Suomen metsät säilyvät hiilinieluna ja metsien hiilivarasto jatkaa kasvuaan, vaikka hallituksen kaavailemat lisähakkuut toteutuisivatkin, Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa todetaan. Lisähakkuiden takia hiilivaraston kasvu on kuitenkin hitaampaa ja hiilinielu pienempi vuosikymmenien ajan kuin ilman hakkuiden lisäystä.

”Suomen metsät eivät siis muutu hiilinielusta hiililähteeksi. Se edellyttäisi ylihakkuita”, tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistolta toteaa.

Raportissa Kalliokoski ja 27 muuta metsäalaan perehtynyttä tutkijaa arvioi seitsemää väitettä ilmastonmuutoksesta ja metsäbiotaloudesta. Ilmastopaneelin mukaan raportti osoittaa, että alan keskeiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä.

Pitkäikäiset tuotteet haussa

Edellä esitetyn hiilinieluväitteen lisäksi tutkijat katsoivat raportissa, että suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan pitkäikäisillä puupohjaisilla tuotteilla, jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita. Nykyisin esimerkiksi paperin ja kartongin hiilisisältö vapautuu ilmakehään nopeasti, alle kymmenessä vuodessa. Tuotejakauma paranisi, jos puurakentaminen lisääntyisi merkittävästi, myös uusista tuotteista, esimerkiksi autoteollisuudessa mahdollisesti käytettävistä biomuoveista, olisi apua.

”Nykyisellä tuotejakaumalla ei saada ilmastohyötyjä vuosikymmeniin”, Kalliokoski arvioi. Ilmastohyödyillä tarkoitetaan tilaa, jossa metsien käytöllä on aiheutettu vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään kuin jos puuta ei olisi käytetty.

Toisaalta raportissa katsotaan, että pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli fossiilisten korvaaminen on pysyvää, metsä säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan.

Raportin väittämiä arvioineet tutkijat tulivat lähinnä sektoritutkimuslaitoksista – Lukesta, Sykestä ja VTT:ltä – mutta myös muutamia yliopistotutkijoita oli mukana. Valmistelutyöryhmässä oli mukana muun muassa professorit Antti Asikainen Lukesta, Markku Kanninen Helsingin yliopistolta ja Jyri Seppälä Sykestä sekä Kalliokoski.

Kalliokoski oli allekirjoittanut myös aiemmin keväällä julkaistun tutkijajoukon julkilausuman, jossa kannettiin huolta kaavailtujen lisähakkuiden vaikutuksista.

”Vetoomus on linjassa tämän raportin kanssa”, Kalliokoski arvioi.

Tiilikainen lisäisi puurakentamista

Raporttia julkaisutilaisuudessa kommentoineen ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan se käy hallituksen linjauksiin. Esimerkiksi hän otti pitkäikäisten tuotteiden tarpeen.

”Juuri tämän takia hallitus on puhunut puurakentamisen puolesta”, Tiilikainen totesi.

Hänen mukaansa taustalla on ylipäätään suuri muutostarve.

”Nykyinen maailmanmeno on kestämätöntä puuhaa. On tarvetta isolle muutokselle.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.