Männikön perkaus/harvennus on taitolaji. Mielestäni kuvasta näkyy, että on jätetty paikoin liikaa ja liian pieniä. Nämä sitten yrittävät saada latvuksensa ylös valtapuiden tasolle. Aikanaan näistä alkujaan pienistä jotkut kuolevat ja jotkut kaatuvat lumen painosta. Toki edesauttavat karsiintumista, mutta kokonaisvaikutus on kyllä negatiivinen.
Sekä perattaessa että harvennettaessa pitäisi jättää mahdollisimman tasakokoinen puusto. Itsekin olen joskus syyllistynyt jättämään epätasaisen taimikon, mitä sitten myöhemmin harmittelee. Toki samoja ”syntejä” olen nähnyt ammattimetsureillakin.
Männikkö on luontaisesti syntynyt. Taimikonhoidon tein tuohon v. -8o-luvun lopulla ja tiheyskin oli omasta mielestä ihan sopiva.
Hakkuupoistuma oli vähän yli 60 k-m³ /ha, keskikoko n. 75 l ja pikkutukkia tuli melkein yhtä paljon kuin kuitua.
Poistuman runkotilavuus kertoo onnistuneesta taimikonhoidosta. Jos olisi jätetty liikaa tavaraa taimikonhoidossa, nyt olisi paljon alle jääneitä ja runkokoko jäisi paljon pienemmäksi. Yli 2000 runkoa/ha on vaikea saada kasvamaan järkeväksi leimikoksi.
Taimikonhoitoa voi tietysti paikata myöhemmin, jos on jäänyt liikaa runkoja. Hirvialueilla (taitaa kääsittää koko Suomen) voi olla että kannattaa tehdä taimikonhoito kahdessa vaiheessa.
Hyvältä näyttää !
Tilanne on toinen leimikolla , jota parhaillaan käsittelen . Puuta karttuu hieman ensiharvennusiän ylittäneeltä kohteelta lähes 90m3 hehtaarilta , mutta laatuongelmat ovat melkoiset . Pikkutukkia ja tukkia on karttunut ainoastaan 5% puumäärästä eikä päätehakkuussakaan pullistella korkeilla tukkiprosenteilla .
Mätästettyyn maahan istutettu männikkö on jäänyt hoitamatta ennakkoraivaukseen asti . Ei ole puuston laatu ainakaan parantunut , vaikka ryönää on kasvanut ”karsiutumisen apuna” kannoista päätellen melkoisesti . Kuusi on menestynyt viereisellä kuviolla huomattavasti paremmin . Kyseessä on tyypillinen esimerkki ajalta , jolloin oli tapana jättää taimikot yleisesti hoitamatta .
Kuvia leimikosta on tulossa . Ne on otettu kuvioiden rajalle tehdyltä korjuu-uralta uran molemmin puolin .
Laatua pukkaa. Tietenkin jos on suuret pinta-alat ei kaikkeen ennätä itsellä kun on aikaa olisin oksasahalla aikoinaan siistinyt.
Kyllä luonto ajallaan tuonkin hoitaa – 40 vuoden päästä sileitä runkoja tässäkin huojuu.
Hieno. Ukkon -82 (pit.15m 100…300L) männikkö kuokalla ja avojuurilla. Suoraa saa hakea. Myöhemmin talvisin hätyyteltiin moottorikelkkoja pois kun pyörivät ympyrää hakkuuaukealla mitä nyt metristen latvoja lenteli. Keltainen nauha 05-vuotisten ympäri pitää hirvet ja kelkkailijat poissa, peuraa ei.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Männikön perkaus/harvennus on taitolaji. Mielestäni kuvasta näkyy, että on jätetty paikoin liikaa ja liian pieniä. Nämä sitten yrittävät saada latvuksensa ylös valtapuiden tasolle. Aikanaan näistä alkujaan pienistä jotkut kuolevat ja jotkut kaatuvat lumen painosta. Toki edesauttavat karsiintumista, mutta kokonaisvaikutus on kyllä negatiivinen.
Sekä perattaessa että harvennettaessa pitäisi jättää mahdollisimman tasakokoinen puusto. Itsekin olen joskus syyllistynyt jättämään epätasaisen taimikon, mitä sitten myöhemmin harmittelee. Toki samoja ”syntejä” olen nähnyt ammattimetsureillakin.
Männikkö on luontaisesti syntynyt. Taimikonhoidon tein tuohon v. -8o-luvun lopulla ja tiheyskin oli omasta mielestä ihan sopiva.
Hakkuupoistuma oli vähän yli 60 k-m³ /ha, keskikoko n. 75 l ja pikkutukkia tuli melkein yhtä paljon kuin kuitua.
Poistuman runkotilavuus kertoo onnistuneesta taimikonhoidosta. Jos olisi jätetty liikaa tavaraa taimikonhoidossa, nyt olisi paljon alle jääneitä ja runkokoko jäisi paljon pienemmäksi. Yli 2000 runkoa/ha on vaikea saada kasvamaan järkeväksi leimikoksi.
Taimikonhoitoa voi tietysti paikata myöhemmin, jos on jäänyt liikaa runkoja. Hirvialueilla (taitaa kääsittää koko Suomen) voi olla että kannattaa tehdä taimikonhoito kahdessa vaiheessa.
Hyvältä näyttää !
Tilanne on toinen leimikolla , jota parhaillaan käsittelen . Puuta karttuu hieman ensiharvennusiän ylittäneeltä kohteelta lähes 90m3 hehtaarilta , mutta laatuongelmat ovat melkoiset . Pikkutukkia ja tukkia on karttunut ainoastaan 5% puumäärästä eikä päätehakkuussakaan pullistella korkeilla tukkiprosenteilla .
Mätästettyyn maahan istutettu männikkö on jäänyt hoitamatta ennakkoraivaukseen asti . Ei ole puuston laatu ainakaan parantunut , vaikka ryönää on kasvanut ”karsiutumisen apuna” kannoista päätellen melkoisesti . Kuusi on menestynyt viereisellä kuviolla huomattavasti paremmin . Kyseessä on tyypillinen esimerkki ajalta , jolloin oli tapana jättää taimikot yleisesti hoitamatta .
Kuvia leimikosta on tulossa . Ne on otettu kuvioiden rajalle tehdyltä korjuu-uralta uran molemmin puolin .
Laatua pukkaa. Tietenkin jos on suuret pinta-alat ei kaikkeen ennätä itsellä kun on aikaa olisin oksasahalla aikoinaan siistinyt.
Kyllä luonto ajallaan tuonkin hoitaa – 40 vuoden päästä sileitä runkoja tässäkin huojuu.
Kuva voi vääristää näkymääni, mutta kysyisin, onko kuva ennen hakkuuta vai sen jälkeen?
Kuva on otettu kesken hakkuun. Etuala on jo harvennettua, vaikka ei välttämättä ihan siltä näytäkään.
Hieno. Ukkon -82 (pit.15m 100…300L) männikkö kuokalla ja avojuurilla. Suoraa saa hakea. Myöhemmin talvisin hätyyteltiin moottorikelkkoja pois kun pyörivät ympyrää hakkuuaukealla mitä nyt metristen latvoja lenteli. Keltainen nauha 05-vuotisten ympäri pitää hirvet ja kelkkailijat poissa, peuraa ei.