Kaikki metsänhoitotoimet vaikuttavat metsän eliöstöön, mutta eniten hakkuu ja sitä seuraava maanmuokkaus. Jäljet voivat näkyä jopa vuosikymmeniä.

Lähitulevaisuudessa metsäkoneenkuljettaja voi saada koneavusteisesti tuotetut ohjeet puuston käsittelemiseen.

Uusissa metsänhoidon suosituksissa esitellään kolme tapaa perustaa sekametsä. Varmimmin sekametsä syntyy istuttamalla kuusta ja mäntyä.

Nimetön lannoiterakeiden levitin osoittautui toimivaksi apuvälineeksi. Tuote vedettiin patenttiriidan vuoksi markkinoilta.

Eteläsuomalaiselle hakkuuaukolle istutettiin neljää puulajia. Maatakin muokattiin kolmelle eri tavalla. Täsmämetsänhoito huomioi tarkemmin metsäkuvioiden sisäisen vaihtelun. Tulos on parempi niin metsätalouden, monimuotoisuuden kuin pelättävissä olevien metsätuhojen näkökulmasta.

Metsänomistaja Juhani Sihvonen valitsi tuhojen runtelemalle uudistusalalle koivun. Tavoitteena on juurikäävän väheneminen ja lopulta monilajinen sekametsä.

Istuttaminen on useimmille tuttua, mutta tänä keväänä yhä useampi metsänomistaja istuttaa ensi kertaa mäntyjä ja kuusia samalle aukolle. Kokeneenkin istutusputken käyttäjän kannattaa siis päivittää taitonsa.

Alkavan kevään istutuksille on tarjolla niukasti taimia. Varmimmin istuttajille riittää kuusta.

Päätehakkuun lykkääminen seitsemällä vuodella saattaa tuoda kuusikossa lähes viiden tonnin lisätilin metsänomistajalle.

Puhtaiden kuusikoiden aika on tullut päätökseen, ja nyt tavoitellaan sekapuustoisuutta. Jotta hyväkasvuisesta kuusentaimikosta kasvaa sekametsä, täytyy vanhat taimikonhoito-opit päivittää.