Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena on löytää kullekin jäsenmaalle parhaiten sopivat tavat kehittää biotaloutta, linjaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Leppä puhui tänään Helsingissä järjestettävässä European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssissa. Maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan komission järjestämän konferenssin tavoitteena on lisätä biotalousalan tunnettuutta ja edistää keskustelua biotalouteen siirtymisestä.

Biotalous on yksi EU:n suurimmista toimialoista. Se kattaa maa- ja metsätalouden, kalatalouden, elintarviketeollisuuden, bioenergian tuotannon ja muut biopohjaiset teollisuudenalat.

Suomessa biotalouden kulmakivi ovat Lepän mukaan metsät.

”Meillä syntyy jatkuvasti uusia puupohjaisia tuotteita: tekstiilejä, puurakentamista, muovia korvaavia materiaaleja. Tämä kehitystyö on nyt erittäin vahvaa.”

Rahaa tutkimukseen

Konferenssissa puhunut Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo suomalaisena ymmärtävänsä, että Suomessa on tähän asti oltu kiinnostuneita lähinnä metsiin perustuvasta biotaloudesta. Hänen mielestään biotaloutta tulee kuitenkin tarkastella laajemmin – niin metsien, maatalouden, meriympäristöjen kuin jätteiden hyödyntämisen kannalta.

Komission näkökulmasta biotaloutta voidaan Kataisen mukaan edistää kahdella tavalla. Ensimmäinen niistä on raha, toinen sääntely-ympäristö.

”Tärkeämpi näistä on sääntely-ympäristö. Sen täytyy olla sellainen, että se johtaa uusiin tapoihin tehdä tuottoa.”

Euroopan komission biotalousjohtaja John Bell korosti puheessaan tutkimuksen ja innovaatioiden merkitystä. Hänen mukaansa komissio on ehdottanut kymmenen miljardin euron rahoitusta biotalouden tutkimukseen vuosille 2020–2027.

Hyödyt kaikille

Konferenssin keskeisenä teemana ovat sosiaalinen kestävyys ja oikeudenmukaisuus. Tämä on maa- ja metsätalousministeri Lepän mielestä tärkeää.

”Konferenssissa puhutaan siitä, miten elämäntapojamme koskevat välttämättömät muutokset voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti niin, että biotalouden tuottamat hyödyt jakautuvat tasaisesti kaikille ja toisaalta muutokset ja haitat kompensoidaan eniten kärsiville.”

Konferenssissa puhunut Aalto-yliopiston professori Matti Häyry totesi, että melkein kaikki biotalouden ratkaisut koituvat osalle hyödyksi ja osalle haitaksi. Metsänomistajat hän näkee kuitenkin hyötyjinä.

”En näe biotalouden uhkaavan metsänomistajia. Metsätaloutta tulee aina olemaan.”

Konferenssiin osallistui yli 350 biotalouden asiantuntijaa eri Euroopan maista. Huomenna keskiviikkona konferenssivieraiden ohjelmassa on retkiä, joiden aikana biotalouteen pääsee tutustumaan käytännössä. Retkikohteet sijaitsevat Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.