Ladataan...
Riikilä | Anarkiaa taimikonhoitoon!
Tilaajille
Metsänhoito
Kun koivulle jätetään tilaa 3 metriä joka suuntaan, ei ongelmia ole. Sitävastoin koivujen jättäminen täystiheään kuusentaimikkoon lisäpuiksi normaali välein istutettujen sekaan tahtoo merkitä sitä, että yhdestä tai useammasta lähellä kasvavasta kuusesta ei kehity laadukasta tukkipuuta .
Usein ylispuuksi ehtinyttä koivua ympäröivät lähimmät havupuut ovat tilavuudeltaan vain puolet kauempana kasvavien tilavuudesta. Eli yhden ja monesti huonompilaatuisen lehtipuun suosiminen onkin aiheuttanut isomman vahingon ,kuin jos lehtipuu olisi poistettu ajoissa. Ilmiö on sama ,kun siemenpuiden alla kasvavien puiden kohdalla. Iso puu jarruttaa lähimpien kehitystä.
”…Epäilen, ettei tämäkään ole niin iso ongelma, kun väitetään. Aina kuuset eivät koivujen seurassa piiskaannu. Ja entä sitten, vaikka näin kävisi – kaadetaan kuusi ja annetaan koivulle kasvutilaa. Istutuskuusikossa riittää varmasti tervelatvaisiakin kuusia päätehakkuuseen kasvatettavaksi…”
Mehtäukko on tässä asiassa uinut vastavirtaan monta kymmentä vuotta vielä rehevyyden vaihdellessa männytkin mukana. Eikä ole harmittanut.
Äkkiä ollaan tilanteessa, joka on todettavissa lähettämistäni lukijoiden kuvista sivulta 502, kun ruvetaan suosimaan lehtipuita liikaa. Jos lehtipuita jätetään, jätetään mieluummin erillisiksi ryhmiksi . Kilpailevat tasavertaisesti toistensa kanssa eivätkä haittaa hitaammin kehittyvien havupuiden kehitystä. Jos sitävastoin halutaan metsiins runsaasti harakoille pesäpuita, voi koivuja kuusten sekaan jättää mieleisensä määrän. Tulokset päätyvät kuitukasaan. Sekä koivu ,että liian lähellä kasvanut havupuu.
MInun mielestäni tuossa kuusi-koivusysteemissä on niin paljon muuttujia, ettei lopputulosta voi varmuudella ennustaa. Jätin kerran kuusien sekaan n 700 niitä vähän pitempää koivuntainta. Kasvoivat kyllä kuusia nopeammin, mutta haitta kuusille oli melko vähäinen. Ensiharvennuksessa poistettiin lähes kaikki koivut ja kertymä oli n 70 m3/ha.
Jäljelle jääneistä koivuista muodostuu oikeaoppisesti laatupuuta, joka kelpaisi varmaan Artekillekin. Mutta kuten kirjoitin, niin en mene takuuseen, että homma pelittäisi toista kertaa.
Jos koivut kasvavat kuusten varjostamina, niin niiden riukuuntuminen on riski. Eli pituutta kasvetaan, mutta paksuus puuttuu. Tukkipuuta ei synny ja lopulta joku lumitalvi taivuttaa hontelon koivun luokille, josta se ei enää oikene.
Rehevillä pohjilla kestää olla paljonkin koivua kuusikon yllä. Karuilla paikoilla jopa kuusikin menestyy paljon paremmin kun on koivuja seassa, ovat terveitä ja vehreitä, kannattaa katsella ajatuksella. Samoin kuin koivut, 1+1=3. Ja karumpaa kohtaan mäntyä, aina siellä joku säilyy hirvistä huolimatta. On komeeta mehtää.
Tämähän ei ole jk:laista hommaa alkuunkaan, sillä on ymmärrettävä mitä on tekemässä, mihin pyrkii. Puuston kehitystä on seurattava.
Koivun suosiminen on karhunpalvelus kuusikossa ,jos maasta puuttuu booria. Lehtipuut lisäävät boorin puutoksen aiheuttamia vaikutuksia havupuille.
Kannattaa myös miettiä sitä, miten kookkaampien ja useasti myös oksaisten koivujen poistaminen onnistuu pienempien havupuiden keskeltä vähäisin vaurioin. Kokemuksesta voin kertoa, että ei aina onnistu. Puustovaurioita pitää oppia sietämään ,mikäli kaksijaksoista kasvatustapaa suunnittelee. Motokorjuussa puuta kiskotaan käsiteltäessä oksineen kasvavien puiden seassa 20 metriä. Korjuussa vaurioituneet puut ovat valitettavasti erinomainen kasvualusta hyönteis-ja sienituhoille, joiden karut vaikutukset åaljastuvat vuosien mittaan.
Kannattaa pitää lehtipuut omina ryhminään eikä jättää niitä riesaksi havupuiden sekaan.
Metsissäni koivu on enimmäkseen kantovesoista syntynyttä hieskoivua. Täällä pohjoisessa koivusta ei tehdä tukkia. Koivun kantoraha on noin 30 % havupuusta, jos oletetaan, että kasvatetaan tukkimetsää. Päätehakkuuvaiheessa koivu on aina lyhempää kuin havupuu, vaikka nuorena kasvaa hyvin. Ensiharvennuksessa otan viimeistään koivun mahdollisimman vähiin.
Kantovesoilla on käytettävissään edellisen puusukupolven juuristo, koivu kasvaa n metrin vuodessa, havupuut parhaimmillaankin puolet tästä. Taloudellisesti ajatellen koivua kannattaa jättää vain, jos 3 m säteellä ei ole mitään muuta. Koivun taimia syntyy alikasvoksena joka tapauksessa eli koivusta ei lopullisesti voi päästä eroon mitenkään.