Kommentit (30)

  1. Visakallo

    Onkos nämä nyt niitä suorittavan puimia tukkeja?

  2. Vai onko käyty penkomassa kuitupinosta?

  3. Melkoisen heikkolaatuisia. Näyttäisivät viljelymänniköstä harvennushakkuulla hakatuilta ”tukeilta”. Mutkien ja lenkousten lisäksi okankyhmyjä ja myös liian suuria oksia taitaa olla.
    Jos olisin sahan ostohenkilö, keskustelisin kyllä vakavan kehityskeskustelun Mopokuskin kanssa.
    Tyypillisiä hankintatukkeja.

  4. Visakallo

    Riippuu tietysti asiakkaasta, kuinka huonoja puita kannattaa sahata. Eihän kaikki vientisahatavara ole välttämättä mitenkään hyvälaatuista. Joihinkin maihin ostetaan sellaista tavaraa, mikä ei meillä kelpaisi juuri kenellekään.

  5. Visa. Sitä laatua tulee aivan piisalle asti sivutuotteena. Ostajia kyllä löytyy, tai pitää sanoa, että ottajia. Kyllä osa tuosta kuvan ”tukkivalikoimasta” on kannattavaa lyödä hakkeeksi, verrattuna siihen, että sen hieroo sahan läpi – saanto on surkea ja hinta vielä surkeampi.
    C-laadun tukkia ei kannata sahata kenenkään, eikä minkäänlaisilla sahauslaitteilla. Kun tappiota tulee joka motista 15 – 20 % silloin, kun tukki on laatua C ja täysi sahaustulos saadaan.
    Nuo Ö-laadun tukit ovat jo nyt, kun ne on kuskattu sahalle, lajiteltu ja kuorittu, -tulleet maksamaan enemmän kuin niistä saa myytäessä. Kun listään kantohinta, hankintakustannukset, sahaus, kuivaus ja lajittelu + paketointi, niin halvemmaksi olisi tullut pistää Mopokuski jatkokoulutukseen.

  6. Visakallo

    Tuskinpa noista kalikoista on isännällekään kovin paljoa maksettu.

  7. suorittava porras

    Nyt on ihan selkeää kuvaa syistä , joiden johdosta ammattilainen tekee niitä kolmosen paksuja lumppeja. Ei mene läpi tukkikasaan meikäläisen seulasta. Tapauksesta,josta kerroin ,oli kyse yleisilmeeltään lenkotyvisestä metsästä ,jossa lähes jokainen runko oli rajatapaus. Olisi saanut kolikkoa heittää vaihtoehtoa valittaessa. Rupesi kelpaamaan ,kun 2/3 tyvistä teki kolmosen. Puolet ei riittänyt. Ei käy kateeksi niitä ,jotka yrittävät kasvattaa tukkia turvemailla.

  8. Tuossa taitaa kuitenkin olla muita kuin tyvitukkeja . Sen verran isoja oksakyhmyjä . Joitain raakkeja seassa. Niistä ei myyjä saa yleensä kuin kuitupuun hinnan.

  9. Jos otetaan tuo huonoin tuolta pois laskuista,joka on sinne jostain syystä lipsahtanut, tulee muista tukeista ihan kohtuullista sydän tavaraa.Muutamasta lengosta tukista jää pintalaudat vajaasärmäiseksi,kun ei voi käyräsahata määräänsä enempää. Vajaat laudat tasataan lyhyemmäksi.Tuo huonoin tukki myös sahattiin ja meni ihme kyllä linjastosta läpi,sekoittuu lopputuotteissa massaan tai menee hylkylaatuun lahon tai muiden viallisten mukana.

  10. Visakallo

    No niin, mitäs sahauksen huipputietäjät nyt tuohon edelliseen kommentoivat? Laitatteko motomiehen lisäksi myös sahurinkin lisäkoulutukseen?

  11. Ptolemaios.Minkä pituisia nuo tukit ovat?
    Onko sahaaja joku muu kuin joku 3 suuresta?

  12. Kuvasta ei voi päätellä, mitä noista aiotaan sahailla ja millä saannolla. Jos kyseessä kolmen suuren saha, niin pääpaino voi olla sahahakkeen tekemisessä pintalaudan sijaan. Eli kaksi lankkua keskeltä ja loppu hakkeeksi. Siinä menee vähän lengotkin ongelmitta.

    Yhtiölle hyvä puoli, ettei tarvii nostella sellupuun hintaa, kun paras kuitu saadaan tuolta pintapuusta. Latvukset ja leimikon kuitupuut leimikolta tietysti omia reittejään sellutehtaalle.

    Eli laatu voi olla aika huonoa joko siitä syystä, että lankulla on kova hinta, tai sitten siitä syystä, että halutaan tuota pintahaketta. Melko nuorta puuta tuo oksista päätellen on, joten sydänpuun lyhytkuituinen osuus joutaa hyvin lankuksi.

  13. Kuinkahan sokea mies lienee lajittelijalla kun nuo on myllyssä noin pitkälle päässeet?

  14. Muualla maailmassa sahataan arvokkaita lyhyitä pölkkyjä (jopa alle 1 m pituisia) vannesahalla mm. puusepän raaka-aineiksi. Suomessa kasvaa keskimäärin hyvin suoraa puuta eli on laadukasta sahaukseen. Monissa etelän maissa sahapuut on paljon mutkaisempia ja isoja oksia on paljon.

    Muutamasta raakista nipottaminen on turhaa koska aina sahalla menee raakiksi n. 2-4 % vaikka olisi kuinka hyvin moto tai manu tehnyt tukkia. Sahapuun pinnoista saa sellunkeittäjät lisäksi tehtyä hyvää pitkäkuituista sellua.

  15. Jos tehdään esimerkiksi kuormalavoja tai muuta pakkaus pakkausmateriaalia niin miksi siihen pitäisi uhrata oksaton ikihonkaa? Kyllä näillekin puille käyttö löytyy ja hyvä että joku jalostaa ne.

  16. Suorittavalle olisi MTK:n kannattanut maksaa palkka kotiin niin ei olisi mennyt miljoonien edestä tukkia kuituun.

  17. Visakallo

    Heh, tuosta sikarin jutusta muistui mieleen sukulaismiehen motosavotta valtion mailla Pahkajärven alueella. Kertoi, että oli elämänsä helpoin hakkuu. Hyvin hoidettu puhdas tukkikuusikko laitettiin aukoksi ja kaikki puut puitiin kuiduksi! Ei ollut valtio köyhä eikä kipeä!

  18. Kyllä paljon on hakattu nimenomaa kuusitukkia sellutehtaalle – ja laatu on ollut aivan huippua.
    Sahalahdella oli melkoinen kuusitukkileimikko, josta oli hiljakkoin hakattu kaikki pienet ja huonot pois. Pääsääntö oli, että yli kolmekymmentä meriä pukkasi tukkia joka rungosta, hakattiin 4, 5 – ja kuusimetristä tavaraa ja mitat olivat mittausta varten. Kaikki ajettiin Lielahden sellutehtaalle.
    Myyjä sai laadukkaasta tukkipuusta laadukkaa tukkipuun hinnan.
    Samoin Metsähallituksen kuusitukkileimikot menivät samaan tuuttiin – ja tukin hinnalla. Ei ollut MG:n esiaste köyhä eikä kipeä!

    Kuvan lengoista tukeista tulee mielenkiintoisia tasattavia, kun ne tulevat olemaan keskeltä vajaita.

    Tuollaisten puiden käsittely vain nostaa selluhakkeen hintaa, kun ne on ensin kärrätty sahalle, kuorittu ja lajiteltu – mitattu, sahattu, haketettu ja kuskattu sellutehtaalle, jonne ne olisi voitu viedä suoraan metäautotien varresta muiden kuitupuiden keralla. Erittäin hintavaa tavaraa, kun huomioidaan, että on maksettu tukin hinta, eikä ole tukkia saatu.
    C -_laadun tukin sahaustuloskin on taloudellisesti miinusmerkkinen. Ei paskasta saa leipää!

  19. Kuva otettu syksyllä,kun oli muutamia tuon huonoimman kaltaisia mukana. Arviolta 1%. Mittoja en muista puolta vuotta myöhemmin. Sahuria en halua kertoa,saattaisi tietää vaikeuksia.
    Ehkä jotain mielenkiintoisia kuvia tulevaisuudessa.

  20. ”Heh, tuosta sikarin jutusta muistui mieleen sukulaismiehen motosavotta valtion mailla Pahkajärven alueella. Kertoi, että oli elämänsä helpoin hakkuu. Hyvin hoidettu puhdas tukkikuusikko laitettiin aukoksi ja kaikki puut puitiin kuiduksi! Ei ollut valtio köyhä eikä kipeä!”
    Olisiko ollut sotaväen harjoitusaluetta?

  21. Japanin tukkia…

  22. Kuten jossain jo aiemmin päättelin ovat japanilaiset taantunutta kansaa. Jos noikin kelpaa niin ei ihme jos Fukushima ei kestänyt pientä tsunamia. Huonosta puusta tehdyt valumuotit ja kelvaton betoni. Rautaa ei nimeksikään kun kaikki menee Toyotan paperipellin tekoon.

  23. Mitenkä tarkkaan sahalla laitteet mittaa latvaläpimitan ? Eli jos min.halk 15cm ja latva 14,7 niin kuituun. Ja välillä männyllä ainakin runko ei ole ihan pyöreä. Itsellä ollut aikapaljon manuharvennuksella juuri näitä millinpari alle minimin. Jostain luin, että esim. 49dm mitta niin mittaus tapahtuu 48dm kohdalta.

  24. Visakallo

    Kysyn aloittajalta, kuinka paksuja nuo tukit ovat? Puut näyttävät kuvassa aika ohkaisilta, mutta ovatko sitä?

  25. Matemaattinen päättelytehtävä.
    Jos kuva on otetu 30 asteen kulmassa 4,3m pituisista tukeista ja kun kuvasta paksuus/pituus suhde mitattuna on 1/10, niin valokuva pituus tukeille olisi 2,15m. Todelliselle pituudelle 4,3m paksuus/pituus suhde olisi sitten 1/20 eli tukkien paksuus olisi 21,5 cm ja pituus 4,3m.

  26. Tukeissa käyryyskin korostuu, kun kuvauskulma on kolmas osa 90 asteesta.

  27. metsä-masa

    Kajaanin tehtaan ollessa toiminnassa hakkasi UPM:n kuusileimikoita kesälomaseisokin jälkeen yksityiseltäkin kuusittukkia hiokkeeksi.

    Siinä oli firman helppo pitää metsänmyyjää tyytyväisenä kun tukiksi katkottiin rungot läpimitan mukaan hiomokuusen laadulla, välittämättä tukinlaadudtaja eikä tukkiprosenteissa olivat valittamista.

  28. Oli markka aikaa joskus 1980..90-luvulla, kun kuusitukilla ja kuusikuidulla ei ollut kovin suurta hintaeroa.

  29. Ei tästä pitkään ole kun ajoivat pienet mäntytukit suoraan kuitukasaan. Laadun mukaan kyllä katkoivat eikä katkonnassa ollut mitään valittamista.

  30. oksapuu:”Japanin tukkia…”
    —————————————

    Tuskin on Japanin kauppoja varten noita raakkipölkkyjä kuorittu ja syötetty sahalle.

    Olen henk.koht ostanut vientisahalta Japaniinvientiä varten tehtyä tavaraa, joka on tehty laadukkaasta tukista, kuivattu ja höylätty ja sen jälkeen lajittelussa raakattu pienenkin virheen vuoksi. Virhe on usein vain höyläyksen yhteydessä kantista nousst tikku, taikka oksaan syntynyt lohkeama / halkeama.

    Jeessi. -Japanilaisten autoissa pellit ovat toistaiseksi kestäneet paremmin kuin Ranskisten tai Talimannien tekeleissä.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat