Metsäalan sanastotyö -hanke etenee. Nyt on julkaistu Kasvupaikat-sanasto, joka sisältää metsän kasvillisuutta, metsätyyppejä, suotyyppejä sekä turvekangastyyppejä kuvaavat keskeiset käsitteet ja määritelmät. Termit ja määritelmät ovat sanastossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.
Mukana on yhteensä 425 käsitteen tiedot. Esimerkiksi suurruoholehto I on määritelmän mukaan kostea runsasravinteinen lehto, jossa kasvaa isoja ruohokasveja. Häränsilmä-kanervatyyppi taas on kuiva kangas, jonka nimikkokasvit ovat häränsilmä ja kanerva. Ja paju-vaivaiskoivu-rahkasammalpounikko on pounikkoräme, jonka nimikkokasveja ovat pensasmaiset pajut, vaivaiskoivu ja rahkasammalet.
Sanastotyöllä pyritään helpottamaan vuorovaikutusta.
”Yhteistyö eri alojen ihmisten välillä helpottuu, kun tiedetään, että puhutaan täsmälleen samasta asiasta. Metsätyypeissä ja etenkin suotyypeissä on sellaista erikoissanastoa, joka ei ole itse itseään selittävää”, kertoo tutkija Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta (Luke) tiedotteessa.
Kasvupaikat-sanastoa valmisteli ydinasiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Tonterin lisäksi vieraileva asiantuntija Juha-Pekka Hotanen Lukesta, senior advisor Markku Saarinen Tapiosta ja terminologi Irina Kudasheva Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäalan sanastotyön seuraava osa käsittelee puunkorjuun keskeisiä käsitteitä. Se tulee kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-sivustolle myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Kasvupaikat-sanasto on julkaistu Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. Sanaston termitiedot julkaistaan myöhemmin syksyllä Digi- ja väestötietoviraston Yhteentoimivuusalustalla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään