Uskaltaako kylvää mäntyä?

Mulla on tälläinen todella kivinen maapohja Etelä-Suomessa. Ja sille on istutettu erään metsäneuvojan ohjeesta mäntyä. Ihan juuri tämän kivisyyden takia. Maapohja ”hienojakoinen kivinen MT” hirvet ei pahasti vaivaa. Mutta aukkoisuutta meinaa esiintyä. Mitenkähän onko liian rehevä maa kokeilla männyn siemenille. Onko palstalla ketään kuka auttaisi?

Kommentit (13)

  1. Männyn siemenillä on se kiusallinen ominaisuus, että ne saattavat itää vasta kylvöä seuraavana vuotena, jos on kuiva kevät. Kuten näkyy, niin tuossa kasvaa runsaasti heinää. Joskus ne männyn taimet selviävät siitä heinästä. Joskus eivät. Ei voi luotettavasti ennakoida. Taimi on siis varma, jos ei ole hirvituhojen riskiä.

    Entä sitten sekametsä. Kuusikin saattaisi menestyä. Sekaistutus kuusi-mänty vähentää riskiä merkittävästi. Meillä usein harjoitetaan systeemiä, että äestyksen yhteydessä kylvtään mänty ja seuraavana vuonna istutetaan 1000 kuusta/ha. Tietysti, jos on kovin heinettyvä paikka niin kylvö saattaa mennä hukkaan.

  2. metsä-masa

    Pääkuvan männyntaimi on jämäkkä ja hyväkasvuinen. Aukkoisuutta täydentäisin kuusen- ja isoilla männyn taimilla, koska niillä kasvuun lähtö on hyvä ja varma.

    Kylvämällä täydennys tuottaa epätasaisen taimikon ja taimet on hentoja ja ne kärsii lisääntyvästä heinän ja horsmien kasvusta. Lisäksi kylvö mä-taimet vaatii paljon seurantaa !

  3. Minkälainen puusto oli ennen hakkuuta? Jos oli laadukas mäntymetsä tai kitukasvuinen kuusikko, niin silloin mäntyä. Kylvöä voi paikkailla parin vuotta kylvön jälkeen istuttamalla taimia aukko paikkoihin.

  4. Kuvioita on hakattu ihan kelpo järeä kuusimetsä 2016. Metsällä oli ikää 90v.

    Erittäin kivisen maan vuoksi sinne nyt on istutettu mäntyä ihan tuulituhojen välttämiseksi tulevaisuudessa. Ja alue on jaettu ”kahteen kuvioon” eli kiviseen rinteeseen ja mäen päälle mäntyä istutettu viime keväänä. Ja alemmas rinteeseen sekä tasamaalla kuusta. Missä on enemmän savimaista hiesua. Ja vähemmän kivisyyttä.

    Itsellä on huoli männyn taimikon tiheys jo tässä vaiheessa Mutta lähinnä mietin miten sen oksaisuuden kanssa selviää muutamien vuosien kuluttua. Jos istuttaa 2v kuusitaimia paikkaamaan alueelle lisäksi. Ja pyrkii vasta ensiharvennuksen tekemään männyn hyväksi?

    Itse olen vasta noviisi metsänomistaja joten kokemuksen tuomia kommentteja sitä todella kaipaa.

  5. Pistä rahat taimiin, maksaa itsensä takaisin tuollaisella maalla. Säästyy vaivaltakin. T: kaksi kesää jo kylvöalueen kanssa tapelleena, ei ikinä enää kylvöä paitsi CT kallioalueille

  6. A.Jalkanen

    Tuossa on kylvö jo myöhäistä, kun kastikka on valloittanut alueen, ja hienojakoinen maa ei muutenkaan ole routivana paras mahdollinen männyn kylvölle. Istuttamalla täydennys on ainut järkevä. Yleensä hyvin muokatulle hienojakoiselle maalle tulee täydennyksenä luonnontaimia eli sekametsä ilman täydentämistäkin. Jos on isoja aukkopaikkoja eikä hirvi vaivana, niin voi istuttaa mitä pääpuulajia vaan, mutta mieluiten keväällä että taimet ehtivät juurtua hyvin, ja istutus mättäille, ettei heinä vaivaa niin kovasti (koivua / kuusta / mäntyä).

  7. Metsäkupsa

    Kylvö syytä jättää luojan haltuun. Kuten edellä kirjoittajat ovat ehdottaneet, niin istuta taimia. Kastikkan heinäystä silti tiedossa ,mutta jos metsän haluat, niin vaan siihen heinäykseen kanattaa muutama kerta tehdä.

  8. Kyllä jo alueella on ihan pieniä luontaisia kuusen taimia ilmestynyt. Vaikka pohja on hurjan kivinen.

    Paras se on istuttaa täydennykseksi kuusta. Kuokalle on siis töitä tiedossa. Vaikka lapiolla jonkinlaisen Mänttään aikaan saa. Palataan asiaan muutaman vuoden kuluttua millainen taimikko on syntynyt.

  9. Ainahan noita joku tulee heikompiakin taimettumisia. En tekisi mitään. Luonto hoitaa tuohon metsän takuuvarmasti vaikkei männyt aivan kattavasti sitä teekkään.

  10. Gla

    Minkäkokoisia aukot ovat? Taimivaiheessa saattaa näyttää harvalta, mutta kun puut kasvavat 10 vuotta, aukkoisuus saattaa ”hävitä” itsestään. Lisäksi jos alueella on luontaista kuusta tulossa, paikkaa se tilannetta. Ehkä jokunen koivukin saattaa hirvieläimiltä säästyä. Toki kuuset jäävät istutusmännyistä jälkeen, mutta sekametsäisyys on silti hyvä asia ja taimikon harvennuksessa(!) sekä ensiharvennuksessa asia tasaantuu. Jessen ohje voi siis olla aivan hyvä, mutta näkemättä en voi mitään lopullista sanoa.

  11. Rohkenen epäillä luontaisen kuusikon syntyä tuollaiselle kuviolle. Kuusen siemen vaatii kohtullisen kosteat olosuhteet itääkseen. Luontaisesti kuusia syntyy yleensä johonkin varjoisaan paikkaan tai istutustaimen alle.

    Meillä on aika lailla samanlainen aukko, joka on siis erittäin kivinen. Mietin, että voisiko sen uudistaa suojuspuuhakkuulla. Siis odottaa, että taimettuisi luontaisesti. Metsä oli aika harva. N 200 järeää mäntyä ja vähän pienempiä kuusia ja lehtipuuta. Laskeskelin pienet taimet ja totesin, ettei onnistu. Jos edellisten vuosikymmenten aikana ei ollut tullut kuusta, niin miksi tulisi nytkään. Toisekseen niitä kuusia oli vajaa 100 runkoa, joten eipä niistä olisi saanutkaan suojuspuumetsää.

    Päädyin, että istutetaan kuusi muokkaamattomaan maahan. Mm kaikkien kantojen viereen. Kivisyyden vuoksi ei kannattanut viedä kaivinkonetta. Ensimmäinen istutus keväällä 2018 kärsi kuivuudesta. Paikattiin keväällä 2019. Nyt on tilanne jo hyvä. Jonkin verran on syntynyt luontaista mäntyä sellaisille paikoille, jossa ajokone on rikkonut maan kunnolla. Ei kuusia.

  12. Gla

    Aloittajan havaintojen mukaan kuitenkin ”alueella on ihan pieniä luontaisia kuusen taimia ilmestynyt.” Vaikka niistä ei täystiheää kuusikkoa tulisikaan, täydennyksestä kyse onkin.

  13. Ainakaan heinikko ei ole este kuusen taimille. Minulla on tuossa kylän syrjässä taimikko jota hirvet käy rääsimässä joka kevättalvi. Nyt oli ilo kuitenkin huomata aika kattava pienten kuusen taimien näkyminen kuloheinän seasta. Koitin niitä autellakin päivänvaloon. Nyt on siis hyvä aika koittaa haeskella niitä sieltä heinikosta! Männyn taimet oli hirvet kyllä hakenut ettei niistä minun tarvinnut huolehtia.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut