Moni asiantuntija suhtautuu epäilevästi koivun uudistamiseen kylvämällä. Se on kuitenkin mahdollinen menetelmä.

Menneenä talvena yhä useampana päivänä pakkasen puremalle taivaalle piirtyi savukiehkuroita tupien piipuista. Puuliiterin pinot ovat huvenneet vauhdilla. Mutta mikä onkaan polttopuiden syvempi olemus? Tätä pohtii blogissa metsänomistaja ja perinnesaunottaja Johanna Teräväinen.

Vapautimme huonosti menestyneet kuusentaimet vapaaseen kasvuun.

Olavi Lyly sai tarpeekseen juurikäävästä ja kirjanpainajista.

Itä-Suomen puunhankkijoille on luvassa pitkiä päiviä ja ehkä unettomia öitä, kun Venäjän puuta aletaan tosissaan korvata kotimaisella.

Kivennäismaan kasvupaikoista noin puolet on tuoreita kankaita. Niillä viihtyvät niin kuusi, mänty kuin koivutkin.

Hies ja raudus risteävät herkemmin kuin metsäväki on luullut. Tästä syystä koivujen tunnistaminen ei aina onnistu edes ammattilaiselta.

Pohja sille, millaisia Suomen metsät ovat puolen vuosisadan päästä, luodaan tämän päivän uudistamisaloilla. Metsäyhtiöillä on keskeinen rooli kehityksen suunnannäyttäjinä.

Taimien valinnassa kannattaa huomioida siemenen alkuperä ja taimen koko. Myös paakku ja taimen kunto on syytä syynätä tarkoin.