Tuoretta kangasta

Tässä on kuvat kahdesta samalla tilalla sijaitsevasta tuoreen kankaan kuviosta. Näin siis metsäsuunnitelman ja metsään.fin mukaan.
Männikkö on noin 45 vuotiasta ja lannoitettu kolme vuotta sitten, mikä saa pohjan näyttämään rehevämmältä. Todellisuudessa pohja on VT, osin CT. Koivikko on 13 vuotiasta ja pohja on OMT, hieman kauempana lehto.

Kommentit (10)

  1. Olen törmännyt samaan ongelmaan useasti. Erityisesti mt, eli tuorekangas, on liian laaja käsite. MT:n karumpi laita kasvaa puolet vähemmän kuin sen rehevämpi laita. Metsäsuunnittelussa kasvupaikka otetaan helposti vanhasta suunnitelmasta tai aluesuunnittelutiedosta. Jos kasvupaikkatyyppi on kerran väärin määritelty, niin sitä ei muuteta. Toisaalta metsäsuunnitelussa ”syyllistytään” siihenkin, että kuvioita yhä edelleen jaetaan kahteen osaan vain sen perusteella, että kasvupaikkatyyppi vaihtuu, tai ehkä vaihtuu, siinä välillä. Näinkään ei pitäisi toimia, vaan pyrkiä muodostamaan käsittelykuvioita joissa toimenpiteet voi tehdä kerralla. Isompia leimikoita siis.

    Metsään.fi tietoihin saa kyllä muutoksen kun lähettää Metsäkeskukseen viestin.

  2. Tuoreella kankaalla kuusi kasvaa yhtä hyvin kuin mänty ja kasvu on hyvää tiheämpänäkin.
    Sanoisin, että kuvassa on kuivahko puolukkakangas. Maapohja todennäköisesti sorikko ja muokkaus on nostanut kasvuluokkaa kuivasta kankaasta pykälällä.
    Typen puutetta.

  3. Minulla on hyvin saman suuntaisia havaintoja kuin Petellä.
    Metsään.fi tietoihin tosiaan saa kyllä muutoksen, kunhan se vaan myös pysyisi siellä. Minulla on yksi tila ollut aika ongelmallinen. Sivuston mukaan muutama vuosi sitten tilalle tuli uudet laserkeilatut puustotiedot. Eivät vaan olleet, vaan oli päivitetty yli kymmenen vuotta vanhoja metsäsuunnitelmatietoja jotka olivat pahasti pielessä. Sitten vanhat pellot joiden metsittämiseen sai kemera tukea olivat vanhoilla tiedoilla huolimatta kemeran toteutusilmoituksista. Ilmoitin taimikot perustetuksi, ja osa tiedoista lisättiin sivustolle. Lähetin lopuista uudet ilmoitukset ja pian kaikki olivat sivustolla taimikoina. Seuraavan kerran kun kirjauduin puolen vuoden päästä, oli osa jälleen merkattu aukoiksi jotka pitäisi uudistaa. Tein uudet ilmoitukset taimikon perustamisesta ja tiedot lisättiin jälleen. Kirjauduin sivustolle ennen joulua ja taas oli osa nyt kolmevuotiaista taimikoista merkattu aukoksi joka pitäisi uudistaa. Siinä vaiheessa päätin luovuttaa.
    Täytyy toki lisätä että nuo ongelmat ovat koskeneet vain yhtä tilaa ja tietojen päivitykset ovat muilla tiloilla toimineet ihan hyvin.

  4. Visakallo

    Hyvältä näyttää puusto kummallakin alueella. Onko niiden harventaminen piankin ohjelmassa?

  5. …Siis tuon männikönkö harvennus??
    Lannoitettu kolme vuotta sitten ja runkoluku kuvan perusteella lähes loppulihotustiheydessä…
    Kuvanäkymän perusteella lihottaisin nyt tuon lannoitusvaikutuksen loppuun.
    Suhdanteista riippuen avohakkuu ja pylvästä pinoon!

  6. Männikkö vaatii vielä toisen harvennuksen, vaikka siinä onkin harvempia paikkoja. Ei tuolla kasvupaikalla voi kovin tiheänä kasvattaa edes lannoitettuna. Harvennus ehkä viiden vuoden päästä.
    Koivikko on seurannassa jatkuvasti ja harvennus sitten kun alkaa olla tarve. Näillä näkymin vaatinee ainakin kolmen kesän kasvun ennen harvennusta.

  7. Ettei vain olisi männikössä tehty pystykarsitaa puissa, joita on tarkoitus vedättää päätehakkuuseen asti?
    45 vuotias. Harventaisin vielä kerran ja lannoittaisin toisen kerran.
    Tulisi niin komeaa ja laadukasta tyveä, että ei kannattaisi pylväiksi hukata.

  8. Laatutyven ostaja tekee päätelmiä tyvitukin laadusta välitukinkin laadun perusteella. Voi kyllä olla, ettei tässä tyville makseta sitä laatulisää ja palkkaa karsinnasta.

  9. Laatutyvi ja pystykarsittu tyvitukki ovat kaksi TÄYSIN eri asiaa.
    Pystykarsinta pitäisi tehdä harvennettuun männikköön, joka on isketty niin harvaksi, että karsimaton osuus jopa jää tuoreoksaiseksi. Tavoite ei siis ole kasvattaa kolmen tukin puita, vaan oksatonta tyveä nopeasti ja tuoreoksaista latvatukkia.

    Parhaan tuloksen saa, jos karsimisen jälkeen lannoitetaan pari – kolme kertaa. Kun D 1,3 on lisääntynyt 20 senttiä, on sadonkorjuun aika.

  10. Jätkä, löytyykö tuolla kaavalla kasvatetulle tukille markkinaa ja ”normitukkia” korkeampaa hintaa?

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat