Ladataan...
Kuusen istutuksessa liki neljänneksen pudotus, metsänhoidon työmäärät pääosin laskussa
Viime vuonna kuusta istutettiin 39 000 hehtaarille, Luonnonvarakeskus kertoo.
Tilaajille
Viime vuonna kuusta istutettiin 39 000 hehtaarille, Luonnonvarakeskus kertoo.
Metsänhoito
Kasvavat hakkuumäärät ja alenevat hoitotöiden määrät ovat huono asia. Mutta sitä saa mitä tilaa. Kuinka paljon nykyisellä raivaussahatyöhön pystyvällä porukalla (metsurit–ultra-aktiivset metsänomistajat) on ylipäätään mahdollista hoitaa taimikoita ja taimikonhoidon usein heikohkon työn laadun ja energiapuu-unelmien seurauksena tarvittavia ennakkoraivauksia?
Puukaupan ympärillä pörrää väkeä monissa eri vaiheissa. Taimikonhoito ei ole huudossa. Maa- ja metsätalousministeriö yrittää hoitaa pulmaa lisäämällä 20 euroa/ha lehtipuulisää–eli kun jätät koivua tahi haapaa hirville ”keskimääräistä enemmän” hehtaarille niin 20 euroa tulee lisää/ha valtion tukea, jolla ei saa korjattua syntyvää virhettä (hirvet, etukasvuisuus), mutta onpahan kokeiltu! Metsäpalveluyritykset voisivat olla pelastus. Taimikonhoidon keskittäminen esimerkiksi tietyn metsäautotien varren kohteisiin, suunnitelmat ja sitten avoin tarjouskilpailu toimijoille. Uskon että 95%:a metsänomistajista olisi mukana. Yksi akilleen kantapää, kiitos UPM, MG ja SE!, ovat kaikkinaisten moninaisten työn laadun laatututkimusten tulokset; ne julkistetaan tarkimmillaan maakunnittain, ihan kuin maakunnat ehkä alkaisivat kisata siitä, onko taimikonhoidon laatu Lounais-Suomessa kuinkakin paljon parempaa kuin Satakunnassa. Olen asiasta kirjoittanut eräänkin kerran. Ja kun taas saamme seuraavan nmk ja th työmaiden laadusta huolestuttavaa, verovaroin kerättyä tietoa, niin jo on kolme partiopoikaa MG, SE ja UPM liikutuksen kyynel silmänurkassa märisemässä julki: ”meidän omat tarkastuksemme osoittavat että työmme laatu on joko erinomaista tai hyvää”. Ja metsäkeskuksen keppi-Katri ja vapa-Ville sanovat, ettei tekijöittäin voida mennä laadusta kertomaan. Ollaan saman ay-järjestön jäseniä kaikki (läpimätää kollegiaalisuutta). Sama koski vielä äsken hakkuujälkiä, mutta vapauden lipun hulmutessa viriävissä köyhyyden tuulissa ei ole väliä, miten hakkaat. Metsäalalle tulisi palkata jatkossa kovat johtamiskoulut käyneitä talouden osaajia.
Energiapuukaupassa ennakkoraivaus monesti kuuluu hintaan ja koska, se on olennainen osa onnistumista ainespuuhun tarkoitetuilla koneilla, siitä ei edes neuvotella. Ainespuussa ennakkoraivauksesta yleensä halutaan luistaa koska esim. Finsilvalla on ennakkoraivattu rk 10cm niin se maksaa jo oikeastin rahaa. Energiapuuennakkoraivaus verrattain halpaa kun poistetaan vain pienet puut.
Hirvituhojen pelon on syrjäyttänyt ilmastonmuutoksen pelko. Joi hyvinkin olla mahdollista, että neljännes pinta-alasta on voinut kuivempaa männyllekkin soivaa maata missä pienet kannot kuivavat kuivuuteen ja ravinnonpuutteeseen jo varhaisessa varhaisperkauksessa.
Ei se Finsilvan raivaus niin kovin kallista ole. Ylimääräinen puuaines poistetaan jo taimikoita raivattaessa. Ei ole tarvetta itkeä muutaman kymmensenttisen rungon perään, kun määrä ei ole merkittävä. Ennakkoraivaustakaan ei ole tehty enää vuosiin moton edellä , vaan vuosi tai pari ennen hakkuun toteutusta. Työmäärä on 10-20% pienempi verrattuna viimetipassa tehtyihin ennakkoraivauksiin. Kasvattakaa vain riukuja ,niin hommaa ja kuluja riittää ja tulot pysyvät ” maltillisina”.