Jo tuossa vaiheessa näkee, että taimilla on aika suuria pituuseroja. Kun harvennuksissa poistetaan huonoimmat, niin tiedetään, että päätehakkuuseen kasvaa parhaat yksilöt.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuussa poimitaan taas parhaat ja parin harvennuskerran jälkeen jäävät ne ”pahnanpohjimmaiset”. Siksi jatkuvan kasvatuksen metsissä on negatiivinen kasvukierre, kun taas jaksollisessa positiivinen.
Timpan jk-simulointi antaa tässä tapauksessa oikean tuloksen kuin mitä niissä simuloinneissa, joissa ei oteta huomioon sitä, että taimien välillä voi olla 10 kertainenkin kasvuero, vaan olettaa kaikkien taimien kasvavan yhtä hyvin.
On se niinkin että kuusella varsinkin voi yläharvennus tuottaa paremmin kuin vain alaharvennuksin käsitelty metsä . Mutta siihen ei kuusikon tarvitse olla jk:n metsää.
Olen tässä seuraillut erään metsänaapurin jk:ta kuusikossa. Hienoa työtähän hän tekee kun vielä manuna tekee isojen poistoa mutta nyt vain huomasi tykkylumen vaikutukset kakkoskerroksen kuusikkoon. Useita kymmeniä latvan pudotuksia. Ei ne vain aivan niin hyvin kestä eli tauhoalttius on huomattavasti suurempi.
Yläharvennuskelpoinen metsä pitää olla jo etukäteen suunniteltu ja hoidettu sitä silmällä pitäen . 2-jaksoinen esim. on eri asia kuin yläharvennettava metsä ja harvennusta tapa ihan erilainen.
Metsänhoito
Nätti kuusikko. Hyvä kasvu.
Jo tuossa vaiheessa näkee, että taimilla on aika suuria pituuseroja. Kun harvennuksissa poistetaan huonoimmat, niin tiedetään, että päätehakkuuseen kasvaa parhaat yksilöt.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuussa poimitaan taas parhaat ja parin harvennuskerran jälkeen jäävät ne ”pahnanpohjimmaiset”. Siksi jatkuvan kasvatuksen metsissä on negatiivinen kasvukierre, kun taas jaksollisessa positiivinen.
Mitäpä se negatiivinen kasvukierre haittaa, jos sitten 160-200 vuoden päästä laittaa aukoksi ja hankkii siinä kohtaa ne jalostetut taimet?
Timpan jk-simulointi antaa tässä tapauksessa oikean tuloksen kuin mitä niissä simuloinneissa, joissa ei oteta huomioon sitä, että taimien välillä voi olla 10 kertainenkin kasvuero, vaan olettaa kaikkien taimien kasvavan yhtä hyvin.
On se niinkin että kuusella varsinkin voi yläharvennus tuottaa paremmin kuin vain alaharvennuksin käsitelty metsä . Mutta siihen ei kuusikon tarvitse olla jk:n metsää.
Olen tässä seuraillut erään metsänaapurin jk:ta kuusikossa. Hienoa työtähän hän tekee kun vielä manuna tekee isojen poistoa mutta nyt vain huomasi tykkylumen vaikutukset kakkoskerroksen kuusikkoon. Useita kymmeniä latvan pudotuksia. Ei ne vain aivan niin hyvin kestä eli tauhoalttius on huomattavasti suurempi.
Yläharvennuskelpoinen metsä pitää olla jo etukäteen suunniteltu ja hoidettu sitä silmällä pitäen . 2-jaksoinen esim. on eri asia kuin yläharvennettava metsä ja harvennusta tapa ihan erilainen.
Sama havainto kuin Jessellä. Omassa nuoren metsän kunnostuskohteessa nimenomaan alemman jakson kuuset ovat helisemässä lumen kanssa. Samoin männyt.