Taimikonhoito viikot toi myönteistä ja kielteisiä tuntemuksia.
Myönteinen havainto tuli kun kävin tutkimassa kaksikasvukautta kasvaneen kylvötaimikon ja vähemmän myönteinen havainto löytyi kuusitaimikosta, josta sekapuuna oleva mänty oli syöty moneen kertaan.
Toisen kasvukauden parhaissa kylvötuppaissa pituuskasvu on ollut n. 30 cm. Kaksi kuivaa kesää ei ole vaikuttanut siementen itävyyteen ja kasvuun.
Lisäkuva: Sekataimikon kasvattaminen on vaikea toteuttaa jos hirvivaara on olemassa. Runkomäärään suhteutettuna mäntyjä oli tällä kohteella syöty koivuja enemmän.
On suuri ihmettelyn aihe on miten hirvet löytääkin 3-5 männyn ryhmät kuusitaimikosta. Kasvupaikka tässä on mustikkainen turvemaa ja kuusen osuus n. 85, männyn 10 ja koivun 5 % runkoluvusta, eli kasvatus sekapuustona tässä tapauksessa ei onnistunut.
Oletko kokeilut Tricon käyttöä näihin ”sekamäntyihin”? Minunkin kokemuksen mukaan hirvet osaavat taitavasti kaivaa männyt sieltä kuusitaimikon seasta.
Hirvi tai sitten metsämyyrä, joka myös saa samanlaisia vahinkoja aikaan männyn taimiin .
Enpä usko että kuvassa oleva mänty on metsämyyrän tekosia.
Puulaji sekoitus taimikoissa on nyt ollut paljonkin esillä suosituksena uusille taimikoille, monimuotoisuuden ja hyvän kasvun vauhdittajana.
Minustakin se on toimiva vaihtoehto, mutta hankala toteuttaa edellä mainituista syistä. Meillä on kokemuksia kolmelta erillään olevalta tilalta ja tulos on ollut samanlainen.
Tricoa ei ole levittänyt näihin kuusivaltaisiin taimikoihin, ainoastaan mäntyvaltaisissa taimikoissa hirviaidan viereisellä kaistaleella.
Samanlaisia kasvuhavaintoja meiläläiselläkin on keväällä 2016 kylvetyistä mäntytaimista. Siis kasvut paikoitellen tuota luokkaa. Sen sijaan tuota toista ilmiötä ei ole viime vuosina esiintynyt merkittävästi sekataimikoissa. Joskus aiemmin on ollut tilanne, että lähekkäin olevissa taimikoista toisessa on vierailtu, mutta toisessa ei. Oma veikkaus on, että joillakin maaperän ominaisuuksilla saattaa olla vaikutusta.
Naapurilla on n 30 ha:n mäntytaimikko 1-2 m. Ainakaan sen reunassa en näkynyt juurikaan syötyjä mäntyjä. Voi tietysti joissakin paikoissa ollakin. Meidän puolella naapurin aukon vieressä on n 10-metrinen männikkö, jossa aiemmin oli hirven papanoita melkein mattona. Nyt ei juuri ollenkaan.
Taimikonhoito ym. metsätyö on ruskaviikkojen aikaan syksyn kohokohta, työympäristö houkutteli sahaamaan ja liikkumaan metsässä ilman hirvikärpäsiä ja ylimääräistä kuumuutta.
Suotuisa kesä on ollut myös istutustaimikoille, kaksikasvukautta kasvaneet männyn taimet on kasvaneet samaa pituuskasvua kun kuvassa olevat kylvötaimet. Rauduskoivu istutuksille kävi huonosti kun rusakot ja jänikset kävi niistä napsimassa latvat.
Lisäkuvassa olevat männyn taimien syönnit on tulleet jo aiemmin useamman vuoden aikana, jolloin hirvikanta sai olla näillä seuduin kooltaan suurempana ja enemmän rauhassa. Pari vuotta sitten näillä seuduin alkoi liikkua susilaumoja, jotka näyttää karkoittaneen hirviemät ja vasat