Metsän reunaan on unohtunut muutama taimisäkki vai onkohan kyseessä kokeilu miten kauan taimet pysyvät säkeissä hengissä!?
Metsän reunaan on unohtunut muutama taimisäkki vai onkohan kyseessä kokeilu miten kauan taimet pysyvät säkeissä hengissä!?
Luonto
Koita nyt Pahkatar löytää niille omistaja ja laita vaikka ite maahan jos ei muu auta. Omiin vaan heitteille jätetyt. Tuskin noin ruokoton mo niitä kaipailee enää.
Tässä myös voisi hiukan taas miettiä onko paljonkaan näkynyt istuttamattomia havupuun taimilootia. Kyllä taas lehtipuun suhdanne asenteissa näkyy tässäkin. Oikeen kriipaisee, niin komeita taimia sentään.
Taitaa olla Harjavaltalainen tapa omia kaikki, jotka ovat irti, eivätkä huuda. Tuskin kukaan muu sekaantuisi toisten taimiin!
Ilman muuta seuraisin tilannetta ja jos ei taimet selvästikkään olisi enää kenenkään mielenkiinnon kohteena ja tuho alkaisi olla tuossa vaiheessa ottaisin asiakseni yrittää selvittää kenen ne voisivat olla ja luvan jos saisin niin koittaisin hakea omilta mailta istutuspaikkoja. Aina niitä tuonverran löytyy.
Olen selvittänyt taimien omistajan. Taimituottaja oli toimittanut niitä asiakkaalle liikaa ja luvannut hakea loput pois, mutta ilmeisesti unohtanut asian. Siellä ne ovat säkeissä ”kasvaneet” jo toukokuusta lähtien.
Saistko Pahkatar luvan laittaa maihin itellesi? Tietysti jos ei ole paikkaa on silloin huono juttu. Kauaa nuo ei enää hengissä pysy ja kuitenkin varsin asiallisia taimiakin olisi. Minullakin taitaa olla senverran pitkä matka noutaa ettei kannata. Maksaisinkin vielä noistakin.
Taitaa olla noiden taimien parasta ennen päivä jo enimmäkseen mennyt. Yleensäkään en enää istuta vanhan mallin isoja taimia. Pienet putkella istutettavat kesäkoivut ovat osoittaneet paremmuutensa. Ne kestävät aivan toisella lailla kevätkuivuuttakin, kuten tänä vuonna taas nähtiin.
Tosi tuo mitä Visakallo yllä mutta ei nuokaan kuokkahommina paha jotos olisi maihin tällätä. Minulla olisi jopa paikkaakin kun vähän aikaa muistelin missä on jäänyt istutusvajausta. Minulla kun tuppaa olemaan aina lähes silleenpäin että saan taimia liian vähän. Tai sitten muokkaaja mätästää liian innokkaasti.
Vastatarpeita. Mutta istuttajahan sen tiheyden määrää, ei muokkaaja eli joka mättääseen ei istuteta. Meillä ollut ongelmana, että muokkaajan pinta-alamittaus yläkantissa, jolloin taimia jää yli jos siihen luottaa. Takaisin ovat kelvanneet noutohollilta.
Yleensä ero taimimäärien suhteessa istutuspaikkoihin tulee muokauskohtien määrän heittelystä. Helposti tulee liian vähän mättäitä , joskus tosin toisin päinkin. Viimeksi keväällä kävi niin että mättäitä tuli aluksi liikaakin tarpeeseen nähden mutta se ei ole suuri virhe tai paremminkin ei virhe ollenkaan muiden kuin ehkä kaivurikuskin työn kannattavuuden kannalta.
Maan tarpeeton pöyhiminen aiheuttaa turhaa vesakoitumista ja taimikonhoidossa ylimääristä työtä.
Jos on aktiivinen metsänomistaja niin se ei suuremmin haittaa, mutta liiallinen mättäiden määrä on osoitus kuskin huonosta pelisilmästä.
Samoin liiallisen taimimäärän mättäminen kuvioon on turhaa, kun ne kuitenkin pitää listiä ajallaan pois.
Jos istutuskohtia tulee 3000 kpl / ha ja taimia mätkitään joka kohtaan, niin kaiken kaikkiaan uudistus on jo istutuksen jälkeen kolmasosan liian kallis.
Liian tiheässä kavatettujen puiden järeytyminen hidastuu, eli runkokoko ei kasva tavoitteen mukaisesti. On enskaakin odoteltava kymmen vuotta normaalia kauemmin. Hakkuun jälkeen tulee luonnontuhot jne. Ketuille menee koko homma ja sitten itketään yhteiskuntaa avustamaan tai riemuitaan vakuutuskorvauksista, jotka on maksettu etukäteen kymmenekertaisina,
Se riippuu tilanteesta onko liian tiheistä istutuskohdista haittaa vai ei. Jos on mahdollista ja tarvetta saada vaikka männyn luontainen siemennys avuksi, niin eipä haittaa. Liika tiheys poistuu varhaishoidon avulla.
Kaivurimies hokasi itsekin tehdä harvempaan niitä mättäitä kuusen istutusalueella kun sovittiin että 1600 kpl/ha riittää ja saa itsekin enemmän aikaan lyhyemmässä ajassa.
Kyllä siitä maan ”tarpeettomasta” pöyhimisestä on myös hyötyä. Sieltä nousee luontaista tainta mukavasti istutettujen täydennykseen ja saa sekametsää vallan lupsakkaasti.
Niin, paljonko saa hyötyä siitä, että ylitiheä taimikko antaa valinnanvaraa harvennusvaiheessa, jolloin tulee tavallaan ensimmäinen jalostuskierros kasvatettavien puiden osalta tehtyä. Vaikea sitä on laskea, mutta eiköhän se kustannuksia ainakin osittain kompensoi. Hommaa ei tietenkään ole mitään järkeä pilata sillä, että kasvattaa puustoa ylitiheänä. Ei kai edes kukaan harvennuksen ajankohtaa kalenterista katso ja jätä harvennusta tekemättä siksi, että kasvumallin mukaan se olisi ajankohtainen vasta viiden vuoden kuluttua.
Tahtoo vaan olla koivunvesaa runsaasti, jos sattuu hyvä siemenvuosi. Männyn kasvatusmaastossa ei kovin suurta riemua synny, jos sinne tulee rutkasti koivua ja kuusta.
VT:llä ei kuusikaan kasva kuin juuri kuitupuulle, heikkoa on pikkutukinkaan saanti, vaikka joku kuvittelee kahdeksansentin pölliä tukiksi.
Valeistutus lapiolla kosteaan-varjoiseen notkelmaan, seuraavana keväänä täysin käyttökelpoisia taimia. Kokeiltu on ja toimii…
Nuo vielä elpyy kunnon kastelulla vaikka heti paikkaansa istuttaen. Yllättävän sitkeä on hyvä puun alku. Kun juuri kostuu uudelleen se alkaa elää ja jos varressa vielä pienikin elävä ydin se alkaa kasvattaa uutta lehteä ja kasvua nopsaan.
Jos on ruskeita lehtiä paljon, niin ennuste ei ole liian hyvä. Voivat juurtua, jos on hyvä paikka ja kosteutta riittävästi.
Liian pitkiä ovat nuo taimet, jos ei runko ole erityisen paksu. Ohuet ja pitkät rotanhäntäkoivut taipuu tuulessa ja sateessa vaakasuoraan. Jäävät myös heinän alle helposti. Parempi, että ovat esim. 30-40 cm pitkiä ja tukevia.
Ilmeisesti muutama sata tainta. Ei kannata paljoa ”Päätänsä vannehtia” noiden takia.