. Vaikka yritimme olla huolellisia laadun suhteen , pamahti sahalta sakot vajaalaadusta (ekat ikinä!). Meni useampi kuorma samoilla ”asetuksilla”. Tilanne saatiin korjaantumaan lumppaamalla kylmästi lähes jokaisesta tyvestä kolmosen kuitupölli. Suurimmasa osassa tyviä oli isompi tai pienempi mutka 2,5:n ja 3:n metrin välillä. Moni runko jatkui ”eläväisenä” siitäkin eteenpäin.
Täytyy todeta , että vastaavilla työmailla on kaikilla toimijoilla jossakin vaiheessa sekä nokka , että pysrstö tervassa. Motokuskilla höyhenetkin.
Jotenkin kun katsoin kuvaa, heräsi hienoinen epäily suorittavan ammattitaidosta motoilun suhteen. Enempi näitä vanhanajan Raketti (oliko joku vanha raivaussaha merkki?) miehiä?
Tavaralajit erillään ja pölkynpäät tasan riittää ajokoneelle. Hiukan rivomman näköinen kohta ,kun raivuumieheltä oli ”loppunut bensa” viimemetreillä ja puut on ladottu ojanpenkasta revityn risukon päälle. Kakkoskuvasta näkyy ,mikä oli lähtötilanne….ja kyllä se Raketti ihan tuttu peli on jalkamiesajoilta. Siitä vain on jo yli 30 vuotta aikaa eli se ,mitä olen motoa kuskaillut.
Tyvilenkoja ja monivääriä tulee turvemaille, jos pohjaveden pinta muuttuu ojituksen seurauksena.
Moton jäljiltä saa ajokonekuski usein tasotella pinojen päitä eikä tuossakaan tarvitse sitä jättää tekemättä.
”Vaikka yritimme olla huolellisia laadun suhteen , pamahti sahalta sakot vajaalaadusta ”
-Aivan oikein tehty. Turvetuotantoon kelpaava suo = paksuturpeinen – Puut eivät pysy pystysuorassa, vaan joka vuosi kallistelevat johonkin päin. Parhaissa rungoissa suoruus on päällepäin jopa hyvä, mutta lylyä on joka puolella, kun puu on korjannut asentoaan.
Kun sahattiin n. 15 vuoden aikana lähes jatkuvasti pieniä määriä tukkeja, paljastuivat turvemaan tukit viimeistään sahan pöydällä ”ruumiinavauksessa.” En olisi sellaisita saheista maksanut ostettaessa täyttä hintaa.
Motokuski olisi ollut kohtalaisen hankalassa välikädessä ,jos isäntä olisi päättänyt umpin kanssa riidelleen maanomistajan tapaan ,että tukkia ei tullut tarpeeksi ja katkonta oli pielessä. Kuvan näkymät kannattaa pitää mielessä katkontoja arvosteltaessa. Varsinaiset sahafirmat eivät näihin kajoa ja rokottavat rankasti ,jos näiltä leimikoilta tulee välityspuuta.
Olen joskus keskustellut ja sopinut Umpin kanssa sellupuukasaan joutuneiden liian ison erän ku-tyvien paremmasta käytöstä . Tasainen lenkous /mutka ylempänä saattaa estää pitkän tukin teon mutta lyhyempi paksu tyvi kelpaa silti hyvin vaneriksi tai ratapölkkyaihioksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puukauppa
Hölmöläisen hommaa maanomistajan kannalta. Uudistuskulut niin suuret tuollaisilla turvemailla. Jollakin muulla hakkuutavalla voisi saada motteja eikä uudistustöitä tulisi.
Nyt kuusi ei istutettuna puulajina sovi tuonne ja jos tekee niin, kasvu hidasta ja halla syö kasvut.
Sitten taas mänty kasvaisi hyvin ja tuottaisi motteja, mutta istutetuista männyistä ei tule ikinä tukkipuuta. Tai parhaimmillaankin tukkiprosentti jää siihen, että jonkin välitukin voi saada rungosta katkottua.
Alue oli varattu turvetuotantoon. Meni myynttin ja kävi näin. Aika pienellä tukkiprosentilla mentiin…kuva kertoo viisaammille ,miksi.
Ajokonemies ei paljon huurraa huutoja anna. 🙂
Kyyyllä se huutaa noitumalla kun lunta lumpsauttaisi etes 10 senttiä…
Toista se oli ennen kun manu teki siistejä kourakasoja ajomiesten ajettaviksi. Ei olleet kalikat ympäri ojia ja pientareita sikin sokin.
Parhaimmillaan parilla aluspuulla vielä niin ei jäätyneet kasat turpeeseen kiinni.
Tuota ei kannata uudistaa juuri muuten kuin kylvämällä mäntyä tuon jälkeen kun ei ole sp:ta tähteellä. Mutta ojat pitää taimettumisen jälkeen aukaista, jos niitä on. Tai sitten antaa vain hieskoivun vallata alue.
suorittava porras: ”Aika pienellä tukkiprosentilla mentiin…kuva kertoo viisaammille ,miksi.”
Kerrohan nyt suorittava meille tyhmemmille, mitä metsänomistaja on tässä tapauksessa tehnyt väärin?
Kun sähkölinjan alla kasvattaa, tukkiprosentti jää väkisin pieneksi?
SP: **Alue oli varattu turvetuotantoon. Meni myynttin ja kävi näin. **
Siis oliko muinoin varattu turpeennostoon muttei joutunutkaan?? Ja sitten on kasvanut ilman hoitotoimenpiteitä vuosia X ??
Miltä se näyttää, olisiko ollut turpeennostoalueeksi tai onko se sitä hakkuun jälkeen?
On se tuttua turvemaat, hiestä tuppaa niin maan prk…leesti. Perattavaa riittää raivuulla. Toisaalta hyvin on taimikkojenkin kasvu ollut, mitä olen ehtinyt seurata turvemaan männiköitä.
Miisu ja Husse ovat hyvin kartalla tilanteesta. Kuvassa näkyy alue , joka on alunperin varattu turvetuotantoon . Kun turvehommat ajettiin alas palsta meni myyntiin puineen päivinen. Nyt onkin sitten aukko , mutta ei turvetuotantoa. Jatkoa en lähde arvailemaan.
Miisun veikkailut raivauksen työläydestä osuivat nappiin. Toista viikkoa päristeli metsuri pakoputki punaisena raippoja ketoon , että moton koura saatiin mahtumaan sekaan.
Vajalaatuun viittasin , kun kävi jälleen ilmi turvemaalla kasvavien puiden kehno laatu. Vaikka yritimme olla huolellisia laadun suhteen , pamahti sahalta sakot vajaalaadusta (ekat ikinä!). Meni useampi kuorma samoilla ”asetuksilla”. Tilanne saatiin korjaantumaan lumppaamalla kylmästi lähes jokaisesta tyvestä kolmosen kuitupölli. Suurimmasa osassa tyviä oli isompi tai pienempi mutka 2,5:n ja 3:n metrin välillä. Moni runko jatkui ”eläväisenä” siitäkin eteenpäin.
Täytyy todeta , että vastaavilla työmailla on kaikilla toimijoilla jossakin vaiheessa sekä nokka , että pysrstö tervassa. Motokuskilla höyhenetkin.
Kuvasarja ”koivustako pulaa”(nyt sivulla 3) on ottetu tältä samalta työmaalta ykköskuvan horisontista.
Jotenkin kun katsoin kuvaa, heräsi hienoinen epäily suorittavan ammattitaidosta motoilun suhteen. Enempi näitä vanhanajan Raketti (oliko joku vanha raivaussaha merkki?) miehiä?
Tavaralajit erillään ja pölkynpäät tasan riittää ajokoneelle. Hiukan rivomman näköinen kohta ,kun raivuumieheltä oli ”loppunut bensa” viimemetreillä ja puut on ladottu ojanpenkasta revityn risukon päälle. Kakkoskuvasta näkyy ,mikä oli lähtötilanne….ja kyllä se Raketti ihan tuttu peli on jalkamiesajoilta. Siitä vain on jo yli 30 vuotta aikaa eli se ,mitä olen motoa kuskaillut.
<<<Nyt onkin sitten aukko , mutta ei turvetuotantoa.<<<
Eipä tullut vahinkoa.
Hyvä kasvuista maapohjaahan tuo on turvemaaksi.
Niin, tai jossain kohtaa turvetuotantoonkin. Ei tämä maa vielä aivan näin mustavalkoinen paikka ole. Elämmekin vielä, uskokaa pois.
Tyvilenkoja ja monivääriä tulee turvemaille, jos pohjaveden pinta muuttuu ojituksen seurauksena.
Moton jäljiltä saa ajokonekuski usein tasotella pinojen päitä eikä tuossakaan tarvitse sitä jättää tekemättä.
”Vaikka yritimme olla huolellisia laadun suhteen , pamahti sahalta sakot vajaalaadusta ”
-Aivan oikein tehty. Turvetuotantoon kelpaava suo = paksuturpeinen – Puut eivät pysy pystysuorassa, vaan joka vuosi kallistelevat johonkin päin. Parhaissa rungoissa suoruus on päällepäin jopa hyvä, mutta lylyä on joka puolella, kun puu on korjannut asentoaan.
Kun sahattiin n. 15 vuoden aikana lähes jatkuvasti pieniä määriä tukkeja, paljastuivat turvemaan tukit viimeistään sahan pöydällä ”ruumiinavauksessa.” En olisi sellaisita saheista maksanut ostettaessa täyttä hintaa.
Motokuski olisi ollut kohtalaisen hankalassa välikädessä ,jos isäntä olisi päättänyt umpin kanssa riidelleen maanomistajan tapaan ,että tukkia ei tullut tarpeeksi ja katkonta oli pielessä. Kuvan näkymät kannattaa pitää mielessä katkontoja arvosteltaessa. Varsinaiset sahafirmat eivät näihin kajoa ja rokottavat rankasti ,jos näiltä leimikoilta tulee välityspuuta.
Olen joskus keskustellut ja sopinut Umpin kanssa sellupuukasaan joutuneiden liian ison erän ku-tyvien paremmasta käytöstä . Tasainen lenkous /mutka ylempänä saattaa estää pitkän tukin teon mutta lyhyempi paksu tyvi kelpaa silti hyvin vaneriksi tai ratapölkkyaihioksi.