Keväällä laikkumätästetty ja kuuselle istutettu ala näytti aluksi hyvältä. Myöhemmässä tarkastelussa puolet taimista oli haaleita ja kymmenen prosenttia kuolleita. Kuolleita oli sekä kuivemmissa että märemmissä paikoissa. Istutuksen jälkeen on satanut keskimääräisesti. Mikä aiheutti haalean värin?
Taimien haalea väri ja kuolleet neulaset liittyvät lähes poikkeuksetta juurten vedensaantiin. Varttuneemmissa metsissä neulasten aneeminen väri voi viitata myös maaperän ravinnepuutokseen.
Jos taimet on istutettu viime vuonna, asialla voi olla tämänvuotinen kevätahava. Ahava on yleisintä aurinkoisina, vähäsateisina keväinä routivilla ja hienojakoisilla mailla. Puut haihduttavat itsensä huonoon kuntoon tai kuoliaiksi, jos juuret eivät saa vettä jäätyneestä maasta. Haljut taimet selviävät, jos viime kesänä muodostuneet silmut ovat elossa.
Vähälumisina talvina syvälle jäätyvillä mailla kevään kuivuus voi tappaa myös isompia puita. Näin kävi 1980-luvun puolivälissä Lapissa, jossa kuolevat neulaset yhdistettiin virheellisesti ilmansaasteisiin.
Jos kyseessä ovat tänä vuonna istutetut taimet, kuolinsyy voi olla pakastettujen taimien vääränlainen sulatus tai juurten kuivuminen ennen istutusta.
Taimet on syytä sulattaa hitaasti suojassa auringon valolta ja huolehtia juuripaakkujen kosteudesta ennen istutusta. Kuusen syväistutus (jopa puolet taimesta maan alle) vähentää kuivumis- ja rousteriskiä.
Äkillisesti istutuksen jälkeen kuolevien taimien tuhooja voi olla myös tukkimiehentäi, joka kuorii havupuun taimia maanrajasta. Kuoriaista torjutaan parhaiten taimien kemiallisella käsittelyllä jo taimitarhalla ja kivennäismaata paljastavalla maanmuokkauksella.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään