Syöksyvirtaus teki tämän aukon heinäkuussa 2006. Istutettiin kuuselle keväällä 2007 ja täydennysistutettiin keväällä 2009 myyrätuhon vuoksi,
Kerran varhaisperattu ja viime syksynä perattu.
Männyt ovat syntyneet luontaisesti. Tämä kuvio on sellainen, etteivät ne näemmä maistu hirville, jotka kuitenkin liikkuvat tietä, jolta otin kuvat.
Hyvältä näyttää.
Samanlaista kuusen ja männyn sekametsää on itsellänikin. Raivausveitsellä olen tarkkonut sieltä lehtipuita pois, havupuiden harvennus jää hirvieläintuhoriskin takia myöhempään, vaikka osa männyistä liian tiheässä jo kasvaakin.
Viime kesänä raivasin sankan lehtipuuvesakon kuusella istutetun kuvion päältä. Mieli teki vielä pitää sitä hallasuojana kuusten päällä mutta alueella kattava siemen syntinen männyn taimisto joka hyötyy valosta. Muuten se olisi kitunut varjossa hirvien ruuaksi. Syntynee sekametsä johon vielä koivukin ehtii takamatkalta mukaan. Myös muutama tammen taimikin näkyi alueella olevan (olen joskus siirtänyt omilta tammi taimikoilta). Douglaskuusta myös oli pieni määrä kuusitaimien seassa.
Nykyinen metsänhoito on tätä ja järkevää jos mikä. Syytökset puupelloista ovat kaikuja ”viimeisistä taistoista”, jotka ova ajat sitten unohtuneet. Kun kasvupaikalle sopivaa puulajia voitaisiin tuottaa, monikin asia paranisi.
Itsellä on näitä paljon, hyvännäköinen, olen aukkopaikkojen ja leimikon reunoihin jättänyt lehtipuuta, koivua, leppää, haapaa ja jopa pihlajaa luonnon monimuotoisuuden takia ja silmäniloksi..
Hyvin on hoidettu sekataimikko ! Tässä olisikin tehtävää ja haastetta tutkijoille ja siemenien jalostajille etsiä se syy miksi hirville ei maistu kaikkin viljelyalueiden männyn neulaset.
Maallikon näkökulmasta tämän luulisi olevan mahdollista, koska siemenjalostustakin tehdään hyvällä menestyksellä nopeakasvuisen ja laadukkaan puun tuottamiseksi.
Mäntytaimikon hyvä kasvu (ei alikasvoksena) ainakin vaikuttaa hirvivahinkojen määrään. Miten lienee tuo kuusisekoitus ? Onko Timpalla kokemusta muista havupuu-sekataimikoista onko kaikilla vastavissa taimikoissa sama tilanne kuin tuossa ?
Kokemusta on. Säilyy ja ei säily. Prosenttiosuuksia en ole laskenut. Monta muutakin kuvan kaltaista tapausta on. Joskus syödään lähes kaikki kuusien seasta. Sellainenkin tapaus, että samana viikonloppuna puolen kilometrin välein istutetuista kuusikoista toisesta syötiin lähes kaikki, toisesta vain muutama.
Kuvan taimikko on ääriesimerkki hirville kelpaamattomista männyistä. Voisi olla tutkijoille selvitettävää.
Raivuulla tulee jätettyä koivua ja jokunen pihlaja sopivaan paikkaan. Ihan vaan elävöittämään maisemaa…
Uskon että syy miksi jotkin männyt eivät maistu hirville on sama syy miksi metsot hakovat vain tietyissä puissa. Tästä oli hyvä kirjoitus viimeisessä metsämakasiinissa.
Syyt mäntyjen maistumisen sattumanvaraisuuteen voi olla ihan luonnollisia. Sama pätee vaikka mustikkapaikkoihin. Jos ei satu yhtään marjastajaa kohdalle niin siihenhän ne jäävät.