Kommentit (38)

  1. arto

    Hyvä koivikko ollut.

  2. Peltoistutukset sitten nurin.
    Kuusikin kasvaisi hyvin.
    Hyvät on maapohjat.

  3. Laatukin kohdallaan joten rauduksen kasvatus on kannattanut hyvinkin tuossa pohjassa. Onnittelut tulevasta puutilistä!

  4. Visakallo

    Minkä ikäinen koivikko oli? Kuvan perusteella näyttäisi tukki otetun tarkasti talteen. Mikä oli latvaläpimittavaatimus? Paljonko tuli motteja hehtaarilta?

  5. Erityisen mutkainen tukki siinä heti edessä. Mikä yhtiö osti?

  6. Koivulla sallitaan enemmän mutkaa kuin havulla. Jotenkin vaikuttaa tietämyskin lehtipuun jalostuksesta hoippuvan tiedottomuuden ja vähä-älyisyyden välimailla.

  7. urbo

    Polttopuuainesta kaikki tyynni

  8. Hyvältä näyttää.

  9. Tuonne on mukava uudet koivut istuttaa.

  10. Jeessi:” Jotenkin vaikuttaa tietämyskin lehtipuun jalostuksesta hoippuvan tiedottomuuden ja vähä-älyisyyden välimailla.”

    Sinulla se ei NÄYTÄ, vaan on tukevasti siellä.

    Vakavasti puhuen, jos ei tiedä, millaiset on koivutukin laatuvaatimukset Vaneriksi tai Sahapuuksi, niin ei kannata herätä Jeessin horroksesta, vaikka olisikin vähän älyisyyttäkin siunaantunut.

  11. Minkä ikäinen koivikko oli? Paljonko tuli motteja hehtaarilta?

    Vastaus: Hieman yli 60 vuotta vanha koivikko, jossa oli myös jonkin verran mäntyä. Hehtaarille tuli noin 250 m3.

  12. Erityisen mutkainen tukki siinä heti edessä.

    Vastaus: Ei siinä kyllä ollut mutkaista tukkia, tarkistin vielä muista ottamistani kuvista!

  13. Laajakulmaobjektiivi tahtoo etualaa vääristää kuvissa

  14. metsä-masa

    Pahkatar on saanut arvokkaan koivikon lyhyvellä kiertoajalla. Hämmästyttävän hyvä runkomuoto, suoraa, oksatonta ja vähän on kaksihaaraisia päälaverissa.

    Täällä Ylä-Karjalassa / Etelä- Kainuussa vaikuttaa, että hyvässäkin peltokoivikossa on puolet rungoista on kaksihaaraisia ja mutkaisia, tässä näkemyksessäni saattaa olla ainakin osasyynä koivikon puutteellinen hoitamattomuus ja virheellinen puidenvalinta ensiharvennuksessa.

  15. Yli 60-vuotta on pitkä aika koivikolle. Nykyiset jalosteet kasvaa Etelä-Suomessa uudistettaviksi oikealla hoidolla 35-vuodessa. Tuohon peltokoivikoiden huonoon laatuun on vaikea etänä kommentoida. Erinomaisia koivikoita peltoon kasvaa.

  16. Pitää varmasti paikkansa tuo kivennäismaassa 35 vuotta ja päätehakkuu – JOS harvennuksista on pidetty huolta.

    Silloin ei harvennusten väli saa venähtää ainakaan yli kymmeneen vuoteen. Vaan on pidettävä huoli, että ”Rauduskoivujen oksat eivät saa kasvuaikana koskettaa naapurikoivujen oksiin”. Muuten jalostetun rotukoivunkin kasvukyky hiipuu.

  17. Tai sitten ei. Ei aivan noin jyrkkää tulkintaa rauduksen kasvatuksessakaan tarvitse änkätä. Hyvällä paikalla raudus kasvaa aivan loistavasti hiukan taajemmassakin. Kuten yleensä lähes kaikki puulajit. Yleensä taajimmankin metsänkohdan pulskin ja komein puu on rauduskoivu.

  18. Sillä hetkellä, kun vuosiluston paksuus putoaa puoleen – (tapahtuu suunnilleen yhdessä kasvukaudessa) – ollaan jo menetetty puolet kasvukyvystä , lopullisesti.

    Eli 15 vuotias koivikko, jonka päätehakkuuikä olisi 35 vuotta, kypsyykin avohakkuukuntoon aikaisintaan kuusikymppisenä.
    Harventelet taikka et.

    Pökkelöitä ja kuitua tulee. Jeessin tukkipuita löytyy se max 300 kpl / ha.

  19. Jätkän uskomattoman teorian mukaan siis on rauduskoivun sielu nujerrettu ja kasvuhalut meni loppuiän masennusta potiessa. Hieno teoria ja sopii aivan muualle kuin todelliseen metsän kasvuskenaarioon josta vuosilustoja katseleva huomaa myös koivussa sekä kasvupyrähdyksiä että vaisumman kasvun vuosia. Syystä että vuodet eivät ole veljiä keskenään ja vaikuttavat paljon enemmän kuin kasvutaajuus.

  20. Visakallo

    Uskioisit vain Jesse, kyllä etenkin koivulla on lopullista se kasvun menetys, jos ei harvenna tarpeeksi.

  21. Jeessi ei voi myöntää edes itselleen – vielä, että on pilannut kaikki koivikkonsa heti taimikkovaiheessa.

    Ei hyvällä pohjalla riitä, että vuosilusto vahvenee kolmesta millistä neljäksi, kun oikeassa tiheydessä kasvaneessa lusto on tasaisesti noin sentin paksuista. Pituuskasvujen ero voi olla 0,4 m ja oikeassa tiheydessa 2,0 m.

  22. En ala tuohon uskontoon kyllä sekoamaan. Senverran metsiä sentään on tullut seurailtua. Ja tukkikoivua on myös lähes joka hakkuulta sekametsästä jonkinverran tehtykkin.

  23. Visakallo

    Tulepas Jesse joskus mökkireissullasi tänne katsomaan kolmekymppisiä koivikoita, niin uskot!

  24. Kyllä Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa koivu kasvaa joten se on tiedossa mutta se johtuu kyllä erittäin koivulle sopivasta maaperästä. Multamoreenia ja kasvu aivan mahdotonta. Pienellä mökin tontillakin saa joka vuosi kipata koivuja poltinpuutarpeiksi ja silti tuntuu ettei edes vähene.

  25. Visakallo

    Mitä parempi maapohja, sitä tärkeänpää on se riittävä harventaminen. Joka harvennuksessa puolet pois!

  26. Visakallo – kuten lähes kaikki muutkin tuon ovat oivaltaneet jo ajat sitten.
    Oivallukseen tarvitaan vain tietoa ja älyä, eikä sitä ole Harjavallassa ollut koskaan jaettavaksi asti.

    Tuohon kun vielä lisätään se TIETO, että koivu on esim puusepänkäyttöön aina sitä parempaa, mitä nopeammin se on kasvanut. Suomalaisissa havupuissa lujuus heikkenee aina silloin, kun paksuuskasvu lisääntyy.

  27. Oliko tuo kovinkin tieteellinen julkaisu Jätkältä? Meinaakkona niin että paljonkin koivua menisi suomessa puusepänteollisuuteen? Harjavallassa on ällistä puheenollen se hyvä puoli että täällä jopa palautetaan älli sellaisillekkin jotka ovat paljon menettäneet.

  28. urbo

    Älliä ja kukkia. Kyllä kuvassa vaan etualankoivu on mutkainen kun mikä, taitaa maapohjan omistajalla olla kovin mustavalkoiset lasit kuten puillakin värit

  29. Jeessi. Olen kuvitellut, että KAIKKI tietävät, kuinka huonosti nimenomaa Rauduskoivun käy, kun se joutuu kasvamaan liian tiheässä. Nyt näyttää paljastuneen YKSI täys-toope, joka ei ota tietoa vastaan.
    No – Se ei tähänastisten kokemusten mukaan ole kuitenkaan varsinainen ihme. Kyllä ! Tuota tietoa on tutkittu, mutta sen ei tarvitse perustua tieteeseen, sinähän et sitäpaitsi usko mihinkään, mitä et ole aikaisemmin tiennyt.
    Riittää pelkästään koivurunkojen katkaisu, jolloin huononnäköinen putkikauppiaskin näkisi, kuinka lusto on ohentunut – ja ohentunut äkkiä. Jos tällaisen koivikon harvennukset on tehty sopimattomassa tahdissa, paljastuu myös se, että kasvu ei ole korjautunut myöhemmissä harvennuksissa.
    Jos metsässä on järeitäkin koivuja, se ei aina kerro valtavasta kasvuvauhdista, vaan puun iästä, joka voi olla koivulle jo ylärajoilla.

  30. urbo. Kun et tiedä, millaiset laatuvaatimukset koivutukille on määrätty, niin paljastat vain tyhmyytesi messuamalla täällä KO aiheesta!

  31. urbo

    Jätkällä alkaa jauhot pölisemään, pelkällä pihakoivun kaadolla ei kannata alkaa lustoasiantuntijaksi

  32. On aika kornia väittää että taajassa nuoressa metsässä kasvanut raudus olisi eri ikäluokkaa muuhun puustoon nähden. Jos aukosta on liikkeelle lähtenyt niin aika hyvin huomaa kyllä rauduskoivun ja hybridihaavan selvästi lähes tuplavahvuuden havupuihin nähden. Nuo ovat juuri hyviä täydennyspuita koska niistä kertyy mukavaa lisäkuutioarvoa ensiharvennukselle. Saattaa helposti tehdä kolmanneksen lisää mottikertymää.

  33. Kyllä tosiurbo pitää olla, kun ei koivutukkia ja koivukuitua erota toisistaan. Toiset tosiurpot kuvittelevat tekevänsä halkoja ja kuitenkin naputtelevat pilkkeitä, mutta kirves on kaikkein raskain Fiskarssi.

  34. urbo

    Kyllä se vaan jätkä silleen on jotta billnäsin kirves js pispalan _illut ne parasta on

  35. Toiset pystyy heiluttamaan sitä raskainta Fiskarssii Jätkä ihan koko talven tarvepuiksi. Varsin hyvä ja nopea laite siihen hommaan. Joskus itekkin pelasin sähköisen hyrdaulihalkojan kanssa mutta kyllästyin sen hitauteen. Tulee vilu sen vieressä kyhjätessä.

  36. Kylläpä taitaa Jeessiltäkin jäädä oikeiden halkojen teko haaveeksi, kuten niin monelta muultakin.
    Ei siinä auta mieletön pieksäminen, vaan takniikka pitää ihan tosissaan opetella. Klapien tekoon löytyy kyllä niin tehokkaita koneita, että jos vaan tavaran syöttöön saaminen sujuu, tulee vuoden puut normikäyttäjälle yhdessä työpäivässä.

  37. Onhan tuossa etualan tukissa selvästi mutka. Mutta se voi vaneritukissa mennä vähennyksenä , jos suoraa puuta on riittävästi . Mutta hyvää koivua lähtenyt joka tapauksessa muuten koko alueelta.

  38. -Vaneritukkia arvioidaan 1,5 metrin osioissa. Sorvipölli on reippaasti lyhyempi. Vaneritehtaalla saattaa edelleenkin olla sorveja, joilla sorvataan viilua 60 senttisistä pölleistä.
    – Sahatukki saa olla vaikka ässän muotoinen, jos se on yhdessä asennossa suurinpiirtein suora. Sahoilla tukki asetetaan automaattisesti niin, että terät pysyvät puun sisällä koko matkan ajan.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat