Metsätietäjän käyttö
Miten saan Metsätietäjän käyttööni?
Miten kirjaudun Metsätietäjään?
Miten rekisteröidyn Metsätietäjään?
Miten aloitan käyttämään Metsätietäjää?
Voinko lisätä muita kuin omia metsäkiinteistöjäni Metsätietäjään?
Häviävätkö Metsätietäjän tiedot, jos Metsälehden tilaukseni vanhenee?
Voinko poistaa tietoni palvelusta?
Metsävaratiedot
Metsävaratiedoissani on virheitä (kasvupaikka, puusto, toimenpiteet, …), miten ne voi korjata?
Voinko päivittää metsävaratietojani?
Miksi metsävaratiedoissa on eroja suhteessa Metsään.fi-palvelun tietoihin?
Mistä Metsätietäjän metsävaratiedot tulevat?
Miten metsätilan tuottoarvo lasketaan?
Miksi kiinteistölleni ei löydy metsävaratietoja?
Miksi metsävaratietojen haku kestää kauan?
Metsävaratietojen laskenta päättyi virheeseen. Miten pääsen eteenpäin?
Mihin toimenpide-ehdotukset perustuvat?
Miksi kuviolle on ehdotettu toimenpidettä, joka ei sille käytännössä sovi?
Miksi kuviolle on ehdotettu metsän uudistaminen vasta viisi vuotta päätehakkuun jälkeen?
Voinko ilmoittaa toimenpiteet tehdyksi?
Voinko muuttaa omia tavoitteita?
Voinko muuttaa omia tavoitteita kiinteistö- tai kuviokohtaisesti?
Mihin Metsätietäjän vertailusuunnitelmat perustuvat (taloutta painottava, hiilivarastoa painottava, luontoarvoja painottava)?
Artikkelisuositukset
Miten luen artikkeleita Metsätietäjän kautta?
Mihin Metsätietäjän artikkelisuositukset perustuvat?
Miten lisään lukemani artikkelin suosikiksi?
En halua suosituksia, miten näen vain uusimmat artikkelit?
Kannattavuusseuranta
Mitä kilometrikustannus tarkoittaa?
Mitä eroa on toteutuneella ja arvioidulla tulolla tai menolla?
Mikä ALV-prosentti minun pitäisi valita tulo- tai menokirjaukseen?
Miksi ALV-prosentin oletusarvo on 24 %?
Miksi meno- ja tulotyyppilistassa on vain valitut tyypit?
Miksi kannattavuusseurannassa on eritelty veroton summa ja ALV-euromäärä?
Muistiinpanot
Miksi joihinkin lisäämiini muistiinpanoihin tulee kiinteistö- ja kuviotieto?
Miksi voin lisätä muistiinpanoja myös muihin sijainteihin kuin omaan metsääni?
Metsänhoidon suositukset
Mihin toimenpiteiden ohesta avautuvat lisätiedot perustuvat?
Lisätiedoissa on virhe tai teksti ei sisällä tarvitsemaani asiaa
Muut
Miksi Metsätietäjässä ei ole haluamaani ominaisuutta?
Metsätietäjän käyttö
Miten saan Metsätietäjän käyttööni?
Metsätietäjä on Metsälehden lisäpalvelu ja vaatii voimassaolevan tilauksen toimiakseen. Metsätietäjä kuuluu lisäpalveluna kesto- ja digitilauksiin. Uuden tilauksen voit tehdä Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa https://www.metsalehti.fi/tilaa-lehti/ tai asiakaspalvelussamme tilaukset@metsalehti.fi / p. 09-315 49 840 (ma-pe klo 9.00-15.00). Ulkomaantilauksissa olethan aina yhteydessä asiakaspalveluumme.
Miten kirjaudun Metsätietäjään?
Metsätietäjään kirjaudutaan Metsälehti.fi:n kirjautumisen kautta. Metsätietäjään toimivat samat käyttäjätunnukset kuin Metsälehti.fi:hin. Jos sinulla ei ole tunnuksia Metsälehti.fi:hin, tulee sinun ensin rekisteröityä sivustolle. Metsälehti.fi:n kirjautumisen löydät verkkosivujen ylälaidasta, kohdasta ”Kirjaudu sisään”.
Miten rekisteröidyn Metsätietäjään?
Metsätietäjään toimivat samat käyttäjätunnukset kuin Metsälehti.fi:hin. Pääset rekisteröitymään verkkopalveluumme osoitteessa www.metsalehti.fi/rekisteroidy.
Rekisteröitymistä varten tarvitset sähköpostiosoitteen. Mikäli haluat tilaukseesi kuuluvat edut samalla voimaan, kuten pääsyn Metsälehti Digiin, syötä rekisteröitymisen yhteydessä myös asiakasnumerosi. Asiakasnumeron löydät laskusta tai lehden osoitekentästä (pelkät numerot, ei L-kirjainta). Voit kysyä asiakasnumeroasi myös soittamalla asiakaspalveluun, p. 09-315 49 840 (ma-pe klo 9.00-15.00).
Miten aloitan käyttämään Metsätietäjää?
Siirtyäksesi Metsätietäjään tulee sinun valita Metsälehti.fi:n ylävalikosta Metsätietäjä. Tämä vie sinut Metsätietäjän etusivulle. Jos et ole vielä kirjautunut sisälle Metsälehti.fi:hin, tulee sinun kirjautua kohdasta ”Kirjaudu sisään”. Kirjautumisen jälkeen voit aloittaa palvelun käytön. Ensimmäinen tehtävä asia on lisätä ensimmäinen metsätilasi Metsätietäjään.
Voit lisätä kiinteistön valitsemalla ”lisää metsäkiinteistö” ja syöttämällä omistamasi metsätilan kiinteistötunnuksen esiin tuleviin ruutuihin ja painamalla lopuksi ”Lisää”. Palvelu lataa hetken metsätietoa Suomen Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Tietojen latauksen valmistuttua Metsätietäjä ilmoittaa laskennan käynnistyneen kyseiselle metsätilalle. Ilmoituksen jälkeen palvelu pyytää sinun asettamaan myös omat metsänhoidon tavoitteesi. Metsänhoidon tavoitteet voivat olla taloudellinen kannattavuus, hiilivaraston maksimointi tai luontoarvojen maksimointi. Voit asettaa yhteensä kolme pistettä omien tavoitteidesi mukaisesti. Huomioithan, että toimenpide-ehdotusten taustalla on aina myös taloudellinen tavoite, vaikka pääasiassa painottaisitkin luontoarvoja tai hiilivarastoa.
Metsätietäjän laskentaprosessi luo jokaiselle kiinteistön kuviolle toimenpide-ehdotukset metsävaratietojen, käyttäjän antamien metsänhoidon tavoitteiden sekä esimerkiksi metsänhoidon suositusten ja lakien perusteella. Laskennan kesto riippuu kiinteistön kuvioiden määrästä ja samanaikaisten käyttäjien määrästä riippuen, mutta laskennan tulisi valmistua kahden vuorokauden sisällä. Saat Metsälehti.fi:ssä käytössä olevaan sähköpostiosoitteeseen viestin, kun laskenta on valmistunut. Laskennan valmistuttua näet kaikki kiinteistön tiedot, metsäomaisuuden tulokset ja eri tavoitteiden mukaiset vertailusuunnitelmat.
Emme myy metsätilaasi liittyviä tietoja kolmansille osapuolille.
Voinko lisätä muita kuin omia metsäkiinteistöjäni Metsätietäjään?
Metsätietäjä on ensisijaisesti tarkoitettu omien kiinteistötietojen tarkasteluun, mutta palveluun voi lisätä myös muita kiinteistöjä.
Metsätietäjä käyttää Suomen Metsäkeskuksen kaikille avointa sähköisesti saatavilla olevaa metsävaratietoa, joka ei sisällä metsänomistajien henkilö- tai yhteystietoja. Lisätietoja avoimesta metsävaratiedosta löydät Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto.
Häviävätkö Metsätietäjän tiedot, jos Metsälehden tilaukseni vanhenee?
Jos perut tilauksesi, niin menetät käyttöoikeuden Metsälehden tilaajasisältöihin. Tämä sisältää myös Metsätietäjän. Mikäli kuitenkin uusit Metsälehden tilauksen yhden vuoden sisällä aikaisemman tilauksesi perumisesta, saat Metsätietäjään syöttämäsi tiedot takaisin käyttöön, kun kirjaudut palveluun samalla sähköpostiosoitteella.
Metsälehden tilaajarekisterissä tietojasi säilytetään enintään 10 vuotta viimeisen tilauksen päättymisen tai viimeisen laskun maksamisen jälkeen. Yli 10 vuotta vanhat tiedot poistetaan tilaajarekisteristä kerran vuodessa.
Voinko poistaa tietoni palvelusta?
Voit itse poistaa metsäkiinteistöt palvelusta klikkaamalla palvelun etusivulla olevassa kiinteistölistauksessa jokaisen kiinteistön kohdalla olevaa kolmen pisteen valikkoa ja valitsemalla ”Poista”.
Mikäli haluat poistaa käyttäjätunnuksesi Metsälehti.fi:stä, olethan yhteydessä asiakaspalveluumme.
Metsävaratiedot
Yleiset:
Metsävaratiedoissani on virheitä (kasvupaikka, puusto, toimenpiteet, …), miten ne voi korjata?
Tällä hetkellä metsävaratietoja ei voi päivittää palvelussa. Metsätietäjän metsävaratiedot perustuvat Suomen Metsäkeskuksen avoimeen metsävaratietoon ja Metsätietäjän omaan laskentaprosessiin. Toimenpide-ehdotukset ovat Metsätietäjän oman laskentaprosessin tuottamia ja niissä voi olla eroja verrattuna Suomen Metsäkeskuksen avoimeen metsävaratietoon.
Voinko päivittää metsävaratietojani?
Tiedot voi päivittää poistamalla kiinteistön ja lisäämällä sen uudelleen. Tällä tavalla palveluun tulee viimeisimpien päivitysten mukainen tieto Suomen Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Tällä hetkellä ei ole mahdollista muilla tavoilla päivittää metsävaratietoja suoraan palvelussa.
Miksi metsävaratiedoissa on eroja suhteessa Metsään.fi-palvelun tietoihin?
Metsään.fi-palvelussa näytetään Suomen Metsäkeskuksen avointa metsävaratietoa. Metsätietäjässä avoin metsävaratieto ladataan palveluun, kun uusi kiinteistö lisätään. Avoin metsävaratieto päivitetään sen jälkeen laskennallisesti ja jokaiselle kuviolle luodaan uudet metsänkäsittelytoimenpiteet. Eroja muodostuu koska Suomen Metsäkeskuksen ja Metsätietäjän laskentamenettelyt poikkeavat jonkin verran toisistaan.
Miten metsätilan tuottoarvo lasketaan?
Metsikkökuvion tuottoarvon laskenta perustuu Timo Pukkalan (2005) tuottoarvomalleihin. Kuviokohtainen tuottoarvo lasketaan diskonttaamalla kuvion tulevaisuuden omien tavoitteiden mukaisten toimenpide-ehdotusten tulot ja menot nykyhetkeen. Diskonttaus tarkoittaa tulevaisuuden tulojen ja menojen nykarvon laskemista. Jotta eri vuosien tulot ja menot olisivat vertailukelpoisia, pitää kaikkien maksujen arvo siirtää nykyhetkeen eli diskontata. Korkokantana käytetään 3 % ja laskentajakson pituutena 50 vuotta. Kuviokohtaiset tuottoarvot lasketaan yhteen jokaisen kiinteistön osalta ja kaikkien kiinteistöjen yhteenlasketuista tuottoarvosta muodostuu metsätilojen pitkän aikavälin tuottoarvo.
Tietojen haku Metsätietäjään:
Mistä Metsätietäjän metsävaratiedot tulevat?
Metsätietäjä käyttää Suomen Metsäkeskuksen avointa metsävaratietoa. Lisätietoja avoimesta metsävaratiedosta Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto. Tiedot haetaan Metsäkeskuksen palvelusta kiinteistötunnuksen perusteella.
Avoimesta metsävaratiedosta käytetään kuvio- ja tilarajat, tilan ja kuvioiden yleistiedot, puustotiedot, kuvioiden erityispiirteet sekä käytön rajoitteet. Puustotiedot päivitetään aina nykyhetkeen kiinteistön lisäämisen yhteydessä sekä joka vuosi kasvukauden päätteeksi. Kuvioiden toimenpide-ehdotukset sekä toimenpiteiden tulot ja kustannukset tuotetaan avoimen metsävaratiedon pohjalta Metsätietäjän omalla laskentaprosessilla.
Miksi kiinteistölleni ei löydy metsävaratietoja?
Jos kiinteistölle ei löydy tietoja, niin aivan ensimmäisenä kannattaa yrittää vielä uudelleen ja tarkistaa, että kiinteistönumero on syötetty varmasti oikein palveluun. Metsätietäjä käyttää Suomen Metsäkeskuksen avointa metsävaratietoa. Kiinteistölle ei löydy metsävaratietoja, jos ne puuttuvat avoimesta metsävaratiedosta. Tietojen puuttuminen avoimesta metsävaratiedosta voi johtua useasta syystä. Yleisimmin tiedot puuttuvat, jos kiinteistöllä ei ole metsää tai kiinteistölle ei ole jostain syystä tuotettu metsävaratietoa. Lisätietoja avoimesta metsävaratiedosta Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto.
Miksi metsävaratietojen haku kestää kauan?
Kun metsäkiinteistö lisätään Metsätietäjään, metsävaratiedot haetaan Suomen Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Tiedon haun jälkeen Metsätietäjä käynnistää simulointilaskennan, jolla mahdollistetaan erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteissä metsänomistajan haluamalla tavalla. Prosessi on monimutkainen ja erittäin laskentaintensiivinen. Siksi laskennassa voi kestää 1-2 vuorokautta. Jos laskennassa kestää huomattavasti pidempään, kannattaa olla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun (asiakaspalvelu@metsalehti.fi) ja ilmoittaa ongelmasta.
Metsävaratietojen laskenta päättyi virheeseen. Miten pääsen eteenpäin?
Emme voi valitettavasti auttaa yksittäisiin kiinteistöihin liittyvissä tiedonhakuongelmissa. Koska metsävaratiedot ja niille tehtävä laskentaprosessi perustuvat avoimeen metsävaratietoon, johtuvat virheet todennäköisimmin alkuperäisessä tiedossa olevista ongelmista, joihin emme voi vaikuttaa. Voit yrittää uudelleen kiinteistön lisäystä myöhemmin, kunhan Suomen Metsäkeskus on päivittänyt kyseisen kiinteistön tiedot avoimeen metsätietoon. Lisätietoja avoimesta metsävaratiedosta Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto.
Toimenpiteet ja omat tavoitteet:
Mihin toimenpide-ehdotukset perustuvat?
Metsätietäjän laskentaprosessi luo jokaiselle kiinteistön kuviolle toimenpide-ehdotukset metsävaratietojen, käyttäjän antamien metsänhoidon tavoitteiden sekä esimerkiksi metsänhoidon suositusten ja lakien perusteella. Metsävaratieto antaa pohjan toimenpide-ehdotuksille. Metsävaratiedon pohjalta jokaiselle kuviolle luodaan joukko metsänhoidollisesti järkeviä toimenpiteitä ja niiden ajoituksia muodostaen näin erilaisia mahdollisia toimenpideketjuja. Näistä potentiaalisista toimenpideketjuista valitaan lopuksi sellainen toimenpideketjujen yhdistelmä, joka mahdollistaa metsäkiinteistöllä parhaan mahdollisen käyttäjän määrittämien metsänhoidon tavoitteiden mukaisen lopputuloksen. Huomioithan, että toimenpide-ehdotusten taustalla on aina myös taloudellinen tavoite, vaikka pääasiassa painottaisitkin luontoarvoja tai hiilivarastoa.
Esimerkki: jos käyttäjälle on taloudellinen tuottavuus melko tärkeää ja hiilivaraston säilyminen erittäin tärkeää, laskentaprosessi valitsee jokaiselle kiinteistön kuviolle sellaiset toimenpiteet seuraavan 50 vuoden ajalle, jotka painottavat eniten hiilivaraston säilymistä ja toiseksi eniten taloudellista kannattavuutta. Koska esimerkin käyttäjä ei tavoittele luontoarvojen säilymistä pitkällä aikavälillä, ei tätä tavoitetta oteta huomioon valinnoissa. Tällainen tavoite tuottaa todennäköisesti jonkin verran vähemmän rahallista tuottoa kuin pelkkä taloudellinen tavoite, mutta mahdollistaa samalla suuremman hiilivaraston ylläpidon metsissä. Monitavoitteiden metsänhoito on aina usean tavoitteen tasapainoilua.
Miksi kuviolle on ehdotettu toimenpidettä, joka ei sille käytännössä sovi?
Joissain tapauksissa kuvioille voidaan esittää toimenpiteitä, jotka eivät käytännössä sovi kyseiselle kuviolle. Koska toimenpide-ehdotukset ovat laskennallisia ehdotuksia eikä niitä ole tehty metsäsuunnittelijan toimesta maastossa, voi silloin tällöin mukaan tulla ehdotuksia, jotka ihmetyttävät. Laskentaprosessi tekee toimenpide-ehdotukset pelkästään saatavilla olevan metsävaratiedon ja laskentaan rakennettujen sääntöjen pohjalta, mm. Metsänhoidon suositukset. Tietojen ollessa jollain tavalla puutteellisia tai virheellisiä, esimerkiksi epätarkkuus puustotiedoissa tuottaa väärän kehitysluokan, voi se aiheuttaa myös toimenpide-ehdotuksissa virheitä tai outouksia.
Miksi kuviolle on ehdotettu metsän uudistaminen vasta viisi vuotta päätehakkuun jälkeen?
Metsätietäjän toimenpide-ehdotukset perustuvat laskentaprosessiin, joka luo jokaiselle kiinteistön kuviolle toimenpide-ehdotukset metsävaratietojen, käyttäjän antamien metsänhoidon tavoitteiden sekä esimerkiksi metsänhoidon suositusten ja lakien perusteella. Toimenpide-ehdotukset tehdään ensimmäisen 10-vuotiskauden aikana joka vuodelle, mutta 10 vuoden jälkeen toimenpide-ehdotukset tulevat 5-vuotiskausittain. Tästä johtuen joissain tapauksissa saattaa käydä niin, että esimerkiksi istutuksen toimenpide-ehdotus menee eri 5-vuotiskaudelle metsän päätehakkuun kanssa. Todellisuudessa uusi metsikkö on tarkoitus saada kasvamaan mahdollisimman nopeasti, joten metsän uudistaminen tulee toteuttaa viivyttelemättä päätehakkuun jälkeen.
Voinko ilmoittaa toimenpiteet tehdyksi?
Valitettavasti tällä hetkellä toimenpiteitä ei voi merkitä valmiiksi. Jos koet kyseisen tai jonkin muun ominaisuuden sinulle tärkeäksi ja haluaisit nähdä sen tulevaisuudessa palvelussa, kerrothan siitä meille osoitteeseen asiakaspalvelu@metsalehti.fi.
Voinko muuttaa omia tavoitteita?
Omia tavoitteita voi muuttaa milloin tahansa painamalla palvelun oikeassa ylänurkassa olevaa ”Omat tavoitteet” -nappia. Avautuvasta ikkunasta voi vaihtaa omia tavoitteita vaihtamalla käytettävissä olevien pisteiden jakautumista. Käytettävissä on kolme pistettä, jotka voi jakaa taloudelliseen, hiilivaraston tai luontoarvojen tavoitteeseen.
Tavoitteiden muuttaminen käynnistää uudelleen ns. optimointilaskennan, joka luo kuvioille sellaiset uudet toimenpide-ehdotukset, jotka tuottavat tavoitteiden mukaisen tuloksen metsistä. Tämä optimointilaskenta voi kestää muutamia minuutteja ennen kuin tulokset päivittyvät.
Voinko muuttaa omia tavoitteita kiinteistö- tai kuviokohtaisesti?
Omia tavoitteita ei voi muuttaa kiinteistö- tai kuviokohtaisesti. Metsänomistajan tavoitteet pätevät kaikkiin kiinteistöihin kokonaisuutena ja tavoitteiden mukaiset toimenpiteet pyritään tuottamaan niin, että tavoitteet täyttyvät kaikille kiinteistöille yhdessä. Tämä tarkoittaa, että yhden kiinteistön sisällä toimenpiteet voivat olla esimerkiksi talouspainotteisempia ja toisella luontoarvo-tavoitteen mukaisempia, mutta kokonaisuutena tulokset ottavat huomioon molemmat.
Vertailusuunnitelmat:
Mihin Metsätietäjän vertailusuunnitelmat perustuvat (taloutta painottava, hiilivarastoa painottava, luontoarvoja painottava)?
Kun metsäkiinteistö lisätään Metsätietäjään, palvelu käynnistää laskentaprosessin. Metsätietäjän laskentaprosessi luo jokaiselle kiinteistön kuviolle toimenpide-ehdotukset metsävaratietojen, käyttäjän antamien metsänhoidon tavoitteiden sekä esimerkiksi metsänhoidon suositusten ja lakien perusteella. Metsävaratieto antaa pohjan toimenpide-ehdotuksille. Käytännössä metsävaratiedon pohjalta jokaiselle kuviolle luodaan joukko metsänhoidollisesti järkeviä toimenpiteitä ja niiden ajoituksia muodostaen näin erilaisia mahdollisia toimenpideketjuja. Näistä potentiaalisista toimenpideketjuista valitaan lopuksi sellainen toimenpideketjujen yhdistelmä, joka mahdollistaa metsäkiinteistöllä parhaan mahdollisen käyttäjän määrittämien metsänhoidon tavoitteiden mukaisen lopputuloksen.
Metsätietäjän sisältämät vertailusuunnitelmat luodaan samaan tyyliin, mutta niissä tavoitellaan vain yhtä asiaa, esimerkiksi taloutta painottava vertailusuunnitelma pyrkii maksimoimaan taloudellista tuottoa eikä ota muita tavoitteita huomioon. Näitä yhden tavoitteen vertailusuunnitelmia voi käyttää vertaillakseen niihin omaa monitavoitteista suunnitelmaa ja nähdäkseen miten ne eroavat tuotoltaan, hiilivarastoltaan tai luontoarvoiltaan.
Artikkelisuositukset
Miten luen artikkeleita Metsätietäjän kautta?
Tietokoneella saat metsääsi liittyvän artikkelilistauksen sivun oikeaan reunaan. Voit klikata haluamasi artikkelin auki klikkaamalla artikkelikuvaa tai artikkelin otsikkoa. Artikkeli avautuu tällöin oikeassa reunassa. Mikäli haluat suurentaa artikkelin isommaksi, klikkaa suurennusikonia avatun artikkelin oikeassa ylänurkassa. Tällöin artikkelilistaus siirtyy sivun vasempaan laitaan ja valitsemasi artikkeli on suuremmassa koossa sivun keskellä. Jos haluat sulkea suurennetun artikkelin, klikkaa artikkelin ylänurkassa olevaa ruksia. Tällöin palaudut takaisin artikkelilistaukseen.
Mobiilissa voit avata artikkelinäkymän pyyhkäisemällä ylöspäin sivun alareunassa olevasta Avaa artikkelit –kehotuksesta. Tällöin näet metsäkiinteistöösi liittyvät suositellut artikkelit listana. Voit avata artikkelin painamalla halutun artikkelin kohdalta. Pääset palaamaan takaisin artikkelilistaukseen painamalla Kaikki artikkelit –kohdasta, jonka löydät avatun artikkelin vasemmasta ylälaidasta. Mikäli haluat palata pelkkään metsävaratietoon, voit pyyhkäistä artikkelipalkin alas Sulje artikkelit –kehotuksesta.
Mihin Metsätietäjän artikkelisuositukset perustuvat?
Metsätietäjä suosittelee Metsälehden artikkeleita lisäämiesi metsäkiinteistöjen tietojen pohjalta. Metsätietäjä näyttää jokaiselle metsikkökuviolle kuvio- ja puustotietoihin perustuvia suosituksia Metsälehden laajasta sisällöstä. Esimerkiksi kuviolle, jolle on ehdotettu metsänuudistamista tulevina vuosina, näytetään metsänuudistamiseen liittyviä artikkeleita tai metsikkökuviolle, joka on altis hirvituhoille, ehdotetaan hirvituhoihin liittyviä sisältöjä. Kiinteistötasolla näytetään yhteenvetona kiinteistön kuvioiden perusteella kiinnostavimmat sisällöt ja etusivulla kaikkien kiinteistöjen suosituksia.
Miten lisään lukemani artikkelin suosikiksi?
Voit klikata artikkelilistauksessa ja avatussa artikkelissa olevaa tähteä tai “Lisää suosikkeihin” -painiketta. Mikäli haluat poistaa artikkelin suosikeistasi, voit uudelleen klikata näitä kohtia, jolloin artikkeli poistuu suosikeistasi.
En halua suosituksia, miten näen vain uusimmat artikkelit?
Mikäli et halua lukea metsäkiinteistöösi liittyviä artikkelisuosituksia, näet uusimmat Metsälehden artikkelit www.metsalehti.fi/artikkelit -osoitteessa.
Kannattavuusseuranta
Mitä kilometrikustannus tarkoittaa?
Metsäverotuksessa oman auton käytöstä voi tehdä matkakuluvähennyksen. Vuonna 2022 matkakuluvähennys oli 0,30 €/km. Metsätietäjän kannattavuusseurannassa sinun ei tarvitse lisätä yksikköä syötetyn luvun perään. Vähennyksen voi tehdä myös työnantajan luontaisetu- tai käyttöetuauton käytöstä metsätalouden matkoihin. Tällöin kilometrikustannuksen laskentakaava on jonkin verran mutkikas ja lopputulema tapauskohtainen.
Mitä eroa on toteutuneella ja arvioidulla tulolla tai menolla?
Arvio on arviolaskelma tulevista kustannuksista tai ansioista, kun taas toteutunut meno- tai tulokirjaus viittaa tehtyyn toimeen, josta on jo saatu tuloja tai siitä on maksettu tarvittavat kustannukset.
Toteutuneet ja arvioidut tulot sekä menot tulevat omiksi kentikseen Metsätietäjään ja sieltä ladattavaan Excel-tiedostoon. Voit myös muuttaa alun perin arvioidun tulon tai menon toteutuneeksi, jolloin se muuttuu myös Excel-tiedostoon, kun lataat sen uudestaan Metsätietäjästä.
Toteutuneet ja arvioidut tulot ja menot lasketaan erikseen yhteen omiksi summikseen.
Mikä ALV-prosentti minun pitäisi valita tulo- tai menokirjaukseen?
Alv-prosentin näkee kuitista, yleensä se on 24. Puunmyyntitulojen alv-prosentti löytyy puukauppasopimuksesta ja se on aina 24.
Miksi ALV-prosentin oletusarvo on 24 %?
Suomen yleisin arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, jonka piiriin kuuluu suurin osa tuotteista ja palveluista.
Miksi meno- ja tulotyyppilistassa on vain valitut tyypit?
Tyypittelyn tarkoitus on auttaa metsänomistajaa seuraamaan metsätalouden tavallisimpia meno- ja tulolajeja. Tyypittely ei suoranaisesti liity verotukseen, mutta esimerkiksi matkakulut ilmoitetaan metsäverotuksessa omana kulueränä.
Metsätietäjän kannattavuusseurannassa voit eritellä oman ajoneuvon käytön Matkoihin.
Miksi kannattavuusseurannassa on eritelty veroton summa ja ALV-euromäärä?
Arvonlisävero on rahaa, joka käy metsänomistajan hallussa, mutta jota metsänomistaja ei omista. Puunmyyntituloihin lisätyn arvonlisäveron ja erilaisista hankinnoista maksetun arvonlisäveron erotus tilitetään verottajalle helmikuussa. Jos maksettua arvonlisäveroa on enemmän kuin saatua, niin metsänomistaja saa arvonlisäveron palautusta.
Muistiinpanot
Miksi joihinkin lisäämiini muistiinpanoihin tulee kiinteistö- ja kuviotieto?
Mikäli olet lisännyt kiinteistösi aikaisemmin Metsätietäjään ja lisäämäsi muistiinpanon sijainti vastaa kyseistä kiinteistöä, sijainti- ja kiinteistötieto linkitetään keskenään. Tällöin muistiinpanoon tulee maininta, mihin kiinteistöön ja kuvioon muistiinpano liittyy.
Miksi voin lisätä muistiinpanoja myös muihin sijainteihin kuin omaan metsääni?
Muistiinpano-työkalu mahdollistaa kuvien ja muistiinpanojen liittämisen myös sellaisiin paikkoihin, jotka eivät kuulu metsäomaisuuteesi. Tällä ollaan pyritty huomioimaan mm. metsien virkistys- ja matkailukäyttö. Käyttäjä pystyy esimerkiksi lisäämään itselleen muistiinpanon löytämästään sienestyspaikasta.
Metsänhoidon suositukset
Mihin toimenpiteiden ohesta avautuvat lisätiedot perustuvat?
Jokaisen toimenpiteen ohessa olevasta i-painikkeesta avautuu metsänhoidon suositusten tietoja kyseistä toimenpiteestä. Ohjeet ovat pääasiassa käytännön toteutuksen näkökulmasta.
Ohjeet perustuvat metsänhoidon suositusten sisältöihin. Metsänhoidon suositukset on maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu, jonne on koottu parhaaseen tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen perustuen kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Metsänhoidon suositukset laaditaan yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Metsänhoidon suositusten laatimisprosessia koordinoi Tapio Oy. Lisätietoja metsänhoidon suosituksista voit lukea suositusten verkkosivuilta www.metsanhoidonsuositukset.fi
Lisätiedoissa on virhe tai teksti ei sisällä tarvitsemaani asiaa
Toimenpiteiden ohessa olevat lisätiedot tulevat suoraan metsänhoidon suosituksista. Jos mielestäsi tiedoissa on virhe, niin voit antaa palautetta suoraan metsänhoidon suositusten verkkosivuilla, www.metsanhoidonsuositukset.fi. Jos taas mielestäsi Metsätietäjässä näytetyt lisätiedot eivät kerro kaikkea tarpeellista aiheeseen liittyen, voit lukea lisätietoja myöskin metsänhoidon suositusten verkkosivuilta. Jokaisen lisätietokoonnin lopusta löytyy linkki suositusten verkkosivuille suoraan oikealle sivulle, josta voit lukea aiheesta lisää.
Muut
Miksi Metsätietäjässä ei ole haluamaani ominaisuutta?
Jos toivoisit Metsätietäjään jotain siitä nykyisin puuttuvaa ominaisuutta, voit kertoa siitä meille sähköpostilla asiakaspalvelu@metsalehti.fi.