Muutaman vuoden takaisen aukon istutusmännyt. Eli maisema ei ollut lainkaan aukkona vaikka aukkohakkuu tehtiin. Nyt mielestäni männyt muuten laadukkaita paitsi ne hirvet! Mutta lienevät selviämään päin ja ottavat kuusikkoryhmät kiinni vielä enskaan mentäessä.
Paras kuva taas jäänyt näköjään matkalle mutta selkiäähän näistäkin idea kuitenkin. Eli aukkohakkuu tehty noin 5-7 vuotta sitten. Sen jälkeen mätästys ja aukko (tai siis se mikä on tyhjää siis) istutettu männyn paakkutaimilla. Karua etelänpuolen mäkirinnettä suurin osa. Kuusiryhmät vähän juroo mutta myös uudesti kasvua alkaneet ottaa. Seassa myös mäntyjä. Usko ja toivo on että kaikki aikanaan ensiharvennuksella saman kokoista.
Uskolle ja toivolle on tilaa, huutohollin välit männyntaimilla jessen taimikossa.
Ne ovat mättäiden mukaan mutta ei liene ongelma koska mitään vahvaoksaisia niistä ei näytä tulevan. Nopeakasvuisia kyllä jos vain saavat kasvaa hirviltä. Sitäpaitsi niistä syötiin osa heti pieninä taimina. Kuva hiukan hämää myös. Välit eivät luonnossa aivan noin isot todellisuudessa ole. Laajakuvaus on haastavaa. Mutta en ole siitä pahoillani, nopea kasvu on tavoite, ei niinkään näistä harvennuskertymä.
Tricolla pitäisi varmistaa 5 m mittaan.
Kuten lumijäljistä varmaan näkyy varmistan läsnäoloni lähes päivittäin illan tummetessa. Jäljet olen perustanut kyllä hirven jälkien päälle syystä että lunta on vieläkin aika reilusti. Ja kun illalla ei hanki enää kanna.
Kannattaa muistaa tuollaisia suunnitellessa tässä kuvassa tehdyt havainnot:
http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/taydennysistutus/
Kun Da-Harvainvalta on säästöpuuryhmiksi jättänyt alamittaiset kuusenkarahkat, niin toki hän tietää, että niitä ei sieltä tuoda pois – koskaan. Mitään muuta järjellistä touhua niiden kanssa ei pitäisi olla, mutta eihän Da ;n muissakaan touhuiluissa ole ollut järkeä.
Kuusia tuodaan pois ensiharvennuksessa 25 vuoden kuluttua. Nyt pitääkin seurata kasvua, että niillä on tilaa tuon ajan kasvaa. Ylitiheäksi päässeen harvennuskuusikon tuloksen tietää kaikki.
Kävinpä mittaamassa linkittämäni kuvan kuusen taimien viime kesän latvan pituudet. Vasemmalta oikealle 70 cm, 39 cm ja 8 cm. Sellaista on reunametsävaikutus kuusella. Mänty on valopuu.
Enskaan mennessä nuo männyt ei ehdi mukaan kuin isoimman aukon keskellä kasvavat. Kapeikkojen reunoilta kannattasi raivata kuusen käkkyrät ainakin pois, jos on tarkoituksena istutusmäntyjen kasvatus myyntipuiksi .
Kiitos kommenteista, hyviä näkemyksiä! Tosiaan, kyllä (kuten Gla mainitsee) on tarkoitus kuuset tuoda pois ensiharvennuksella. Siis harventaen nekin. Mutta oletettavasti kasvavat jo siinä ajassa tukkimittoihin vaikka vähän karu mäki onkin kuuselle. Näyttää jotkut kuitenkin hyvin kasvavan. Mänty taas kasvaa aivan hyvin, varsinkin nuo taimet. Harmittaa vain kun myöhästyin hiukan tämän talven hirvien seurannasta. Oli hämäävän hiljaista jahdin jälkeen pitkään. Se petti. Nuo nauhat ja ryhmät aion harventaa aivan lähivuosina, itse asiassa niin pian kuin kerkiän. Kyllä sieltä jopa hiukan poltinpuita saa tehtyä. Pois ajokin korkealla Valtralla sujuu vielä männyn taimikossakin. Enskaan kaikkien kanssa aika tasapuolisesti on ajatus. Eikä tietysti yhtään paha jos hiukan kuusitukkia saakin tehtyä. Tämähän juontaa hiukan siitä kun kirjanpainaja levisi naapurin (iso UPM) puolelta tähänkin mäkeen. Minä sain nopeasti katkon näillä toimilla, Umppi veti hehtaaritolkulla aukkoa. Mutta oli minulla tuossa mäessä silloinkin jo jonkinmoinen tukkimetsäkin, tosin vielä nuori sellainen.
Tänä vuonna ruiskutat tricoa mäntyihin.
En ruiskuta mutta en myös nuku hirvijahdin jälkeen.
Pienemmällä vaivalla kun hirvien perässä juokset, saisit taimet suojattua.
Eikä se estäisi nykyistä huviasi. Tekisi siitä vaan tarpeetonta.
Da-Trollin kuvien ja sepustuksen mukaan tavoite on, että metsä on aina vajaatuottoinen. Nuo ”Säästöpuutkaan” eivät saa jäädä säästöpuiksi, kun pohjaton rahanahneus laittaa niistäkin yrittämään jonkin näköisiä tukkikokisia pölkkyjä, joista pitäisi tosiasiassa saada vähintää 1000 E/ kuutio, ettei menisi tappiolle niin pahoin. Tollainen reuhaaminen ei tosiaan kannata, mutta hyllua on turha käännyttää!
Siellä vain kun ei satu mitään säästöpuita olla olemassakaan. Ne valitaan sitten aikanaan seuraavassa päätehakkuussa. Mutta tulevissa harvennushakkuissa kaikki on kaupan aivan palstan laidasta laitaan. Minä arvelisin noin viidentoista vuoden päästä. Jos minulla on silloin oma kone jopa hiukan ennenkin.
Kun ”Avohakkuun” jäljiltä alueella on kuusenkarahkoita – ei muuta ja Da – säästää ne, niin onhan se kummaa ajatuksenjuoksua, jos ne karahkat eivät ole tarkoitettu lain vaatimiksi säästöpuiksi.
Ei ne puut muutu mikiskään muuksi, ei edes silloinkaan, kun tuuli on ne kaatanut maahan lahoamaan.
Vain idiootti – Trolli voi asian olla käsittävinään toisin.
Noita vain sattuu olemaan aika huomattava määrä, ei mitään olematonta säästöpuuryhmää. Kyllä noissa kaikenkaikkiaan on puustoa sadoin kappalein.
Lukumäärä voi olla sadoissa. Mutta koska kakkoskuvastakin näkyy, ne ovat liian tiheässä. Kuvittele ne 25 vuotta myöhemmin eli puut pitää kasvattaa paljon harvemmassa kuin nyt. Joudut raivaamaan niistä n. 2/3…3/4 pois.
Tuo on ikuinen riesa alikasvoskuusikon kasvatuksessa. Taimet tahtoo tulla ryppäisiin ja raivauksen jälkeen ei paljoa jääkään.
Gla oikeassa kyllä. Yhtä mattoahan se aikanaan oli se kuusten pieni taimikko. Siitä on tosi paska tehdä metsää. Se vaatii aikamoista kärsivällisyyttä plokata sieltä kasvatuskelpoiset. Siellä yhdellä kohteella sen tein mutta tässä silloin aikanaan en. Ja taajaa on. Ja ei niin hyvälaatuistakaan kaikin paikoin. Kyllä se poltinpuuksi ensialkuun menee ja nyt sitten pitää katsoa ne hyvät jättökuuset.
Minusta kannattaisi kaataa mahdollisimman nopeasti maahan, ettei tule kiusausta ajella koneella taimikossa. Polttopuuta saa varmaan hankittua selkeämmistäkin kohteista. Isompien puiden kaato mahan tekee melkoisen esteen kulkukelpoisuudelle.
Aloitin jo ensi talveksi suunnittelemani kuvion perkausta, kun kelit näyttää jatkuvan juurikäävän kannalta suotuisalta. Olisi pitänyt hoitaa rehevän maan männyt jo vuosia sitten, mutta jälleen kasvu yllätti metsänomistajan. Nyt en viitsi enää kaikkia tukkikokoa, muttei -laatua lähestyviä mäntyjä raahata tien varteen. Tulee paljon tekopökkelöitä, lahopuuta ja hitaasti maahan painuvia risuja. Ranteenvahvuisilla männyn oksilla työn jäljet näkyy vielä 10 vuoden kuluttuakin.
Ei kyllä kannatakkaan kaataa heikompilaatuista tukkimäntyä maahan. Metsä-Groupilta ainakin niistä saa aivan normi tukin hinnan. Puhutaan nk. sellutukista joka lempataan suoraan kuitukasaan. Olen tästä edusta jo kerran päässyt nauttimaan, nyt toista kertaa. Varsinkin turvemaakohteilta näitä helposti tulee huomattava määrä. Toivottavasti en paljastanut liikesalaisuuksia. Mutta nyt kun Raumalle tulee suursaha ja vetää hiukan toisemman määrän tulee varmasti kriteeri tiukkenemaan eli sahattavia varmasti pitää kaikki tukit olla.
Kiinnostava juttu, jos järeä kuitupuu hinnoitellaan noin. Nyt vaan on pakko kaataa, kun varsinainen harvennus ei ole ajankohtainen. Raivaan alikasvosta ja kasvatuskelpoista materiaalia kurittavia räkämäntyjä. Mukavaa sekametsää taas tuostakin tulee + tekopökkelöt ja muu lahopuusto muuten puhtaalla kuviolla. Tuskin tunnistaa luontoväki enää puupelloksi. Kunhan eivät keksi sieltä harvinaista ötökkää ja ala vaatia suojelua.
Rtkö Gla jollain konstilla saisi niitä, edes järeämpiä tien varteen. Nehän menisivät nyt kuitenkin kaupaksi tien varresta ilman ongelmia jos ei muuten niin energiaksi.
Määrä on pieni, ei kannata. Näyttää myös siltä, että työt alkaa olla tältä talvelta ohi. Tänäänkin +7 astetta. Puolisen hehtaaria jäi ensi talveen.
Polttopuista muuten sen verran, että kahden vuoden puut on rankoina tienvarressa odottamassa lumien sulamista ja tien aukeamista. Vain järeimmät ja tähän saakka kauimpana olleet jätin metsään.
Nyt alkaa polttopuupalstojen kysyntä viritä. Juuri tänään tarjosin yhtä noin neljän ha:n palstaa innokkaalle ostajalle. Uskon että edetäänkin.