Tuon jälkeen siihen tulee metsä jälleen ja sitäkin pitää konemaailman metsätoiminnan pystyä hallitsemaan. Tuota kyllä käy veistelemässä tukeiksi moottorisahamo:kin ettei teitä motoinenne siihen tarvita. Jos konemies ei haasteita kestä on väärä mies puikoissa.
Totean vielä että tuostakin kasvatuksesta sitten saamme palkaksi nytkin jopa huikeat hiukan yli viisikymppiä/m3. Ja työtuntien määrää ei hirveä edes laskea mitä siihen on tehty. Sanoisin että tuon palkintoon nähden moni nuoren metsän hakkuutapahtuma on taloudellisesti kemeroilla jopa kannattavampi toimi ja paljon, paljon vähemmällä ihmisten sukupolvien muuttumalla ja odottamisella. Kuinka moni vartoisi palkkatuloa työstään seitsemänkymmentäkin vuotta?? – tai siirtäisi koko elinikänsä palkan seuraavalle sukupolvelle???
Tukkipuun pitkäaikaisessa kasvatuksessa on se ongelma, että laatutukista (koko ja vähäoksaisuus ym) ei makseta mitään lisähintaa. Lisäksi sama yksikköhinta kuin 30 vuotta sitten vaikka rahan arvo on nyt ihan erilainen . Näkyy palkoissa, tavaroiden ja palveluiden hinnoissa vaan ei puun hinnassa.
Kuvan tukkipuut ei ihan parasta laatua ole mutta noista saatavaa paremmistakaan mä-tyvitukeista ei makseta Suomessa sitä mitä kuuluisi . Tyvitukin kantohinta tulisi olla vähintään 3-kertainen siihen nykyiseen 5-kymppiin verrattuna, jotta olisi kannattavaa kasvattaa niitä jatkojalostuksessa arvokkaimpia puita.
Jesse:
Kuinka moni vartoisi palkkatuloa työstään seitsemänkymmentäkin vuotta?? – tai siirtäisi koko elinikänsä palkan seuraavalle sukupolvelle???
Kuinka moni edes 20v?? Ei se hybridihaapakaan silmissä kasva. Taidat jesse olla väärällä alalla.
Minulle on ihan sama onko omaisuus kasvavana metsänä, kiinteistöinä, osakkeina yms. tuottavana. Jos rahaa on tilillä sen verran, että riittää elämiseen. Loppu voi olla vaikka hevonp…aa, jos se tuottaa.
Johan kolahti. Mikäs siinä, aivan noinkin on iät ajat ajateltu. Minä kyllä olen haavan kasvatuksessa tähdännyt oman pussin lihotukseen. Siitä kyllä mielsetäni olen oikealla alalla että pyrin saamaan metsätaloudesta nopeaa tuottoa joka näyttää olevan vierasta EDELLEEN metsätaloudessa esim. MJO:llakin. Minullakin on rahaa tilillä/tileillä riittävästi että riittää elämiseen useiksi kuukausiksi tästä eteenpäinkin vaikkei uutta tulisi mistään. Ja yllätysyllätys, metsästähän nekin on tulleet! Haavasta tehdään kauppaa ensimmäisen kerran tämän vuoden loppupuolella joten alkaa konkretisoitua se kahdenkymmenen vuoden kasvatuksen tulos.
Tuskin ne haavakot kasvavat kuvan männikön maapohjalla. Vai taikooko harjavallan velho kuivahkonkin lehtomaiseksi? Puulaji valitaan maapohjan mukaan. Ei vielä omista kuvista päätellen ole mennyt oppi perille.
Rahaa voi saada myös myymällä metsät, mutta se edellyttää hyvässä arvokasvussa olevaa puustoa. Ei hakkaaminen ole ainoa keino tehdä tiliä. Siksi tällainen omaisuuden arvon kasvattaminen on yksi syy, jolla motivoin itseni hoitamaan taimikkoa.
Millä Jees perustelee mäntyjen istuttamisen koivujen alle?
Olen kasvattanut täyteen kokoonsa haavat männyn karusta mäestä. Lähes pelkkää hiekkaa alla. Ja kahdessa eri kohteessa. Alkukasvu hiukan hitaampaa mutta pääsee vauhtiin toisella kympillä ja kerkiää aivan loistavasti muiden mukaan hakkuuseen. Tili tulee olemaan aivan muiden alojen suuruinen. Mäntyjen istutus koivujen alle on suorastaan pakkokin koska päätehakkuun jälkeen uudistusta yleensä pukkaa.
Mitä omaisuuden arvon kasvatukseen tulee en pääse siitä yli enkä ympäri. Mitä Metsäverkkoa katselin tänäänkin. Mutta ei se minulle aiheuta mitään myyntipaineita. Sellaista en aio nykyomaisuuteeni edes harkita. Ei lypsylehmiäkään yleensä teuraaksi laiteta.
Meillä haapakuutiosta saa
korkeintaan mäntykuidun hinnan ja se menee energiaksi. En nyt oikein ymmärrä miten se voi olla hyvä bisnes. Vaikka kiertoaika onkin nopeampi. Jos vaikka kolme satoa tulisi haapaa tuossa männikön iässä niin hinta olisi vieläkin hieman yli 40 € koko ajanjaksolta nyky hinnoilla. Ainoa hyöty olisi että raha kiertäisi nopeammin mutta reilusti vähemmän.
Näyttäisi tervaksen tuottajan metsältä. Pitkiä tervaskantoja ja etualalla olevan männyn tyvitukki näyttäisi tervakselta.
Saattaa olla hyväkin erikoistua tervaksiin. Kun keväällä tervattiin vanha perinneruuhi, maksoi litra hautatervaa lähes 20€. Hajusteeksi tarkoitettu tervapullo 0,5 dl maksoi 7,5€.
Hyvältähän tuo silmissä näyttää, mutta näyttää myös vajaatuottoiselta, lähteekö noin harvaksi hakatusta männiköstä yli 300 kiintoa hehtaarilta, vaikka puu olisi järeääkin?
Jees..”Tuota kyllä käy veistelemässä tukeiksi moottorisahamo:kin ettei teitä motoinenne siihen tarvita…” Ihanko olet tosissasi? Korjuun hinta avona tuossa on n. 5-7€ motti ajomatkasta riippuen. Sillä ei kannata Homelitea edes käynnistellä.
Mehtäukko laittaa tuollaiset leimikot tietysti pylvässavotoiksi.Ei puhuta mistään viisistä kympeistä…
Tämän kaltaisia mielenmaisemia toi tosiaan mieleen se entinen metsäradion tunnus sävel. Näitä kuvioita on hieno katsella, ulkoilla, marjastaa ja nauttia metsäntuoksuisesta ilmasta.
Liikuntarajoitteisille ja myös luonnon ystäville nämä ovat aarteita, tunnistaa paikat ei esteitä liikkumiselle ja näkemä aina hyvä joka puolelle.
Ominaispiirteenä kuviolla on kasvatus vaihe. Kuvion voisi vielä lannoittaa ja saada jo kymmenen vuoden päästä rahat korkojen kanssa takaisin, kaikki mitä kuvio tuottaa on tukkia.
Täällä Väli-Suomessa on paljon Metsähallituksen ja Tornaattorin maita, siellä ei jakseta odottaa arvokasvun huipennusta vaan hakataan harmittavan paljon mäntykankaita jo 03:s vaiheessa pois.
Kuvaa tulkiten tuo on kyllä jo niin järeää tukkirunkoa, että enpä noin vain lannoittelisi.Pylväässä pituuskasvua tuskin tulee, mutta liika paksuus voi pilata saannon?
Metsuri motokuskilla on kovin pliisut haavan hinnat. Kyllä nykyhinnoilla jo kaksi erää kuittaa tuon neljäkymppiä kasaan. On erilaisia toimintaympäristöjä ja meillä on näin ja mm:lla on niin. Minkäs sille voi jos teillä on surkeaa niin e-puu kuin haapakin. Muuta meille lounaaseen niin hinnat paranee. Ja jos et osaa nopeaa rahankiertoa arvostaa niin käske vasta pojanpoikasi kirjoitella niistä huipputienesteistä joita metsästäsi saat.
Ja mehtäukolle että minusta kyllä hankintatyö on tuossa naurettavan helppoakin jos ajatellaan todellisia metsän hoidollisia hakkuita ja niissä tienaamista. Mutta eihän siinä tienaa mutta eihän tuosta tuon metsän kasvattajakaan tienaa. Ken tuon on alkuun hyvään kasvuun laittanut kasvaa jo horsmaa.
Tuon ikäisille ja kokoisille mä-tukkipuille pitäisi olla ihan oma myyntihinnastonsa. Esim. Saksassa pitkän kasvatusajan vaatimista arvopuiden tyvitukeista ei makseta kymppejä eikä satasia kuutiolta vaan tuhansia. Varsinkin jos tukista saa oksatonta ja/tai lähes oksatonta tavaraa, sen myyntiarvo on vähintään n. 4 -kertainen tavan lauta-lankkutavaraan verrattuna.
Itse en ainakaan aio myydä parhaita männyn tyvitukkeja keskimääräisillä kymppihinnoilla. Saavat heilua siinä tapauksessa maisemametsinä pystyssä , jos tyvitukkien hinta ei ole asianmukainen.
Kiitos kiitos. Onnitteluja ei koskaan tule liian harvoin. Mutta tällä kertaa voivat olla ennenaikasia . Hyvien mä-tyvitukkien sahaajia on Suomessakin ainakin pari kappaletta. Eikä ulkomaille myyntikään ei ihan mahdoton ajatus ole, jos tukkimäärä on tarpeeksi iso. Yhteismyyntimahdollisuudet sitä varten olisi aiheellista selvittää. Jahka talous alkaa taas pyörimään norm. tavalla, niin varsinkin silloin tarvitaan uudistuvasta raaka-aineesta valmistettuja rakennusmateriaaleja, puuta mm. sisustuspaneeleihin ja -listoihin.
Jees…”minusta kyllä hankintatyö on tuossa naurettavan helppoakin jos ajatellaan todellisia metsän hoidollisia hakkuita ja niissä tienaamista…” Tuolla viimeisellä sanalla ei ole mitään tekemistä ”tienaamisella”…!!
Nopeasti kasvanut Hybridihaapa on höttöä, joka on niin haurasta, ettei siitä voi tehdä esim laudepuuta. Joinakin savusaunan hirsinä ne voisivat kestää, kun olisi pitkät räystäät.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Komea metsä.
Tuon jälkeen siihen tulee metsä jälleen ja sitäkin pitää konemaailman metsätoiminnan pystyä hallitsemaan. Tuota kyllä käy veistelemässä tukeiksi moottorisahamo:kin ettei teitä motoinenne siihen tarvita. Jos konemies ei haasteita kestä on väärä mies puikoissa.
Totean vielä että tuostakin kasvatuksesta sitten saamme palkaksi nytkin jopa huikeat hiukan yli viisikymppiä/m3. Ja työtuntien määrää ei hirveä edes laskea mitä siihen on tehty. Sanoisin että tuon palkintoon nähden moni nuoren metsän hakkuutapahtuma on taloudellisesti kemeroilla jopa kannattavampi toimi ja paljon, paljon vähemmällä ihmisten sukupolvien muuttumalla ja odottamisella. Kuinka moni vartoisi palkkatuloa työstään seitsemänkymmentäkin vuotta?? – tai siirtäisi koko elinikänsä palkan seuraavalle sukupolvelle???
Tukkipuun pitkäaikaisessa kasvatuksessa on se ongelma, että laatutukista (koko ja vähäoksaisuus ym) ei makseta mitään lisähintaa. Lisäksi sama yksikköhinta kuin 30 vuotta sitten vaikka rahan arvo on nyt ihan erilainen . Näkyy palkoissa, tavaroiden ja palveluiden hinnoissa vaan ei puun hinnassa.
Kuvan tukkipuut ei ihan parasta laatua ole mutta noista saatavaa paremmistakaan mä-tyvitukeista ei makseta Suomessa sitä mitä kuuluisi . Tyvitukin kantohinta tulisi olla vähintään 3-kertainen siihen nykyiseen 5-kymppiin verrattuna, jotta olisi kannattavaa kasvattaa niitä jatkojalostuksessa arvokkaimpia puita.
Jesse:
Kuinka moni vartoisi palkkatuloa työstään seitsemänkymmentäkin vuotta?? – tai siirtäisi koko elinikänsä palkan seuraavalle sukupolvelle???
Kuinka moni edes 20v?? Ei se hybridihaapakaan silmissä kasva. Taidat jesse olla väärällä alalla.
Minulle on ihan sama onko omaisuus kasvavana metsänä, kiinteistöinä, osakkeina yms. tuottavana. Jos rahaa on tilillä sen verran, että riittää elämiseen. Loppu voi olla vaikka hevonp…aa, jos se tuottaa.
Johan kolahti. Mikäs siinä, aivan noinkin on iät ajat ajateltu. Minä kyllä olen haavan kasvatuksessa tähdännyt oman pussin lihotukseen. Siitä kyllä mielsetäni olen oikealla alalla että pyrin saamaan metsätaloudesta nopeaa tuottoa joka näyttää olevan vierasta EDELLEEN metsätaloudessa esim. MJO:llakin. Minullakin on rahaa tilillä/tileillä riittävästi että riittää elämiseen useiksi kuukausiksi tästä eteenpäinkin vaikkei uutta tulisi mistään. Ja yllätysyllätys, metsästähän nekin on tulleet! Haavasta tehdään kauppaa ensimmäisen kerran tämän vuoden loppupuolella joten alkaa konkretisoitua se kahdenkymmenen vuoden kasvatuksen tulos.
Tuskin ne haavakot kasvavat kuvan männikön maapohjalla. Vai taikooko harjavallan velho kuivahkonkin lehtomaiseksi? Puulaji valitaan maapohjan mukaan. Ei vielä omista kuvista päätellen ole mennyt oppi perille.
Rahaa voi saada myös myymällä metsät, mutta se edellyttää hyvässä arvokasvussa olevaa puustoa. Ei hakkaaminen ole ainoa keino tehdä tiliä. Siksi tällainen omaisuuden arvon kasvattaminen on yksi syy, jolla motivoin itseni hoitamaan taimikkoa.
Millä Jees perustelee mäntyjen istuttamisen koivujen alle?
No nopealla tilillä. Tilin suuruudella ei ole väliä, vaan ainoastaan palkapäivällä.
Olen kasvattanut täyteen kokoonsa haavat männyn karusta mäestä. Lähes pelkkää hiekkaa alla. Ja kahdessa eri kohteessa. Alkukasvu hiukan hitaampaa mutta pääsee vauhtiin toisella kympillä ja kerkiää aivan loistavasti muiden mukaan hakkuuseen. Tili tulee olemaan aivan muiden alojen suuruinen. Mäntyjen istutus koivujen alle on suorastaan pakkokin koska päätehakkuun jälkeen uudistusta yleensä pukkaa.
Mitä omaisuuden arvon kasvatukseen tulee en pääse siitä yli enkä ympäri. Mitä Metsäverkkoa katselin tänäänkin. Mutta ei se minulle aiheuta mitään myyntipaineita. Sellaista en aio nykyomaisuuteeni edes harkita. Ei lypsylehmiäkään yleensä teuraaksi laiteta.
Haapoja karussa hiekkakankaassa. Ei jesse riitä sinun elin-ikä kasvattamaan täyteenmittaan.
Meillä haapakuutiosta saa
korkeintaan mäntykuidun hinnan ja se menee energiaksi. En nyt oikein ymmärrä miten se voi olla hyvä bisnes. Vaikka kiertoaika onkin nopeampi. Jos vaikka kolme satoa tulisi haapaa tuossa männikön iässä niin hinta olisi vieläkin hieman yli 40 € koko ajanjaksolta nyky hinnoilla. Ainoa hyöty olisi että raha kiertäisi nopeammin mutta reilusti vähemmän.
Lisäksi 130-200 m3 harvennus puuta josta jopa puolet tukkia.
Näyttäisi tervaksen tuottajan metsältä. Pitkiä tervaskantoja ja etualalla olevan männyn tyvitukki näyttäisi tervakselta.
Saattaa olla hyväkin erikoistua tervaksiin. Kun keväällä tervattiin vanha perinneruuhi, maksoi litra hautatervaa lähes 20€. Hajusteeksi tarkoitettu tervapullo 0,5 dl maksoi 7,5€.
Hyvältähän tuo silmissä näyttää, mutta näyttää myös vajaatuottoiselta, lähteekö noin harvaksi hakatusta männiköstä yli 300 kiintoa hehtaarilta, vaikka puu olisi järeääkin?
Jees..”Tuota kyllä käy veistelemässä tukeiksi moottorisahamo:kin ettei teitä motoinenne siihen tarvita…” Ihanko olet tosissasi? Korjuun hinta avona tuossa on n. 5-7€ motti ajomatkasta riippuen. Sillä ei kannata Homelitea edes käynnistellä.
Mehtäukko laittaa tuollaiset leimikot tietysti pylvässavotoiksi.Ei puhuta mistään viisistä kympeistä…
Tämän kaltaisia mielenmaisemia toi tosiaan mieleen se entinen metsäradion tunnus sävel. Näitä kuvioita on hieno katsella, ulkoilla, marjastaa ja nauttia metsäntuoksuisesta ilmasta.
Liikuntarajoitteisille ja myös luonnon ystäville nämä ovat aarteita, tunnistaa paikat ei esteitä liikkumiselle ja näkemä aina hyvä joka puolelle.
Ominaispiirteenä kuviolla on kasvatus vaihe. Kuvion voisi vielä lannoittaa ja saada jo kymmenen vuoden päästä rahat korkojen kanssa takaisin, kaikki mitä kuvio tuottaa on tukkia.
Täällä Väli-Suomessa on paljon Metsähallituksen ja Tornaattorin maita, siellä ei jakseta odottaa arvokasvun huipennusta vaan hakataan harmittavan paljon mäntykankaita jo 03:s vaiheessa pois.
Kuvaa tulkiten tuo on kyllä jo niin järeää tukkirunkoa, että enpä noin vain lannoittelisi.Pylväässä pituuskasvua tuskin tulee, mutta liika paksuus voi pilata saannon?
Hyvin perusteltu oma, tilakohtainen näkemys, mehtäukolta !
Metsuri motokuskilla on kovin pliisut haavan hinnat. Kyllä nykyhinnoilla jo kaksi erää kuittaa tuon neljäkymppiä kasaan. On erilaisia toimintaympäristöjä ja meillä on näin ja mm:lla on niin. Minkäs sille voi jos teillä on surkeaa niin e-puu kuin haapakin. Muuta meille lounaaseen niin hinnat paranee. Ja jos et osaa nopeaa rahankiertoa arvostaa niin käske vasta pojanpoikasi kirjoitella niistä huipputienesteistä joita metsästäsi saat.
Ja mehtäukolle että minusta kyllä hankintatyö on tuossa naurettavan helppoakin jos ajatellaan todellisia metsän hoidollisia hakkuita ja niissä tienaamista. Mutta eihän siinä tienaa mutta eihän tuosta tuon metsän kasvattajakaan tienaa. Ken tuon on alkuun hyvään kasvuun laittanut kasvaa jo horsmaa.
Tuon ikäisille ja kokoisille mä-tukkipuille pitäisi olla ihan oma myyntihinnastonsa. Esim. Saksassa pitkän kasvatusajan vaatimista arvopuiden tyvitukeista ei makseta kymppejä eikä satasia kuutiolta vaan tuhansia. Varsinkin jos tukista saa oksatonta ja/tai lähes oksatonta tavaraa, sen myyntiarvo on vähintään n. 4 -kertainen tavan lauta-lankkutavaraan verrattuna.
Itse en ainakaan aio myydä parhaita männyn tyvitukkeja keskimääräisillä kymppihinnoilla. Saavat heilua siinä tapauksessa maisemametsinä pystyssä , jos tyvitukkien hinta ei ole asianmukainen.
Onnittelut Puukille suojelumännikön julistuksesta!
Kiitos kiitos. Onnitteluja ei koskaan tule liian harvoin. Mutta tällä kertaa voivat olla ennenaikasia . Hyvien mä-tyvitukkien sahaajia on Suomessakin ainakin pari kappaletta. Eikä ulkomaille myyntikään ei ihan mahdoton ajatus ole, jos tukkimäärä on tarpeeksi iso. Yhteismyyntimahdollisuudet sitä varten olisi aiheellista selvittää. Jahka talous alkaa taas pyörimään norm. tavalla, niin varsinkin silloin tarvitaan uudistuvasta raaka-aineesta valmistettuja rakennusmateriaaleja, puuta mm. sisustuspaneeleihin ja -listoihin.
Jees…”minusta kyllä hankintatyö on tuossa naurettavan helppoakin jos ajatellaan todellisia metsän hoidollisia hakkuita ja niissä tienaamista…” Tuolla viimeisellä sanalla ei ole mitään tekemistä ”tienaamisella”…!!
Olisiko oksattomalla ja lahottomalla järeällä haavalla menekkiä rakentamiseen esimerkiksi laudepuuksi?
Nopeasti kasvanut Hybridihaapa on höttöä, joka on niin haurasta, ettei siitä voi tehdä esim laudepuuta. Joinakin savusaunan hirsinä ne voisivat kestää, kun olisi pitkät räystäät.