Kommentit (23)

  1. Joo, kaikella on hintansa ja harminsa. Itse en tuota luonnon tasapainon järkyttämistä lannoitteilla käsitä, varsinkin kun tuostakin iso osa löytyy muutaman vuoden päästä lähivesistöstä. Onko metsän kasvun muutaman vuooden aikaistus tuon touhun väärti? Nuo ovat tehomaatalouden kaikuja joita yritetään metsäänkin vielä lannoitetehtaan mieliksi virittää. Maataloushan on enenevissä määrin siirtymässä luomuun eli pois väkilannoitteista. Onko metsäluontommekin pilattava ennen järjen käteen ottamista?

  2. metsä-masa

    Portimo: Hatun noston arvoinen periaate !

    Talousmetsissä lannoitus on taloudellista toimintaa, eikä ravinteiden valuntaa ja eroosiota esim. ojien kautta pääse suoraan vesistöihin, suojavyöhykkeet estää sen tehokkaasti.

    Tukkipuun kasvatus luomuna, eli hitaasti ja laatutyveä kasvattaen vaatii kohtuuttomasti aikaa, eikä se kaikilla kasvupaikoilla aina onnistukkaan. Haittapuolena kasvattajalle on erikoislaadun hinta lisä, sitä ei käytännössä ole.

  3. Mehtäukkokin nostaa hattua tuolle hommalle. Parhaillaan yli 50 ha kertalaakilla on itse joutunut jymäytetyksi tuohonkin paheeseen, mutta… puuta näyttää kasvavan talvellakin apupaskan voimalla! Kohde täytyy vaan olla huolella valittu ja puu laadukasta. Eikä tietenkään mitään hoitorästejä päällä pitkään aikaan.

  4. JOO! Jeessin ei kannatakaan lannoittaa, lannoitus tuottaa hyvän tuloksen vain hyvin hoidetuissa metsissä, joista on liikatiheys poistettu ja jotka ovat harvennuksen jälkeen jo hieman vahvistuneet – sanotaan 2 – kolme vuotta. Jeessillähän ei sellaisia ole, eikä tule, taimikoita ja energiapuupöheikköjä ei todellakaan kannata lannoittaa.

  5. Minulla on aikaa varrota senverran kuin luoja suo. Tapion tunareilla ei ole. Kun eivät osaa ottaa vuosittain metsätilejä vaan luulevat rikastuvansa kertapaskannuksella, siis tuolla kemiallisella. Ei onnistu, ei.

  6. Iso peukku portimolle!!! Minulla oottaa tien varressa maastolevitystä metsätraktorilla tänä vuonna vain tuo eka rivi.

  7. Kipi

    Tuo 10 000€ palautuu varmasti hyvällä korolla takaisin.

    Jos luonnon tasapainon horjuttamiseen mennään luonnonalkuaineiden kylvämisellä maahan, voidaan kyllä koko metsätalouden harjoittaminen kyseenalaistaa. Ja hybridihaavan tuonti luontoon ja siemenjalostus kanssa.

    Siitä samaa mieltä että toivottavasti Portimon lannoitteet ei päädy vesistöön edes osaksi.

  8. Ei ihan riitä 10k€ jos helikopetteri käy nuo tiputtelemassa, mutta 16k€, kukas noita laskee…
    Höttöpuun höpöttäjät menkööt kateuksineen katselemaan katajiensa kasvua!

  9. Olipa hyvä että sain nuo haavatkin taas tähänkin keskusteluun, ihan pyytämättä ja yllättäin. Kipi varmaan tietää että metsän karikkeelle kemiallinen lannoite antaa pelkkää mannaa ja haavan karike tuhoaa alkuperäisluonnon??Kerroppa sitten miksi maataloudessa viljelyä luonnonmukaistetaan kovaa vauhtia. Eli luomuviljelystä puhutaan. Ja kerrotko sitten miksi kemialliset lannoitteet eivät sinne kelpaa jos on pelkistä luonnon alkuaineista parhaimmillaan kyse?

  10. Portimo on aiemmin lannoittanut Valtran kanssa. Nyt on vaikeampia kohteita. Matkalla on metsäojia, isoja kantoja ja kiviä, jotka eivät haittaa metsäkonetta mutta kylläkin Valtraa. Naapurin metsäkoneyrittäjä on asentanut vanhan ajokoneen perään hydraulimoottorilla toimivan vanhan levittimen. Sen kanssa mennään asevelihintaan. Minun pitää vaan ajella säkit palstojen nurkille tuon pikkurattorin kanssa.

  11. Iso peukku!! Paljonkos noilla meinaat saada peittoon? 60 -70 ha?

  12. Mitään tolkkua tälle metsäluonnon saastuttamiselle,kehtaakin viellä esitellä.

  13. Mitenkäs typpi nyt metsäluontoa saastuttaa. Kuivat kankaat kärsivät typen puutteesta. Puut jäävät lyhyiksi. Puiden lisäkasvu sitoo hiilidioksidia ja marjasatokin paranee. Metsäluonto ja monimuotoisuus kukoistaa.

  14. Kukahan tällaisenkin ”puutteen” on keksinyt? Jos on karua ja kuivaa ei se apupaskasta parane. Nyt kyllä olosuhteet vain pahentaa vaikutusta. Jos tuo apupaska nyt levitetään tai levitetty se sulaa heti ja lähtee voimakkaiden sateiden mukana kulkuun eikä maahan joka jo on kosteudella kyllästetty. Tule Kurki Satakuntaan katsomaan miten typpi saastuttaa. Kyllä liika on liikaa ja rehevyyttä tulee pintakasvillisuuteen paljonkin mutta puusto on edelleen sitä samaa lyhyttä ja pysyy.

  15. Kipi

    Jees. Haavoilla en tarkoittanut kariketta lannoitteena. Kaikki varmaan ymmärsivät haapa pointin. H-haapaa on itselläkin vähän.

    Olen luomutuotteiden kannattaja ja niitä kotimaisia aina ostan vaikka kalliimpia ovat.

    Maanviljelyksestä en oikeen tiedä mutta heitän mutuna että eikö esim. typpi, fosfori ja kalium ole luonnon omia aineita ja voi käyttää luomuviljelyssä.
    Sen sijaan kaikki ne tuholaismyrkyt ja muut kemialliset aineet joilla oikeasti sorkitaan kasvien ja hyönteisten eloa pellolla. Ehdoton ei! Monsanto, Bayer…

  16. <<<Tule Kurki Satakuntaan katsomaan miten typpi saastuttaa. Kyllä liika on liikaa ja rehevyyttä tulee pintakasvillisuuteen paljonkin mutta puusto on edelleen sitä samaa lyhyttä ja pysyy.<<<

    Ei kai sitä lisätyppeä tarvitse sinne laittaa, missä sitä on liikaa. Booria, sinkkiä ja kuparia silloin paremminkin. Täällä Pohjois-Suomessa näkyy taas tänä kesänä noita salpietarisäkkejä Metsähallituksen metsäteiden varsissa. Syy typpilannoitukselle on kulotukset 1950..60 luvuilla, jotka veivät typen maasta. On nyt toinen kerta, kun MH lannoittaa noita kulotettuja tuoreita kankaita typellä ja kyllä sen huomaa neulasten tymmasta väristä, että pituus- ja kasvuvaikutusta on.
    Eikä ojittamattomilta kankailta lannoitteista pinta huuhtoumia vesistöihin ole.

  17. Ei se vesi ojia tarvitse kun sitä tarpeeksi tulee. Yleensä reittinsä löytää, vesistöön.

  18. Luomuviljelyyn ei kelpaa keinolannotteet. Ne toimii eri tavalla maaperässä kuin esim. kompostoitu karjanlanta. Luomuviljely on paljolti maaperän hoitoa hyvään hajottajille sopivaan kasvukuntoon.

    Ojittamattomilta kankailta ei yleensä lannokkeet valu vesistöön ellei sitten jostain syystä pääse maan läpi pohjavesiin. Ojien ja vesistöjen varsiin pitää jättää riittävän leveät lannoittamattomat kaistat.

  19. 80/ha

  20. Nytkin on sellainen kosteustaso maastossa ettei maa vedä mitään vaan kaikki valuu johonkin päin.

  21. Olen tuossa raivannut ojitusaluetta, jossa ojat 25m välein ja korkeat ojanpenkat. Sammalkerros on kyllä märkää, mutta tasaisella kaikki vesi painuu eikä mitään huuhtoutumia tule, vaikka nyt heinäkuussa täällä on satanut ennätysmäisesti n.150mm. lannoitin näitä pari vuotta sitten Rauta-PK:lla ja ihan hyvin nytkin voisi lannoitteita levittää, jäävät pintakerrokseen ja ojiin turvemaan läpi menevä vesi kyllä siivilöityy puhtaaksi.

  22. Keskustelussa viittoillaan ”saastuttamiseen, kuivuuteen, karuuteen..” Propagandaa.
    Metlan moninkertaiset tutkimukset puoltavat r a v i n t e i d e n lisäämistä. Puuston on tottakai oltava elinvoimaista muutenkin, hyvälaatuista ja hoidettua. Tutkittu on sekin, että toimenpide on kannattavampaa kuin uuden metsän osto…!

  23. r.ritva

    Siis salpietaria.on tietysti mielipide kysymys miten metsiään käsittelee.Saako tuo näitä sertifikaatti pinnoja.
    Menin tuttuun maatalouskauppaan pientämäärää peltoon.Myyjä alkaa kysellä,että onko minulla lupa ostaa.Suu jää ammolleen-häh-onko tämä pilaa.Pitää olla lupalappua mistä kaikesta poliisislta..se on tullut jo muutamavuosi sitten voimaan.Pitää selvittää onko oikeus ostaa.
    Onko kauppias paikalla.Oli ja marssin sinne.
    Selkeni,että kaikki on sujunut kun on tilatunnus.Se on tiedossa ollut niin olen saanut,ettei tarvinnut kysellä.Tuo löytyi ja asia hoitui ja säkit kyytiin.Nuo suursäkkikasat ovat helppo nakki väärinkäyttäjille.Mut vakiasikaille tuo tivaus tuntui nykymaailman kyykyttämiseltä.Onko muille tullut esiin.Vai onko meikä niin epäilyttävä tyyppi.Pidetään metsistämme tiukasti kiinni.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat