Kommentit (28)

  1. Suorittavan ihannemetsää, piti sanomani ihannepuupeltoa. Luonto on tappion tuolla kohteella kärsinyt jo 35 vuotta sitten. Pitäisi aina luonnonsuojelun vaatia haittaveroa moisesta luonnon yksipuolistamisesta.

  2. Hieno männikkö tulossa. Hyvä hakkuujälki. Toivottavasti ei mitään myrskyjä tule että metsä saa vahvistua rauhassa.

  3. Onhan tuolla ollut ainakin 1 koivu seassa , jos ei lähtenyt harvennuksessa sekin pois. Mutta eihän niitä lehtipuita jälkikäteen metsään oikein saa lisättyä. Sekapuusto pitää tehdä alulleen jo taimikkovaiheessa .

  4. No, kyllä aina lähes koivua joukkoon tulee mutta totaaliraivaushan sen yleensä vie. Minulla esimerkiksi männikkö istutettiin koivujen alle noin 3-4 metrisen hieskoivikon. Hoidetun koivikon alle. Aivan samoin olisi nekin voinut raivata jo ennen istutusta tai jo ennen päätehakkuuta pois. Nämä ovat puhtaasti valintakysymyskiä jotka tehdään uudistusvaiheessa. Ei ihme että suomessa on aika ärtsyä tuo metsiin suhtautuminen noiden piipertäjien suunnalta.

  5. suorittava porras

    No ei tarvitse kaukaa odotella ,kun Jessen männyt on kanttuvei. Kun mänty ei saa valoa ja juuret häviävät koivulle juuristokilpailussa , on muutamassa vuodessa jäljellä pelkkä hieskoivikko.

    Mikäs muuten vaivaa ,kun edellisissä kuvissani oli monimuotoisuutta yllin kyllin ja tässä kuitenkin kasvaa vain sitä puulajia ,jota on istutettu. Toisaalta tarvitsee edetä vain viereiselle palstalle ,niin kasvaa toista hehtaaria puhdasta koivikkoa.

  6. Visakallo

    Tänään valmistelin 2-harvennukseen 33 vuotiasta kylvömännikköä, johon tehtiin motolla energiaharvennus 12 vuotta sitten. Puut ovat suorempia ja ohuempi oksaisia kuin kuvien puut. Mistä tuo runkojen mutkaisuus johtuu?

  7. suorittava porras

    Routiva maaperä. ”Kettumultaa”

  8. Minusta näyttää ihan hyvältä männiköltä aika rehevällä kasvupaikalla, sekaan voi harvennuksen jälkeen tulla luontaisesti muita puulajeja kuten kuusta, pihlajaa yms ja se on sitten maanomistajasta kiinni haluaako niitä kasvattaa..

  9. Koivut on tarkoitus poistaa tai ainakin vähentää silloin kun mänty alkaa olla kasvussaan turvallisella korkeudella. Ei se kaikilta osin tässä hirvitasavallassa tule onnistumaan joten osa koivuja saa paikata aukkoja.

  10. Aika erikoinen ratkaisu istuttaa männyntaimet nelimetrisen koivikon alle.

    Vaan saahan sitä kokeilla…

  11. Olenko tavisratkaisujen pääasiallinen kannattaja? Olenko antanut jotenkin noin ymmärtää?

  12. Kuvia tulee tässä vuosien mittaan. Voin ottaa alkukuvat ja vaikka joka vuosi täst eteenpäinkin. Katsotaan sitten mikä on mitäkin. Minulla vain ei aukkokaan ole aukko vaan vain uudistuskuvio jossa on ohjeet kaivurimiehestä alkaen työstöön. Nytkin männyntaimet ovat kasvaneet niin lujaa ettei nämä rankat ukkoskuurot ja kova tuuli ole olleet lainkaan hyväksi noin 0,2-0,3: n kasvulle.

  13. Visakallo

    Vielä noista mäntyjen mutkaisuudesta, että se on metsänomistajan kannalta kallein vika. Ensiharvennuksessa se ei yleensä tuo suuria tappioita, mutta 2-harvennuksessa paljonkin, kun tyvitukkia siirtyy kuitupuuksi. Silloin kun mutka on kahden metrin korkeudella, syy on useimmiten taimikkovaiheen latvanvaihdossa. Joskus sen aiheuttaa hyönteinen tai myyrä, mutta useimmiten huomattavasti suurempi nelijalkainen…

  14. Gla

    Jokkesil: ”[Jees] Puhuu kuinka pitäisi pyrkiä monimuotoisuuteen.
    Omituista, etten missään ole törmännyt yksimuotoisuuteen. Minusta se on mahdotonta luonnossa.”

    Jees on monimuotoisuuspuheillaan aivan oikealla asialla. Kuvan kaltainen kohde on kaikkea muuta kuin monimuotoinen, kun verrataan luontaisesti kehittyneeseen kohteeseen. Se on pakko hyväksyä, että talousmetsä ei luontaisen veroinen ole, mutta aika paljon voi silti metsän kasvatuksessa tehdä, jotten tuloksena olisi tasarakenteiden yhden puulajin metsikkö. Itse suosin sekapuustoa ja koivikossa kuusen alikasvosta. Konservatiivisimmat näkee nuo merkkeinä hoitorästistä, mutta kun kyse on kuitenkin hoidetusta puustosta, koneellisen käsittelyn pitäisi kyllä onnistua. Sama juttu kun suorittava vetää yhtäsuuruusmerkit energiapuuston ja toivottoman riukumetsän välille.

    Hyvin näyttää mänty kuvan kohteessa kuutioita kasvavan, mutta mahtaako oksikkuudesta harvennuksissa päästä eroon? Noin järeät kuivat oksat ei itsestään enää helposti karsiudu.

  15. Niin,Gla oikeassa. En ole kyllä noin oksikasta männikköä nähnyt sekametsässä. Kyllä siellä jostain syystä aina männyn laatu on sataprosenttisen laadukas jos se on hirviltä säästynyt.

  16. Kyllä puhdas männikkö on ihan luonnonmukainen lopputulos. Ainakin, jos metsäpalon jälkeen syntynyttä metsää pidetään luonnollisena. Meillä on sellaisia puhtaita männiköitä kymmeniä hehtaareja.
    Varmaankaan Jesse ei ole nähnyt sekametsässä oksaista mäntyä. Sen tietenkin uskon. Itse olen kuitenkin nähnyt istutuskuusikoissa vaikka kuinka monta ja eri-ikäistä paksuoksaista turilasta, jotka ovat jo perkausvaiheessa olleet niin paksuja, ettei raivaussahalla ollut helppo kaataa.

  17. suorittava porras

    Jessekö meinaa ,että etukasvuset koivut huolehtivat mäntyjen karsiutumisesta? Männyt keskenään ja joskus kuusilla täydennettynä takaavat parhaan karsiutumisen. Koivu puolestaan hidastaa juurtumista ja särkee mäntyjen latvat seurauksena monihaaraiset rungot. Puu pilalla tyvestä latvaan.
    Koivu on metsässä ok,kun sen ympärillä on tilaa kolme metriä joka suuntaan ja kappalemäärissä prosenttiosuus korkeintaan 20 koko runkoluvusta. Jessen metsässä tämäkin suhdeluku on juuri päinvastoin kuokkavieraan hyväksi.

  18. Taitaa nykyään on suositus 10% lehtipuuosuus. Jos jesse ei ole nähnyt paksuoksaisia mäntyjä sekapuumetsässä niin minä olen ja aika paljonkin. Uskon että se on enemmänkin maapohjan ravinteisuudesta kiinni.

  19. Kertoisiko suorittava miten koivu hidastaa männyn juurtumista sille varta vasten tehdyissä mättäissä joka on tehty kääntömätästämällä. Yksikään koivun juuri ei voi olla kiinni sellaisessa mättäässä. Mutta selitä nyt sitten mistä se haukkaa sen mättään?

  20. suorittava porras

    Jos mänty jää varjoon yhteyttäminen hidastuu ja samalla hidastuu myös juuriston kehitys. Koivu sensijaan pystyy vahvistamaan juuriaan isomman valolle alttiina olevan ja tehokkaasti yhteyttävän lehtimassansa avulla. Etumatka on ja pysyy ja siinä leikissä mänty jää toiseksi. Huonokuntoinen taimi maistuu sitten paremmin hirvillekin toisin,kun valossa kasvava männyn taimi.

  21. Valosta ei puutetta ole. Muutama yliskoivu ei aukkoa muuksi muuta. Mänty kasvaa aivan hyvin eikä niitä suoraan hieskoivujen juureen ole nakeltu. Hieskoivun juuret tuon ikäisenä ovat alle metrin halkaisijaltaan alalla. Niin monet paakut katseltu ettei niitten imaisu varsinkin turvemaalla kovin laajalta ole. Siinä on paljon aivan puhdasta aukkoakin koska koivua ei aivan kattavasti ollut. Kyllä sinne yli 1600 kpl/ha on lätkitty kasvuun. Lopputila on koivuille.

  22. Pinenä vinkkinä myös turvemaalle kuivattava vaikutus eli siitähän mänty taas tykkää kun liika vesi imaistaan ja haihdutetaan.

  23. Jos aukkoon sijoitettu niinkin paljon rahaa että 1600 tainta/ha, niin eikö olisi kannattanut tehdä kunnoilla ja hyvin.

  24. Gla

    Puhdas männikkö on luontainen karulla kasvupaikalla. Kuvassa taidetaan olla oksikkuudesta päätellen mustikkatyypin maalla, Muussa tapauksessa on kasvatuksessa jotain erikoista tapahtunut.

    Ja tietysti sekametsässäkin on oksikkaita mäntyjä. Ihan normaaliin tapaan, kuten yhden puulajin kuviollakin, on tavoitteena raivausvaiheessa ne poistaa. Mutta sopivasti koivikon alla kasvavat männyt kyllä kehittyy kasvupaikan olosuhteisiin yms. tekijöihin nähden varsin laadukkaiksi. Potentiaalia siis on, mutta taitaa olla kellosepän tarkkuutta vaativaa hommaa saada suhteet oikein, jotta lopputulos olisi talousmetsänäkökulmasta hyvä.

    Kerrotko Jees vielä lyhyesti alikasvosmännyistäsi? Jos aukolla on muutama ylispuukoivu, tottahan valo siellä riittää. Aivan kuten siemenpuuasentoon hakatussa männikössäkin. Itsellänikin on rehevällä paikalla huonokuntoisessa koivikossa luontaista mäntyä seassa ja vaikka koivuissa jotain vikaa onkin, männyt voivat hyvin. Olisikohan koivut reilut 10 metrisiä ja männyt kolmanneksen vähemmän. Siltä osin kuin ovat hirvieläimiltä säästyneet. Suuri osa männyistä ei ole. Yhtään alle viisimetristä mäntyä ei ole tällä hetkellä kasvussa, sitä vanhemmat ovat ajalta, jolloin elukkamäärä oli korkeintaan puolet nykyisestä. Ja onpa jokunen mänty päässyt karkuun ja kasvanut oksikkaaksi. Ne pitää tietysti jossain vaiheessa poistaa. Joko seuraavassa harvennuksessa tai sitten erkseen kuvion raivausvaiheessa. Riippuen siitä, miten pahasti häiritsee tai sopivasti kurittaa viereisiä puita.

  25. Koitin eilenillalla hiukan kuvatakkin mutta aika surkea se tulos oli. Mutta ehkä niistä selviää kuitenkin että pääosin yliskoivu on alueiden laidoilla ja keskellä on tilaa männyn kasvaa. Tämä taas tasaa myös vesitaloutta koska koivut vetävät liikaa märkyyttä kuvion laitoja kohti. Jolloin karun turvealan männytkin voivat paremmin. Siellä laidoilla sitten on myös hyvät ojat. Myös yliskoivut on helpompi poistaa mäntyjä vahingoittamatta hankintana. Kunhan tuo Metsälehden tarkastus päästää kuvat näkösälle kommentoidaan lisää sitten.

  26. Se on varmaa, että kävi miten kävi Jeessin alikasvos-männikössä, niin kyllä tuo selittäjä sen menestystarinaksi säveltää. Ei mahda mitään. Hullu mikä hullu!

  27. Ei kai tässä muunlaisia tarinoita ole varaakaan tehdä kuin menestyviä. Siinä aloilla on männyn kasvatus koitettu saada mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi koko aloiltaan. Noita aitoja ripotellaan muihinkin pienaukkoihin syksyyn mennessä hiukan tietysti seurannan mukaan. Katsotaan onko muillakin pienaukoilla turhaa sorkallisten ramppausta. Tähän mennessä ei vielä lähempänä isompaa tietä olevilla ole esiintynyt pahemmin. Maalaisjärkeähän näissä käytetään. Onhan se tietysti outoa jos sitä ei omaa.

  28. Oli millainen metsä hyvänsä, joka on luontaisesti syntynyt, siellä on ennen laatuharvennusta paksumpioksaisia puita, vääriä ja jenkoja puita jne. Mutta harvennushakkuun jälkeen ei pitäisi paljoa olla.
    Jeessi kuuluttelee monimuotoista metsää ja kerskuu tehneensä sellaisen istuttamalla monimuotoisten koivunkempuroiden alle männyntaimia. Ai että on monimuotoinen metsä! Viiden – kymmenen vuoden kuluttua hän raksii koivunkempurat pois = Energiapuiksi – ja jäljelle jää erinomaisen monimuotoinen puhdas männyntaimikko.
    ONKO JÄRKEE – EI OLE.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut