Kuka tuossa on raivannut? Jeessikö – Raivelillaan ? Turhaan on ollut raivaavinaan.
Selkeästi Energiapuun kasvatusyritys. Ennen sanottiin : ”Polttopuumetsää kasvatetaan hakalaitumen reunassa.”
Kuvakulma 30 astetta oikealle samalta kuviolta antaisi näkymän puhtaasta koivikosta ,joka oli jäljellä raivausoperaation tuloksena. Männyt olivat kadonneet täysin eikä kuustakaan ollut kasvanut tilalle. Raivaus oli tehty oikeaoppiseen tiheyteen , mutta pari kymmentä vuotta liian myöhään. Nuoren metsän kunnostus ei riitä korjaamaan hoitamattomuudesta johtunutta vahinkoa. Lisäksi raivuria on saanut heilutella pitkään ja hartaasti maatumassa olevasta tavarasta päätellen.
Mietteet voisivat olla toiset ,jos näkisitte paikan päällä ,kuinka harvassa taimet kasvavat. Istutettuja mäntyjäkään ei ollut enää jäljellä kun korkeintaan kolmannes alkuperäisestä. Niin selvää jälkeä tiheä koivikko oli tehnyt. Nyt huonolastuiset hiekset ovat nutullaan maatumassa.
Tuota kuvan metsää ei nyt vaan parhaalla (pahimmalla) tahdollaankaan saa näyttämään huonolta/ epäonnistuneelta kohteelta. Männyissä hyvät vuosikasvut/latvukset elinvoimaisia, sekapuustoa mukana riittävästi . Paljonko on tiheys, ikä < 20 v ? Kuusikoissa taimikon hoidon jälkeen riittää ja on oikeastaan paras mahdollinen kiertoajan tuloksen kannalta keskimäärin ( huom. mo:n kannalta katsottuna) n. 1300 kpl/ha , männiköissä n. 1400-1500 kpl/ha. Tuon kokoisessa riittää jo niitä selvästi harvempi tiheys .
Tähän voi liittää kuvasarjan ”puulaji vaihtumassa” . Tällöin käy ilmi tilanne ,joka kuvan palstalla kokonaisuudessa vallitsee. En pidä sitä metsänomistajan vinkkelistä mitenkään erinomaisena ja tavoiteltavana vaihtoehtona. Rajan toisella puolella sijaitseva 10ha:n ensiharvennuskuvio on esimerkkinä,että paljon parempaankin lopputulokseen on mahdollista päästä. Keinokin on yksinkertainen. Noudattaa ”Tapion”hoitosuosituksia viivyttelemättä.
10 ha:n ensiharvennuskuvio on eri ikäinen ja tod. näk. vähän erilainen kasvupaikkakin kuin tuon kuvan sekametsä. Vai onko se eh-männikkö alle 20 vuotiasta metsää ? Sinä vertailet kuvioiden metsiä jotka on ihan eri kehitysvaiheissa.
Vertailen kuvissa eri tavoin käsiteltyjä metsiä täsmälleen samoilla maapohjilla. Esimerkkikuvat on otettu välittömästi ensiharvennuskuvion vierestä kahdelta eri sivulta. Ne voidaan harventaa vain kerran ,kun otettavaa ei ole toisin , kun ensiharvennuskuvan tilanteessa. Alkuvaiheen viiveet hoitotoimissa ovat johtaneet selkeään vajaapuustoisuuteen. Kerrankin oli kohteet , joita voi verrata maapohjan osalta samoissa olosuhteissa . Vain käsittelytapa/käsittelemättömyys aiheuttaa erot puuston tiheyteen ja kasvuun.
Mitenkäs se ikä ? Kuvien puiden perusteella voi laskea , että ei ole saman ikäisiä metsät. Ei sillä etteikö hyvin hoidettu männikkö kävisi laatuun mutta realismiä peliin lisää niin uskottavuus säilyy.
Verrataan kahta tapaa toimia . Toinen tapa tuottaa puuta useampaankin harvennuksen. Kolmen kuvan sarjassa selvitään yhdellä harvennuksella ja puustopääoma on päätehakkuussakin niukka.
Sopivan harvassa kasvava sekapuusto n. 1000-1100 kpl/ha tiheys. Päätehakkuu tulee vastaan tavallista nopeammin niin haluttaessa. Huonot korjuukelit harvennuksilla ei haittaa puuston järeytymistä –> tuhoja vähän. Etunsa siinäkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Ihan sopiva sekametsä metsä jäänyt kuitenkin rehevähkölle pohjalle.
Suorittavan metsä on vain havumetsää. Muusta ei ymmärrä yhtään mitään!
Mikä se vähiin jäänyt pääpuulaji nyt sitten on? Tammi? Hybridihaapa?
Kuka tuossa on raivannut? Jeessikö – Raivelillaan ? Turhaan on ollut raivaavinaan.
Selkeästi Energiapuun kasvatusyritys. Ennen sanottiin : ”Polttopuumetsää kasvatetaan hakalaitumen reunassa.”
Kuvakulma 30 astetta oikealle samalta kuviolta antaisi näkymän puhtaasta koivikosta ,joka oli jäljellä raivausoperaation tuloksena. Männyt olivat kadonneet täysin eikä kuustakaan ollut kasvanut tilalle. Raivaus oli tehty oikeaoppiseen tiheyteen , mutta pari kymmentä vuotta liian myöhään. Nuoren metsän kunnostus ei riitä korjaamaan hoitamattomuudesta johtunutta vahinkoa. Lisäksi raivuria on saanut heilutella pitkään ja hartaasti maatumassa olevasta tavarasta päätellen.
En ymmärrä yhtään, että mikä vikana. Tuostahan tulee erittäin hyvä sekametsä. Männytkin näyttävät suhteellisen hyvälaatuisilta.
Samaa mieltä timpan kanssa. Minusta erinomainen taimikko
Mietteet voisivat olla toiset ,jos näkisitte paikan päällä ,kuinka harvassa taimet kasvavat. Istutettuja mäntyjäkään ei ollut enää jäljellä kun korkeintaan kolmannes alkuperäisestä. Niin selvää jälkeä tiheä koivikko oli tehnyt. Nyt huonolastuiset hiekset ovat nutullaan maatumassa.
Tuota kuvan metsää ei nyt vaan parhaalla (pahimmalla) tahdollaankaan saa näyttämään huonolta/ epäonnistuneelta kohteelta. Männyissä hyvät vuosikasvut/latvukset elinvoimaisia, sekapuustoa mukana riittävästi . Paljonko on tiheys, ikä < 20 v ? Kuusikoissa taimikon hoidon jälkeen riittää ja on oikeastaan paras mahdollinen kiertoajan tuloksen kannalta keskimäärin ( huom. mo:n kannalta katsottuna) n. 1300 kpl/ha , männiköissä n. 1400-1500 kpl/ha. Tuon kokoisessa riittää jo niitä selvästi harvempi tiheys .
Tähän voi liittää kuvasarjan ”puulaji vaihtumassa” . Tällöin käy ilmi tilanne ,joka kuvan palstalla kokonaisuudessa vallitsee. En pidä sitä metsänomistajan vinkkelistä mitenkään erinomaisena ja tavoiteltavana vaihtoehtona. Rajan toisella puolella sijaitseva 10ha:n ensiharvennuskuvio on esimerkkinä,että paljon parempaankin lopputulokseen on mahdollista päästä. Keinokin on yksinkertainen. Noudattaa ”Tapion”hoitosuosituksia viivyttelemättä.
10 ha:n ensiharvennuskuvio on eri ikäinen ja tod. näk. vähän erilainen kasvupaikkakin kuin tuon kuvan sekametsä. Vai onko se eh-männikkö alle 20 vuotiasta metsää ? Sinä vertailet kuvioiden metsiä jotka on ihan eri kehitysvaiheissa.
Sepittäjän pitää jotain keksiä kun todellista ei paljon tarjolla ole.
Vertailen kuvissa eri tavoin käsiteltyjä metsiä täsmälleen samoilla maapohjilla. Esimerkkikuvat on otettu välittömästi ensiharvennuskuvion vierestä kahdelta eri sivulta. Ne voidaan harventaa vain kerran ,kun otettavaa ei ole toisin , kun ensiharvennuskuvan tilanteessa. Alkuvaiheen viiveet hoitotoimissa ovat johtaneet selkeään vajaapuustoisuuteen. Kerrankin oli kohteet , joita voi verrata maapohjan osalta samoissa olosuhteissa . Vain käsittelytapa/käsittelemättömyys aiheuttaa erot puuston tiheyteen ja kasvuun.
Mitenkäs se ikä ? Kuvien puiden perusteella voi laskea , että ei ole saman ikäisiä metsät. Ei sillä etteikö hyvin hoidettu männikkö kävisi laatuun mutta realismiä peliin lisää niin uskottavuus säilyy.
Verrataan kahta tapaa toimia . Toinen tapa tuottaa puuta useampaankin harvennuksen. Kolmen kuvan sarjassa selvitään yhdellä harvennuksella ja puustopääoma on päätehakkuussakin niukka.
Sopivan harvassa kasvava sekapuusto n. 1000-1100 kpl/ha tiheys. Päätehakkuu tulee vastaan tavallista nopeammin niin haluttaessa. Huonot korjuukelit harvennuksilla ei haittaa puuston järeytymistä –> tuhoja vähän. Etunsa siinäkin.