VInkkejä männikköön

Kuvia 4ha kuviosta joka on vanhaa peltoa ja istutettu männylle, luontaisesti tullut lisää koivua ja kuusta. MT pohja, valtapituus 17m, ikää vajaa 50v. Puuta n. 150m3/ha, syystä tai toisesta harventunut turhan paljon eli kuvissa näkyviä tyhjiä aukkoja on jonkin verran. Tukkiprosentti alhainen, männylle maa ollut turhan rikasta. Mitä ajatuksia herättää? Annetaanko kasvaa päätehakkuuikään, istutetaanko lisää kuusta jo alikasvoksessa olevien rinnalle kasvamaan vai heti kaikki pois ja kuuselle?

Kommentit (43)

  1. Itse antaisin vielä kasvaa. Nyt jos laittaa nutulleen niin eipä paljon uudistuskulujen jälkeen euroja jää. Jos tulee kuusta alle niin antaa tulla, istuttamaan en lähtisi.

  2. Kuitua ei kannata kasvattaa, jos ei tukkia paljon tule. Siispä kaikki pois ja uusi metsä alulle. Voithan tehdä kahdessa vaiheessa, jos tuleva työ hirvittää. Ensin puolet ja katsoo, mitä tulee. Jos onnistuu, niin sitten toinen puolisko samaan malliin.

  3. Ihan sama miten tekee, rahaa ei ole tuosta alueesta tulossa. Puut menee kuiduksi ja uudistaminen maksaa, jos saa hyvällä hinnalla myytyä pohjineen pois, se olisi tuotoltaan paras vaihtoehto. Vaikka nuo kaataisi pois, eikä uudistaisi saisi luontaisesti lähes saman arvoisen metsän vuosien mittaan. Eihän se kuuselle istuttamineenkaan ole mikään varmaa onnistuminen.

  4. Miikkamin linjoilla. Kyllä noin hyvän kokoista kuitua kannattaa kasvattaa koska siitä alkaa muodostua tukkia jo. Harvassahan kuulemma puu kasvaa joten eiköhän kymmenkunnan vuoden päästä parisataa mottia ylity ja siitä on tukkiakin jo ihan sievoisesti. Mikä kiire tässä valmiissa maailmassa on? Tuonne alle en laittisi mitään tuhoutumaan koska hakkuu ne tärvelee. Joten uudistus ajallaan eli aukon kautta ja siihen sitten hyvä mätästys. Näyttää olevan vähän ongelmallinen alusta.

  5. 10v ja nurin ja istutus kuuselle tai koivulle, siinä ajassa koivut kerkiää tukiksi kasvaa..

  6. Pilke silmässä

    Mikäli alue on hallanarkaa niin poistaisin nuo aluskasvuskuuset raivurilla, sitten mätästys sekä istutus kuuselle ja 5-10 vuoden päästä ylispuiden poisto. Näkyy ruohoa ja muuta ryönää työntävä paljon, joten saattaisi helpotta myös perkausta.

  7. Antaisin kasvaa edelleen. Tuommosen pellon uudistaminen on työlästä ja kallista ja vaikka tukkia tuleekin vähänlaisesti, se on kannattavampaa siten. Kuusia voisi istuttaa jonkin verran lisää väleihin niin, että mäntyjä voi hyvin kaataa tulevaisuudessa kuusitaimikkoa pahemmin rikkomatta eli ajouran paikkoja jo etukäteen silmäilemällä istutus.

  8. Siirrät jatkuvan kasvatuksen kuvioksi.

  9. Gla

    Antaa kasvaa niin kauan kuin kohtuullista arvokasvua riittää. Heinikko on työläs taimikossa ja samasta syystä jk ei taimetu.

  10. Jos koivulle sopivaa maata niin kaikki äkkiä kumoon ja raudusta peltoon. Näin itse tekisin.

  11. Näkyypä tuo koivulle sopivan. kasvu näyttää ihan hyvältä. Kyllä Raudus tuossa pohjassa varmaan paras uudistuksessa on. Nousee nopeasti tuolta heinän joukosta mutta jos hirvialuetta niin aita ympäri. Helpon näköistä maastoa siihenkin hommaan. Pääsee mönkijällä hyvin tarvikkeet viemään.

  12. Kehnosti on menestynyt. Eikä tuota ole harvennettu kuitupuuhakkuulla koskaan? Ehkä vähän siistisin ja antaisin ”ihan hyvälaatuisen” männikön järeytyä 15 -20 vuotta. Sen jälkeen katkaisuhoito ja kääntömätästys, johon raudus taikka Kuusi.

  13. Niin. Toisaalta nykyisillä rako taimilla tuossa on jo komea metsä 20v kuluttua ja sitten 30-40vuotiaana kumoon.

  14. Sitolkan näkemyksessäkin puolensa. Juuri noinkin voi ajatella ja sinällään aivan yhtä järkevää kuin kasvatuksen jatkaminenkin. Riippuu vähän kuinka aktiivinen ote on asioihin. Minäkin ehkä lähtisin uudistamaan.

  15. Gla

    Mikä tuossa on runkoluku?

  16. Ja toinen kysymys: onko tämä turvetta vai savea?

  17. Pilke silmässä

    Harvalta näyttää, onkohan tuossa tehty jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä harvennus? Poimittu parhaat rungot pois ja laitettu palsta myyntiin ja tehty hyvä tili huonolaatuisesta metsästä.

  18. Uskon että teet kovimman tilin kun kasvatat tuon loppuun ja uudistat sitten. Nyt jos uudistat niin puista ei saa mitään ja nekin vähät menee uudistus kuluihin. Ollaan taas perustilanteessa ja heinätä ja raivata saa vuosia.

  19. Riippuu mahdottomasti maanomistajan toiveista/tilanteesta. Voisihan tuon leipasta aukoksi ihan surutta jos pakko on saada jostain rahaa irrotettua ja mahdollisesti muokata ja jättää rauduskoivuja pystyyn siemenpuiksi. Luonto sitten hoitaisi uudistumisen. Samalla jos ojitustarvetta on niin aukaisisin ojat kun kaivuri aluella kulkisi.

    Itse saattaisin antaa tuon olla pystyssä sen noin 10 vuotta ja katsoisin sitten miltä näyttää. Jos pohjalle tulee luonnostaan kuusta niin niitä pyrkisin sitten säästämään hakatessa. Jos niistä alikasvos kuusista muuta hyötyä ei olisi niin riistalle saisi niistä pikkuisen suojaa jäämään 4ha aukkoon.

    Näyttää vaan yksinkertaisesti paikalta jolla ei miljoonia tehdä vaikka kuinka sen käsittelisi.

    Laita tänne pikkuisen viestiä sitten millaiseen lopputulokseen päädyt paikan suhteen.

  20. metsä-masa

    Metsuri motokuskin ym. linjoilla, jotka näki kasvatuksen 10-15 vuotta järkeväksi ja sitten kuusen viljelyketju. Männyt kasvattaa sinä aikana tukkitilavuuttaan ja samalla parantaa kaupanarvoa, koivuun ei kerry paljoakaan tukkiainesta pitemmälläkään kasvatusajalla.

    Toinen mahdollisuus voisi olla hakata kuvio nyt aukoksi hankintana ja jalostaa koivukuitu polttopuuksi myyntiin, jos olisi aikaa ja tarvittavakalusto jo valmiina.

  21. Minusta nuo koivut eivät ole rauduksia, jotenkin se selittää niiden pienen koon ja heikohkon laadun. Mäntyjä en mollaisi, ne ovat ihan hyviä, mutta harvassa, niistä ei olisi varaa ottaa pois yhtäkään. Paitsi kuitupuun laatuisia ei kannata kasvattaa, jos ne mitenkään uhkaisivat tukkipuuta= Mänty / koivu.

  22. Niinhän se näyttää. Hikikoivujahan nuo. Ettei ole savipohjainen pelto.

  23. Metsäkupsa

    Kasvattelua taitaa olla viisainta jatkaa ja puusto 65 v kenttuvei.Alikasvoskuusia olemattoman vähän,joten uudishakkuun jälkeen kuusentaimikon perustaminen.Reunoille voi tietysti kaistaleet istuttaa jo nyt ennakkoon,olen itse näin toiminut.

  24. Tulee vain julmetun monen ikäinen ja kokoinen kuusikko tuolla kupsan systeemillä. Ja siitähän ei konekorjuu tykkää.

  25. Kiitos hyvästä keskustelusta. Runkolukua ei ole laskettu, pohja turvenevaa. Ensiharvennus tehty itse joskus 90-luvun alkupuolella, oli silloin n 25-vuotiasta ja pääosin pyrittiin poistaan tietenkin huonot puut, hirvet söivät/katkoivat aikanaan parimetrisiä puita, siitä johtuu osa aukoista. Ollut samassa suvussa yli sata vuotta eli ei ole kukaan tehnyt tiliä eikä ole ainakaan tavoitteena ollut tähdätä jatkuvaan kasvatukseen. Rahaa en tuosta nyt tarvi, koneita olisi maanmuokkaukseen, ojitukseen ja polttopuuhommaan muttei aikaa joka muutenkin kortilla ja koska menossa samaan aikaan päätehakkuun uudistus.

  26. no niin no se selittää. Ota talvella ravinneanalyysi ja katso kaliumit ja ehkä kupari. Sitten levitä lannoite ja odota. 15v päästä niitä kuusentaimia on huru mycket luultavasti, osittain lannoituksen takia ja osaksi koska ne isot puut umpeuttaa niin heinä kasvaa huonommin ja kuusi paremmin.

  27. Ihmettä kestää odottaa. Heinikkoon ei luontaisesti tule 50v aikana montakaan kuusentainta. Metsänkasvatus ei kaikilla kohteilla ole bisnestä. Rauduskoivuja ei kannata istuttaa, jos alueella on hirviä. Ne menetyää yhdessä yössä, kun sopiva lauma osuu kohdalle.

  28. Visakallo

    Kuvien tulkinta on aina haasteellista, mutta latvuksia katsoen tuo alue ei kovin harvalta näytä. Kasvakoon rauhassa sen minkä kasvaa, ja hakkaa sitten kun puun hinta on kohdallaan.

  29. A.Jalkanen

    Lannoittaisin tuhkalla ja kasvattaisin edelleen, kuten tuossa edellä moni neuvoi. Viljavuusanalyysi ei ole kallis, joten se kannattaisi kyllä tehdä. Tuhka voi virkistää kuusen uudistumista luontaisesti ja kasvavan puuston lisääntyvä puuston varjostus auttaa myös hiukan heiniä vastaan.

  30. Ola Pallonivelen kanssa samalla linjalla. Kuusen taimia on turha odottaa. Koska niitä ei ole tullut, niin ei tule jatkossakaan. Männyt ovat lenkoja, joten tukkisaanto jää myöhemminkin olemattomaksi. Siis ensiksi puolet nurin. Istuttaako kuusta vai koivua on sitten erikseen selvitettävä. Heinikon kanssa joutuu joka tapauksessa voimistelemaan. Koivu selviää paremmin, joten istuttaisin valtaosalle, ellei hirvistä ole riskiä. Osan voisi istuttaa kuuselle, jolloin loppuosan käsittelyä on mahdollista harkita todellisen tiedon perusteella.

    Tuhka elvyttänee ainakin heinää,

  31. Gla

    Mahtaako ainakaan raudus turvemaalla kasvaa. Kuusta laittaisin, kun erityistä juurikääpäriskiä ei ole.

  32. antaa puiden kasvaa joskus sitten päätehakkuu nuo alavat maat ovat työläitä uudistaa tuosta kuviosta on varmaan räkämännyt otettu jo pois ja tuottaahan kasvu kuitenkin jotain tuloja

  33. Kuvan perusteella JOS kehityskelpoista = tukkilaatuista puuta ei ole riittävästi hehtaarilla, nurin pikimmiten = lähellä muita hakkuita ja hinta kohillaan.
    Kääntömätästys ja kuusen taimet.

  34. Kuviohan kun on turvemaata, ei ehkä kovin paksuturpeista, kun kummassakin kuvassa näyttäisi olevan näkymää kankaasta. Voimakkaasta heinittymisestä näkyy että alue on rehevää. Olevista kuusista näkyy nuorena olleen hallaongelmaa.Koivut hieskoivuja turvealueella. Lähimännyissä kaikissa jotain vikaa, poikaoksia,hirviensyömää viotusta nuorena ja lenkoutta ym.
    Hehtaarilta saatava nykyinen kantorahatulo nyt olisi noin 4000 ha. Jos kasvattaisi 15 v. lisää, kantorahatulo olisi noin 6000 hehtaarilta, mukaanlukien nyt puustoryhmille tehtävä harvennus, koska jossakin täytyy olla puustoryhmiä koska on paljon aukkoisuutta. Arvokasvuksihan silloin tulisi vajaa 200€ ha. Nyt tehtävä harvennus lisäisi harvoihin paikkoihin vajaapuustoisuutta ajourien vuoksi.
    Itse uudistaisin. Samalla neulasnäyte latvoista. Ojitus kuntoon naveromätästäen tai ojittaen osiin vahoista ojista oja ja väliin tekemällä kääntömätästyksen.
    Kesällä kuusenistutus, tuhkalannoitus tarvittaessa.
    Kyllä alkaa tulevina vuosina hiilinielua syntymään.

  35. Hyviä pointteja Stilhillä, mutta jos nyt arvioisi kantorahatuloksi 4000 ja 15 vuoden päästä 6000. Niin sen verran arvon nousua tulisi vaikka kaikki kasvu olisi kuitua. Riippuen toki hieman sijainnista. Vaikka männyt ei kovin hääveiltä näytäkään niin minun silmään noista kuitenkin tukkiakin tulee.

  36. Jos on ollut alunperin neva niin ravinteisuus vastaa normaalisti korkeintaan puolukkaturvemaalla kuivahkonkankaan ravinteisuutta . Se on silloin paksuturpeinen ja sopii paremmin männyn kuin kuusen kasvatukseen. Mäntyjen huono laatu johtuu tod.näk. liian harvasta kasvatusasennosta tms. asiasta (esim. jokin luonnontuho) jota ei voi kuvista suoraan nähdä. Tuhkalannoituksella voi parantaa ravinteisuutta ja lisätä kasvua nevoilla huomattavastikin. Ei ehkä kannata istuttaa kuusta ilman lannoitusta.

  37. Jos keh. kelpoista lihotettavaa puuta on liian vähän, eihän tulos kummoisesti lannoituksillakaan parane? Kunnolla uudistettu kuusikko on parissakymm. vuodessa kohta eh iässä ja toiset lisää ollaan tukkipuustossa…

  38. Niin no jos kali ja kupari on loppu niin kuusi ei tule koskaan kasvamaan tuossa kunnollisena, eli maaperälle olisi sinällään hyvä tehdä jotain yritti siinä sitten kasvattaa mitä hyvänsä. Ja lannoituskulun saa nopeammin pois kun on vähän isompi metsä päällä.
    Ja joo, sen näkee, ettei typestä ole puutetta. Pelkällä typellä ei vaan kasva kovin hyvää puuta.

  39. Ja yritti mitä hyvänsä, kuitupuumötkyjen lannoitukseen en lähtisi. Uudistuksen yhteydessä ja kasvun kestäessä kunnolliselle puu-ainekselle.

  40. Gla

    Jos kasvu on pelkkää kuitua, ei harvennustakaan kannata tehdä. Harvennus tehdään tukin määrän lisäämisen takia. Harvennus ei juurikaan kuutiomääräistä kasvua paranna, tuossa kohteessa saattaa pikemminkin vähentyä. Lisäksi maaperä saa lisää valoa eli heinikko riehaantuu entistä villimpään kasvuun eli uudistaminen vaikeutuu.

  41. Visakallo

    Juuri tällä hetkellä saattaisi olla, että tukkiprosentti jäisi tällä kohteella pieneksi, mutta kunhan taas olot ja puun kysyntä normalisoituvat muutaman vuoden kuluttua, tukkia tulee kyllä tuostakin löytymään. Kannattaa silloin tarjota leimikkoa kaikille alueen puunostajille, firmoissa on eroja.

  42. Metsänkasvatus on pelkkää matematiikkaa. Tuo olisi jo kannattanut hakkuuttaa, jos pyritään parempaan taloudelliseen tulokseen, ja pääoma sijoitetaan tuottavammin kuin tuon metsän tuotto, se ei liene kovin vaikeaa.

  43. ”Tuhkalannoituksella voi parantaa ravinteisuutta ja lisätä kasvua nevoilla huomattavastikin. Ei ehkä kannata istuttaa kuusta ilman lannoitusta.”
    Tarkoittaa sitä, että turvemaan kasvatuskelpoisuus paranisi mahdollista kuusen viljelyä varten. (m-ukolle:lle suomennos) .

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut