Ylitiheänä kasvanut metsä on vaikea harvennettava. Elinkelpoisia puita ei löydy suurestakaan määrästä tarpeeksi.
Ylitiheänä kasvanut metsä on vaikea harvennettava. Elinkelpoisia puita ei löydy suurestakaan määrästä tarpeeksi.
Metsänhoito
Onneksi itse olen tehnyt hoitamattomista metsistä talousmetsiä raivaussahalla. Silloin ei ongelmana ole jäävän puuston harvuus, vaan työn määrä.
Harvainvaltalainen päätehakkuuasento.
Mahtaa 15 vuoden päästä olla samanlainen rääseikkö kun alakaessa.
Alla.
Ennakkoraivaaja ei ole ainakaan ollut ahkerimmasta päästä. Paljonko tulee ainespuuta hehtaarilta?
Tyypillinen energiapuu palsta nyt taisi mennä kuiduksi?
Niin, aivan loistava ensiharvennuskohde vaikka e-puulla höystettynä. Hiukan lievä raivaus olisi ollut paikallaan mutta muuten juuri sitä mihin tulee kyllä pyrittyä. Tuostahan saa ensalkuun energiaa huiman määrän ja metsän kaupan päälle.
En tiedä vaivaako suorittavaa pahakin ikänäkö mutta kun kuvistakaan ei ole ollenkaan vaikeaa löytää jäämäpuustoa niin alkaa kummastuttaa että koska se suorittava on moton kopin ikkunat pessyt? Isompi tupakin katku kannattaa välillä klanssata pois.
Kuvassa selkeä energiapuusavotta, ei pelkästään ainespuu korjuuta. Toivottavasti kylkijäis kuvio ei ole kovin suuri, joka on todennäköisesti tullut muhkeamman päätehakkuun mukana !
Koivuissa tuo tupsulatvaisuus kyllä hidastaa kasvua paljon harvennuksen jälkeen vaikka pysysivät pystyssäkin. Männyissä näyttää ainakin 2.kuvan mukaan olevan kuitenkin riittävästi latvusta vielä jäljellä.
Vaille 10 ha:n kylkiäinen . Raivattu kuvassa näkyvää puronreunakaistaletta lukuunottamatta rinnan korkeudelta 8 sentin läpimittaan asti . Ei käy kateeksi raivaajaa eikä harvaan asentoon olosuhteiden pakosta harvennetun metsän omistajia.Olen saanut paremman metsän aikaiseksi kohteilta , jotka ovat kärsineet täyteen korvaukseen oikeuttavan hirvituhon.Tässä tapauksessa vahingon on aiheuttanut hoitamattomuus ja vahinko on melkoisesti isompi.
Tulihan se sieltä – vertaus hirvituhoon!!
En kyllä käsitä mikä vahinko tässä on käynyt. Paitsi että sinne on johkaantunut asennevammainen moton kuljettaja. Jota ei enää voi korjata. Meinaan sitä vammaa.
Kyllä tuollaiset kohteet ovat oikeita riskikasvatettavia jatkoissa: Juuristo on kehittymätöntä ja latvusto karsiutunutta. Eikähän hoitamattomuutta tuhoutuneen männyn korvaajana hies ole yks yhteen…
Niin, siitä varmaan tulee harva hieskoivikko syystä että suorittava joutuu puimaan hyvät laadukkaat männyt sellukattilavärkeiksi. Sitten se on muka taajuuden syy kun firma puikin omistaan kun pitäisi meiltä jäseniltä puida. Minäkin olen kohta vuoden vartoillut että jotain alkaisi hakkuurintamalla tapahtua mutta omista ja tehtaiden lähistöltä tehdään nyt pikavoittoja kun halutaan leikkiä ykköstä kolmen suuren joukosta uuden päällikön kera hetken aikaa. Antaa varmaan egoa lisää.
Sitä voi asiaa pohtia vähän toiseltakin kantilta miksi on vuoden joutunut odottelemaan. Kuviohan on ilmeisesti ollut oikein halutuimmasta päästä kun on kärvistelty puupulaa eikä puut ole kelvannut. Sijainti ei kuitenkaan taida olla tehtaasta liian kaukana.
Hakkuukertymästä sen verran ,että runkoluvusta kaksi kolmasosaa on hieskoivua ja kolmannes hyvin huonolaatuista ja riukuuntunutta mäntyä . Poistettujen puiden keskitilavuus on tällä hetkellä alle rajan ,josta ostotoimihenkilö joutuu tekemään kirjallisen selvityksen siitä ,miksi on niin pientä puuta ostanut . Tämä saattaa olla myös syynä jessen hakkuiden siirtymiseen tuonnemmas . Kasvatellaan ,että ei tule sanomista. Jos vielä raivaus on tehty kevyesti ,voi korjuuta joutua odottelemaan pitkään .Miehillä ja kalustolla on tällä hetkellä kiireempääkin tekemistä ,kun tehdä metsänhoitotöitä huonoissa leimikoissa . Yrittäjillä on kovat määrälliset korjuutavoitteet ja samaaa taakkaa kantavat korjuuesimiehet . Tällä hetkellä otetaan puuta sieltä ,mistä sitä kätevimmin saadaan. Vaikka omista metsistä.
”Olen saanut paremman metsän aikaiseksi kohteilta , jotka ovat kärsineet täyteen korvaukseen oikeuttavan hirvituhon.”
Saitko silloin 1970-luvulla täyden korvauksen taimikkosi tuhosta? Tuho oli silloin varmaankin täydellinen? Oliko korvausjärjestelmä silloin anteliaampi? Nykyisin ei ole mahdollista saada täyttä korvausta. Miten onnistuit uuden uudistamisen jälkeen suojelemaan taimikkosi, niin, ettei uutta tuhoa tullut?
Kohde ei ollut omistuksessani .
Se sijaitsee turvetuotantoaluueeksi muutetun suon tuntumassa. Alue oli aikanaan Keski-Suomen suosituimpia hirvien talvehtimisalueita . Hirvien määrissä päästiin useina vuosina kolminumeroisiin lukuihin . Silloinkin,kun esimerkkipalstalle haettiin korvauksia vahingoista . Sitä ei enää uudistettu . Isäntä katseli vain , mitä tapahtuu. Nyt alue on vahingosta huolimatta harvennettu kahteen kertaan ja siellä kasvaa ihan kohtuullinen puusto odottamassa päätehakkuuta.
Visakallo voi ilmoitella , milloin on halukas tutustumaan ”ihmeeseen”. Vaihdetaan osoitetiedot Metsälehden välityksellä ja käydään toteamassa tilanne . Samalla reissulla on mahdollista tutustua muihinkin kohteisiin ,joista olen kirjoitellut tai lähettänut kuvamateriaalia. Muutaman kilometrin ajomatkan päästä löytyy runsaasti mielenkiintoista nähtävää .
Kiitän hyvistä kuvista, näistä voi jokainen ottaa hiukan oppia.. Minun ostajat ovat hyvin sanotaanko herkkiä ostamaan ensiharvennuksia, käyvät aina paikanpäällä ja jos ei saa energiaa tehdä, pitää puuston olla kyllä reilua, omaan silmää ylivuoteista reilusti, muuten ei tarjousta ja kauppoja tule..
Hakkuun jälkeen karmaisevan näköine, eikä ole vielä syysmyrskyt ja tykky koitelleet.
Noita tuollaisia EXIT. metsiä on kyllä niin paljon, että pitäisi nuo Jeessit pitää lusimaan muutamaksi vuodeksi ja ammattilaisten sillä aikaa hoitaa metsät kuntoon. Avohakkuu tuossa olisi ollut okea vaihtoehto.
Okea vaihtoehto joo. Onpas hänellä mielipiteet tosiaan. Ei ihme että metsäalan opetus on tuottanut huonosti metsäalalla viihtyviä. Kun opetuksen tasottomuus on suorastaan järkyttävä.
Ei ole kovin rakentavaa jupista, että kohteessa olisi pitänyt aikoinaan tehdä sitä ja tehdä tätä. Ammattitaito punnitaan siinä, miten tuonkin kohteen tuotto maksimoidaan tästä eteenpäin. Itselleni tuli viime kesänä yhden tilan ”kylkiäisenä” vastaavan näköistä hoitamatonta metsää. En ole jaksanut kovin paljoa leukaperiä kuluttaa siitä puhumiseen, mitä virheitä hoidossa on tähän mennessä tehty. Minua kiinnostaa nyt se, että miten tuollaista kohdetta kannattaa kehittää eteenpäin. Miten mikäkin puulaji toipuu, millaisia ovat tuhoriskit jne. Suorittava sanoo, että ”miehillä ja kalustolla on tällä hetkellä kiireempääkin tekemistä ,kun tehdä metsänhoitotöitä huonoissa leimikoissa”. Ei tunnu olevan jos kerta on tekemässä kohdetta. Jos leimikon myyjällä on hyvät suhteet ostajaan, niin huonokin kohde kyllä menee kaupaksi. Ja korjuuyrittäjät tekevät sitä mitä ostajat käskevät.
Just noinhan tuo on nähtävä. Suorittavan sepustukset aina yhtä ristiriitaisia.
” Jos leimikon myyjällä on hyvät suhteet ostajaan, niin huonokin kohde kyllä menee kaupaksi. Ja korjuuyrittäjät tekevät sitä mitä ostajat käskevät.”
Kaikki loppuu aikanaan. Huonon tavaran toimittajan maine kiirii nopeasti .
Tänä päivänä seurataan varsin tarkasti koneiden tuotoksia eri olosuhteissa. Koneita olisi , mutta ei ammattitaitoisia kuljettajia . Yrityksille on asetettu kovat tavoitteet . Puuta on tultava tehtaalle rivakkaan tahtiin . Tähän yhtälöön ei montaa huonoa leimikkoa mahdu . Korjuuesimies ja yrittäjä yhdessä raakkaavat kohteita tai siirtävät sopivampaan ajankohtaan , jos puuta ei kerry suunniteltuun tahtiin. Tähän kannattaa jokaisen harakirileimikkoa tarjoavan varautua.(Jessekin odotellut korjuuta jo lähes vuoden).
Kuvan viesti on , että jotakin kannattaisi tehdä jo aikaisemmin , ennen kun ollaan kuvan tilanteessa . Siinä ei ole tehtävissä kovinkaan paljoa tilanteen parantamiseksi. Konekuski ei pysty valitettavasti taikomaan riittävästi elinkelpoisia puita pilalla olevaan riukumetsään . Lisäksi lähes kaikissa jäävissä puissa on merkittäviä laatua alentavia vikoja . Voi sanoa ihan suoraan , että uudistaminen on pääosin epäonnistunut syistä , joita voi vain arvailla .
Ketään ei kannata tianteesta syyllistää . Jokainen kohdallaan miettiköön ainoastaan keinoja toimia , että vastaava tilanne ei osuisi omalle kohdalle. Kuvan tapauksessa alue on ojitettu , mätästetty ja istutettu . Seuraava toimenpide , ennakkoraivaus, paljasti , miten on onnistuttu . Raivaus myöhässä ja hakkuu puuston järeyteen nähden vuosia liian aikaisin.
No se nyt on jokaiselle selvää, että tuossa on hoito laiminlyöty ja se on aiheuttanut metsänomistajalle merkittäviä taloudellisia tappioita. Jos sitä väittämää uskoo, että metsät ovat entistä hoitamattomampia, niin tuollaisia kohteitakin on konemiehillä edessä entistä enemmän. Valitettavasti. Ja mitä tuon kuvan leimikon ennakkoraivaukseen tulee, minusta näyttäisi, että se on lähinnä jäänyt tekemättä.
Suorittava sepittelee omiaan. Kyllä minun leimikkoni sattuu olemaan kaikki nyt päätehakkuita eikä missään ole mistään raivaustarpeesta minkäänlaista mainintaa eikä sellaista tarvetta olekkaan. Pohjois-Satakunnan palstan kyljessä on todella pieni (olikohan edes puolta hehtaaria) harvennus jonka kävin raivaamassa. Ettei se hakkuu ole minusta eikä leimikoista kiinni vaan tavaraa ei näytetä Satakunnasta yksinkertaisesti vielä tarvittavan. Olemme vielä pystyvarantoa mutta loppuu ne Keski-Suomen ja Päijät-Hämeenkin leimikot ja silloin alkaa Satakunnassa mennä tavaraa eteenpäin toiseen tahtiin.
Jeessin energiapuu-avohakkuut odottavat järeytymistään yli kahdeksansenttisiksi. Sellainen puusto onkin Sata-Kunnassa harvinaista herkkua.
Toista se on täällä, kun ei oikein tahdo polttopuuksikaan löytyä riukukokoista puuta, vaan koivukin on vaneritukin kaliberia.
Kun paikkakunnalla on mesäoppilaitos pyörinyt 115 vuotta, näkyy se kyllä jo yksityismetsissäkin.
Ei tarvitse konemiesten riukumetsissä temuta.
Juurihan herr-ope päätteli minun tiepohjatuotoksesta että kovaa luokkaa Satakunnan metsäksi.
Niin apupoika – ikä 60 vuotta.
Kuitenkin TÄÄLLÄ puhutaan avohakkuissa lukemista yli 400 kiintoa / ha. Ja parhailla mitatuilla koealoilla reippaasti yli 1500 kiintoa / ha.
Edellä epäiltiin , että palstaa ei olisi raivattu. Se nimenomaan oli raivattu , mutta ylimääräistä ryönää oli niin runsaasti , että vähän jäi vielä pystyynkin. Etupäässä pihlajia ja leppiä monimuotoisuutta lisäämään.
Energiaksi korjattavat leimikotkin raivataan nykyään . On parempi , että pieniläpimittainen riukupuu parantaa maahan kaadettuna alueen ravinnetilannetta. Huonompi vaihtoehto olisi , että se murenee varastopaikalle haketettaessa muutaman varastointivuoden jälkeen . Korjuu on ollut täysin turha ja tuottamaton toimenpide pienten riukujen kohdalla.
Jokainen voi kokeilla , mitä aisaamattomasta ja karsimattomasta riuusta on jäljellä 1-3:n varastointivuoden jälkeen. Riuku murenee jo ennen , kun se saadaan hakkurin kitaan.
On tutkittu , että tuoreesta puusta saatavan hakkeen energiapitoisuus on parempi , kun varastolla kuivatun. Tilanteen voisi kääntää niinkin , että märkäkin puu on parempaa polttoainetta , kun kassaan ravistunut pieniläpimittainen riuku.
Palsta valmistuu hiljalleen , mutta kultakaivos se ei missään nimessä ole kenellekään. Kohtuullisen hyvin toteutetusta raivauksesta huolimatta poistettavien puiden keskijäreys jäi taloudellisessa mielessä reilusti kipurajan alle.
Osta Fixteri eläkä valita.
Olisiko mentävä ojasta allikkoon. Taloudellinen alamäki vain jyrkkenee ,kun hankitaan kaiken mailman turhakkeita.
Omalla kohdalla tilanne on se ,että palkka juoksee leimikon laadusta riippumatta. Taloudelliset murheet jäävät maanomistajan ja yrittäjän harteille . Työsuoritteen hinta on alhainen työmäärään nähden eikä pilalle mennyttä metsää pystytä hakkuutoimenpiteillä parantamaan. Kuitupuun hintakin pysyy maltillisena ,kun korjuuolosuhteita ei näköjään haluta tai kyetä parantamaan.
Suorittava. Tuoreen energiapuun energianluovutus teho romahtaa nopeasti jo muutamassa päivässä. Sen jälkeen se on vain märkää / kosteaa puuta.
Mihinkähän tutkimukseen moinen väite nojaa?
Eipä tuosta kauaa ole kuin tuollainen tutkimus julkaistiin josta jätkä kirjoittelee. Tosin siinä ei kaiketi puhuttu muutamasta päivästä vaan pidemmästä aika jaksota. Tutkimus kertoi että voimalakäytössä saadaan paras hyötysuhde polttohakkeelle kun se poltetaan heti tuoreeltaan. Tämä tutkimus ei tietäänkään sovellu kotitaloudessa oleville klapitulisijoille.
Toinen asia josta kannattaa mainita niin minusta on hyvä että suorittava julkaisee noita kuvia eri leimikoistaja varsinkin niistä huonoista leimikoista. Silloin jokainen voi verrata omia metsiään ja lemikoita joita on tarkoitus tarjota myyntiin. Parasta lienee että leimikot meinisivät hyvin kaupaksi ja hyvään hintaan. En usko että suorittavan tarkoituksena on loukata metsänomistajia vaan ihan rakentavassa hengessä kuvia ilmestyy. Sen vuoksi ei kenekään metsänomistajan pidä pahastua ja ottaa itseensä kuvista.
Kauhavalla ovat asian vahingossa kokeilleet ja sen jälkeen tutkineet. Toki lämpälaitoksen pata pitää olla vähintään 2 megaa ja savukaasun pesuri sekä lämpöpumput pitää myös olla.
Tehot kasvutuoreella puulla 25 – 30 % paremmat, kuin perinteisellä – kasassa muhineella puulla, vaikka se oölisi kuivaakin.
Tehon lisäys ei perustu veteen, jota puussa on, vaan sen haihtuviin ja hyvin palaviin kemikaaleihin, jotka puusta karkaavat nopeasti sen kaatamisen jälkeen.
Nuo tiedot löytyvät Googlaamalla.
Ei nyt sentään päivissä mitään karkaa vaikka kuinka yrittäisi kooklata.
Tuo kostean puun hyöty lämmön tuotannossa on keksitty aiemmin jo muuallakin. Vuosia sitten tuli tv:ssä ohjelma tanskalaisesta energiapuuviljelmästä ja lämpöyrityksestä, jossa
Hyödynnettiin tuore pajuenergiapuu siten että lämmöntuoton laskennallinen hyötysuhde oli yli 100 %.
Kaatotuoreesta puusta tehty hake on hyvä energianlähde riittävän suurissa lämpölaitoksissa , mutta sen toimittaminen vaatii ”kuuman” korjuuketjun ja kohtalaisen järeäpuustoisia kohteita , jotta saadaan riittäviä määriä hyvälaatuista haketta kaikkina vuodenaikoina.
Kuvan kaltaiset kohteet eivät toimi edellä mainitussa tapauksessa.Puun talteenotto on hidasta ja vaatii varastointivaihen .
Jälkimmäisen seurauksena syntyy hävikkiä ja puun polttoarvon laskua . Törmätään energiantuottajien valittamaan ongelmaan metsähakkeen epätasisesta laadusta ja korjuun kalleudesta . Esim.Itä-Suomessa venäläinen tuontihake on syrjäyttänyt kotimaisen edullisena ja kotimaista laadukkaampana . Maakunnat metsät kuitenkin pullistelevat risukoita ja riukumetsiä , jotka tavantallaajat mieltävät hyviksi energiapuukohteiksi. Olisikin syytä muokata asenteita siihen suuntaan , että pyritään kasvattamaan puuta johonkin tuottavampaan tarkoitukseen ja käytetään tehokkaampia kasvatusmenetelmiä , ei hh:ta.
Ja miten kauan kestää (yksikkö: työtuntia), että kuvan kaltaisessa metsässä palstan motokuskit tekevät energiapuuta yhden polttolaitokselle vietävän kuorman verran
a) kokorankana ja
b) karsittuna,
kun keskimääräinen ajomatka leimikolta tienvarteen on 400 metriä?
Tämä siis sen ketjun kuumuuden tarkistamiseksi.
Perinteisesti isot yhtiöt varsinkaan ei ole maksaneet juuri mitään lisähintaa laadukkaamman puun kasvattajille .
Entistä nopeampi kasvatusketju taimesta tukkipuuksi on hyvinkin suositeltava tapa viimeaikaisen puun hinnan kehityksen takia. Risut lisää tukkipuun kasvua , kun ne raivataan lannoitteeksi.
JeanS:lle vastaan ,että vähintään rekkkakuorma vuorossa voisi merkitä sitä ,että homma toimii ja kannattaa . Kuvan olosuhteissa päästään tuskin puoleen siitä.