Esitys uudesta luonnonsuojelulaista eduskuntaan, MTK pettynyt lakiesitykseen

Maanomistajien oikeudet turvataan täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan korvausjärjestelmän avulla, ympäristöministeriöstä kerrotaan.

Valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen uudesta luonnonsuojelulaista ja lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Lakiesityksen pohjana on nykyinen, vuodesta 1996 voimassa ollut luonnonsuojelulaki, jota on ajantasaistettu.

”Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei ole saatu pysäytettyä. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Luontotyyppien suojelussa tehdään iso harppaus. Tiettyjen, jo nykyisinkin suojeltujen luontotyyppien suojaa vahvistetaan. Lisäksi luodaan säädöspohja uhanalaisten luontotyyppien suojelulle ja asetetaan tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto. Myös eliölajien suojelua tehostetaan. Nämä toimet edistävät merkittävällä tavalla Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ympäristöministeriö arvioi.

Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, jonka avulla taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää.

Laissa vahvistetaan myös suojelun taloudellisen tuen mahdollisuuksia. Vapaaehtoisille suojeluohjelmille, kuten nykyiset Helmi- ja Metso-ohjelmat, luodaan säädösperusta.

Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa sääntelyä. Maanomistajien oikeudet turvataan nykyisen, täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan korvausjärjestelmän avulla.

Lakiuudistusta on valmisteltu vuoden 2020 alusta lähtien. Uudistusta valmistellut projektiryhmä ei ollut työssään yksimielinen, ja osa jäsenistä – muun muassa MTK – jätti eriävän mielipiteensä. Hallituksen tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan kesällä 2023.

Erimielisyyttä menettelytavoista

MTK onkin lakiesitykseen pettynyt. Eniten harmittaa se, ettei hallitus tehnyt esitykseen kaivattuja muutoksia ennen asian antamista eduskunnan käsittelyyn.

”Yksi isoimmista ongelmakohdista on luontotyyppisuojelun kokonaisuus”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa.

MTK ei vastusta suojelun tarpeessa olevien luontotyyppien turvaamista. Järjestö kuitenkin edellyttää, että suojeluun liittyvät menettelyt ovat maanomistajien kannalta hyväksyttäviä ja käytännössä toimivia. MTK katsoo, että luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun tulee jatkossakin perustua viranomaisen tekemään päätökseen.

”Olemme vastustaneet ehdotusta, jossa eräiden luontotyyppien osalta viranomaisen päätöksestä luovuttaisiin eli suojelu olisi voimassa suoraan lain perusteella. Erimielisyyttä on liittynyt nimenomaan menettelyyn, ei itse suojeltaviin luontotyyppeihin”, MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen sanoo.

Hän korostaa, että sääntelyn vaikutusten tulisi olla tiedossa jo lakia säädettäessä.

”Uhanalaisten luontotyyppien ja lajien huomioonottamisvelvollisuuden osalta on hankala arvioida, miten sääntely vaikuttaisi maanomistajiin. Joka tapauksessa se heikentäisi maanomistajan oikeusturvaa. Pelkona on harmaan, korvaamatta jäävän suojelun lisääntyminen”, Asikainen sanoo.

MTK pitää tarpeellisena, että eduskuntakäsittelyn aikana lakiesitykseen tehdään vielä muutoksia.

 

 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Suo

Kuvat