Istutettiin 2019 kesäkuun lopulla kuusentaimet,mättäät tiivistetty,taimet kasteltu,myöhäissyksyllä taimet näyttivät virkeiltä, tilanne näyttää nyt tältä.
Istutettiin 2019 kesäkuun lopulla kuusentaimet,mättäät tiivistetty,taimet kasteltu,myöhäissyksyllä taimet näyttivät virkeiltä, tilanne näyttää nyt tältä.
Metsänhoito
LOL,tiedän mistä kyse mut luuletko, että metsälehti auttaisi missään missä tarvittaisiin asiantuntemusta luonnosta? Voihan sitä Helsingissä pitää professuureja mutta mitä se ketään aitta?
Noin ei käy kun tietää mitä tekee. Metsälehti ja luonnontuntijat ovat erkaantuneet aika lailla. Metsälehdellä on itsetutkiskelun aika miksi se ei pysty tuottamaan metäsnomistajia hyödyttävää tietoa.
Eihän raivoojalla vain ole vahingoniloa tai jonkinlaista ylemmyydentuntoa pelissä? Tässä kohdin voisit ilmoittaa suoraan, mistä on kyse, että opimme porukalla. Onko istutusajankohta jäänyt myöhäiseksi kevättaimille? Onko maa liian karua, että taimet olisivat ehtineet juurtua riittävästi?
Suoraa puhetta vaan ja vähemmän lapsellisuuksia.
Jos on kymmeniä vuosia tehnyt jotain niin tietää, että näitä tulee silloin tällöin, se vaihtelu voi olla 1 vuosi 5 vuotta tai 10 vuotta mutta niitä tulee, se on vain niin. Ei, metsälehden on löydettävä itse totuus mutta se ei ole löydettävissä järjestelmästä ja sen kädestä joka ruokkii.
Niitä tulee jos ei tiedä miten hommat tehdään oikein. Metsälehti on sodassa luonnon tietäjiä vastaan.
Missä on ne oikeat profeetat kun pitäs jotain tärkeää tietää? Ei ainakaan metsälehden kysy ja vastaa palstalla. Se, että meillä ei ole koulutettu hyviä metsänhoitajia on maksanu metsänomistajille miljoonia. Miksi metsänhoitajia koulutetaan Helsingissä ja niihin uskotaan kuin jumaliin vaikka lähtökohdatkin on jo pielessä?
Sitähän miekii.
Riikilän Mikko testaa raivauskengät:totta kai minua kiinnostaa kestääkö ne vettä. Ei sanaakaan. Mitä helvettiä tekee naulasuojalla saappaiden pohjassa raivuulla? Entiiä, surkeeta on.
Kuka täällä enää viittii kenelläkään mitää vastata ku joku Jätkä tulee aina selittää epärelevnttia mutu sontaa jostain mistä ei tiedä mitään ja joudut sit selittää juurta jaksain et kaikki älyää.
Tietämättä yhtään taustoista, mutta olisiko leuto talvi saattanut uudelleen herättää kasvuun, liika kosteus ja äkki kylmyys -ketjuna…??
Raivoojalla mennyt viikonlopun virkistysjuomat ilmeisesti liiallisen käymisen takia pilalle. Samaa paskaa aina vaan, nyt on jo jankuttamisvaihe menossa.
Paljonkohan AR mahtoi tarvita viiden tunnin yölliseen yksinpuheluunsa taikajuomaa, tai muita piristeitä? Nyt onkin sitten levon aika!
Uudistin rauduskoivua nyt on varmaan 100 000 raususkoivua kun jätin 10 siemenpuun ryppään ja istututin täyteen. Istutuskoivut on monta metriä pitempiä luonnon koivuihin. Lisäksi haapoja kaadettiin maahan toisaalle eläinten ruuaksi. Yks epäili, että alueella on yli 10 hirveä / 1000 ha. Ja silti koivu onnistuu. Mut sit saat vuodesta toiseen vuosikymmenestä toiseen lukea, että ei onnistu. Tai nostaako rouste taimia, ei nosta, siihenkin on olemassa tietty niksi miten istutetaan. Sitäkin saat lukea vuodesta toiseen. Kun meillä on keinot kaikkeen mutta niitä ei kerrota metsälehdessä vaan päivitellään vaan niin välillä turhauttaa.
No, kerro sitten jotain vinkkiä. Vaikka miten savikolla mättääseen istutuksessa hoidetaan tuo rouste ongelma. Mättään reunaan ei voi oikein istuttaa , kun on liian rehevä alue, jäisi taimi paitsioon.
Helposti, ja siihen meni vähän aikaa et hoksasin helpon ja toimivan keinon.
Meillä on Metsäntutkimuslaitos,on professoreita ja tutkijoita, miljoonia palaa mutta ilo metsänkasvattajille on ohut tähän yksinkertaiseen ongelmaan et kyl sieltä pitäisi jo alkaa vähän kyselemään vastauksia.
Niin arvelinkin. Se vinkki löytyy jostain muualta kuin Ar:ltä.
Joo mutku asiasta ei oo tehty tutkimusta ni eihän mitään voida neuvoa tekemään sillä perusteella, että jossain osataan vain käytännössä.
<<<taimet kasteltu<<<
Miten kasteltu?
Minulla tuollasia ruskistuneita taimia viime kesänä istutettuja on paljon. Syynä hallan vioitus.
Hallaa oli koko Suomen alueella Juhannuksen jälkeen ja viime heinäkuun alussa lähes joka yö, mutta ei niin kovaa hallaa, että kuusen vuosikasvaimet olisi menneet ruskeiksi ja nuokahtaneet tai sitten vuosikasvut olivat sen verran jo puutuneet tuolloin varhaisen ja hyvin lämpimän alkukesän seurauksena, että paleltuminen näkyy vain latvakasvun käyristymisenä ja nyt talven jälkeen kuivuneena eikä silmua latvaan ole muodostunut eikä muihinkaan oksiin. Jurovat tänä kesänä ja tekevät silmuja ensi vuoden kasvua varten. Osa varmasti kuolee.
Samalla saralla pohjoisen reunametsän varjossa halla on tehnyt näitä tuhoja viipyillen pitkään, kun taas pitkän saran toisessa päässä, jonne aurinko on päässyt lämminttämään ja lyhentämään hallan vaikutusta, näitä hallan vikuutuksia ei ole ja silmukin latvaan on ehtinyt muodostua ja kasvavat tänä kesänä myös pituutta.
Samoilla linjoilla kuin mehtäukko ja Kurki.
Vähälumisina talvina: Voiko taimia vaivata sama kuin viljaa eli jäänpolte? Kun ei lumi suojaa.
Leuto talvi, luuleeko taimi kasvukauden olevan käynnissä ja alkaa yhteyttämään ts. elämään mutta kohta kylmyys koittaa ja jäädyttää nesteet. Syksyyn ja talveen puu varautuu, ravinteet ja nesteet kerätään juuristoon ja lepotila neulasille/ puulle.
Epämääräiset lämpöjaksot herättelee ennen aikojaa nestekierron jolloin kuolo korjaa pakkasen myötä?
Noita alkaa olemaan, niin kyllä olisi oikeasti tutkimuksen paikka!!!
Syväistutus kuuselle ollut niin kauan kuin olen ollut istutuspuuhissa. Estänee jonkinverran taimen nousua hyvän tiivistyksen kera. Syväistutusputkessa on pidemmät leuat. Syvyydensäätötalla ääriasentoon, eli siihen asti kuin leukojen avauspolkimen juuri on. Syvemmällehän on hankala enää saada, kun pitää
polkaista leuatkin auki, että se ei ole uppeluksissa sentään.
Syvyydensäätö talla pitää irroittaa kokonaan, että ei vain käännä sitä ruuvia löysäämällä, vaan laittaa alimpaan reikään kuin vain voi siinä reikälevyssä.
Kuten tässäkin tapauksessa myös minulla syksyllä näytti vielä ihan hyvältä. Kuusentaimet olivat vihreita, mutta latvat vain olivat vähän kaarella. Ilmeisesti tämäkin istutus on ollut lumen sisässä, kun taimia on maata myöten. Jos taimiin ovat silmut kehittyneet, niin uusia kasvaimia on tulossa. Muuten jurovat.
Ilmeisesti taimet joutuivat meneenä talvi- syksy-talvi keleillä koville. Myös minkä myöhäsempään istutettu, olisko puutuminen jäänyt vajaaksi syksyllä näillä taimilla. Kevätahava on näinä päivinä neulaset muutamista kuusentaimista kuivattanut.
Kuusentaimet ovat Pohjois-Savon alueelta,lähes lehtomaista suuriosa alueesta,rauduskoivuakin alueelle mietin,mutta hirvi ja jänis pelossa päädyin kuuseen.
Kastelun puutteessa taimet eivät missään vaiheessa olleet,paakut mielestäni hyvinkin märkiä istutus vaiheessa.
Ehkä istutusajankohta on osasyyllinen,koneistutustahan tehdään kuitenkin lähes läpi kesän.
Ahava varmaan osasyyllinen keväällä,lumi lienee lähes 90 asteen taitokset tehnyt ,niissä muuten se kulma jotenkin luutunut,oikaisu yrityksen seurauksena muutama katkesikin.
Taimet kyllä sulia helatorstaina.
Metsähommien kanssa olen puuhastellut yli viisikymmentä vuotta,oppimista näyttää edelleen olevan.
Eräs kaveri arveli taimien taipumien syyksi maapallon kiihtynyttä
pyörimisnopeutta.?
Se tuo kuvan kuusi vain kuvastaa kuinka kuusiuskontokunnan madonluvut senkun pahenee. Usko ei enää riitä, kun luonto ei enää kiitä!
Kyllä kuusentaimikoissa tuhot itsellä suhteessa vähäisimmät, koivuntaimikoissa isoimmat vuodesta toiseen.
Minulla puolet istutuksista on mäntyä ja ne kasvavat pituutta tänäkin vuonna. Viime kesäiset ovat toki kaikki pitkällään kuten kuusetkin lumen painamana. Kuusi juroo nyt eikä juuri ole takaisku. Ehtivät hyvin mukaan mäntyjen kasvuun.
Sama havainto myös minulla Savossa ilman, että oli kellastuneet. Kuuset ja männyt istutettu vuosi ja kaksi sitten. Pistin kiviä viereen ja taimi nojaamaan kiveä vasten. Eiköhän ne toivu, ja mutka oikenee vuosien aikana.
Ei pitäisi istuttaa noita 3v vanhoja isoja taimia, kasvavat tarhalla liian nopeasti. Metsään on parempi pienempi 2v taimi, se tarvitsee vähemmän kosteutta eika lumi paina maata myöden.
Juhannuksena istutetuissa näkyi olevan n. 10 % kellastuneita. Tähän mennessä ei ole vastaavaa koskaan esiintynyt. Arvailua syistä: Pieni kertynyt lämpösumma ennen talvea? Keski-Suomessa oli lumeton talvi, olisiko pakkanen/suoja vaihtelu ollut liikaa. Routiminen on ainakin nostanut muutamia ylös.
Itse siirryin käyttämään 1v keskipaakkutaimia, kun 2v taimien kanssa oli kuvien mukaisia ongelmia. Pienet selviytyivät talvista paremmin. Ainoa etu isolla taimella on, että se pääsee nopeammin heinikkoa karkuun, jos lähtee kunnolla kasvuun, mutta yleensä ne juroivat kauemmin. Ilmeisesti juuristo on liian pieni suhteessa taimen kokoon. Muutaman vuoden kuluttua istutuksesta ei pituuseroa ollut.
Nyt on 1-vuotiset ku-taimet parempia kuin 2-vuotiset. Kasvaneet niin vähän, että 1-vuotiset on pidempiäkin kuin 2 – vuotiaat. Juuripaakku sunnilleen samaa kokoa.
Pienet kesäkoivutkin kait kasvaa paljon nopeammin kuin keväällä istutettavat isot koivupaakut. Juuret ehtii kiertyä niillä liian suppeaan paakkuun eikä leviä ympäristöön. Lisäksi kuivuus yllättää helpommin , kun vettä haihduttavia lehtiä on paljon suhteessa juurten määrään.
Sama havainto täällä. Pieksämäeltä tulleet 1-vuotiset kuusentaimet pitempiä kuin 2-vuotiset.
MHY:llä on pitkiä (ainakin yhtä pitkiä kuin 1-vuotiset) ja tukevia 2-vuotisia tänäkin vuonna.
Kun taimi kasvatetaan kasvihuoneessa ja runsailla lannoitteella melkein yhtä pitkäksi vuodessa kuin ennen neljässä vuodessa avomaalla.
On se taimelle melkonen shokki kun metsään joutuu ja ihme että se viellä usein selviää.
Siksi kun ne taimet on lannalla kasvatettuja , voi olla hyvä tapa laittaa org. lannotetta nokare jokaiseen istutuskuoppaan. 2-vuotisissa oli jokin ravinnepuute tai sitten kuivuus vaivannut, koska olivat lyhyitä ja kellertäviä. Ehkä syöneet typen 1-kasvatusvuonna joka oli huono kasvuvuosi ja 2. vuonna lanta loppui.
Puiden taimilla on sama juttu kuin esim. istutettavilla puutarhapensailla tai -puilla , eli kasvupaikka pitää olla lannotettu, muokattu ja kasteltu hyvin paakun ympäriltä ja alapuolelta, jotta juuret ei ala kiertää paakkua vaan lähtee etsimään ravinteita ympäriltä. Siihen perustuu se ruotsalainen ”uusi” keksintökin laittaa lusikallinen org.typpeä pottiputkeen ennen taimea ja nopeuttaa metsäpuun taimien kasvua.
Paha kevätahava kuivan kesän jälkeen.