Metsäkoneet voivat kehittyä lähitulevaisuudessa vauhdilla. Tutkijoiden mukaan älyharvesterit voivat jo vuonna 2035 esimerkiksi tehdä maastoinventoinnit lähes tarpeettomiksi, kun maastotietoa kerätään automaattisesti korjuu- ja metsänhoitotöiden yhteydessä.
Metsäkoneiden kehitysnäkymiä konenäön ja paikannuksen suhteen selvitettiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ponsse Oyj:n IlmoStar-hankkeessa.
Hankkeessa laaditun Metsäkonetiedon ja -sensoreiden Tiekartta 2035 -vision mukaan metsävaratieto on vuonna 2035 nykyistä huomattavasti tarkempaa niin puuston määrän, laadun ja niiden muutosten kuin korjuukelpoisuuden ja maaperätietojen suhteen. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan puunhankinnan suunnittelun ja toteutuksen.
Lisäksi tekoälyn kehitys on tuonut lisää automatisoituja toimintoja puunhankinnan suunnittelujärjestelmiin, mikä mahdollistaa puunkorjuukohteiden optimaalisen valinnan sekä korjuun ajoittamisen.
Kuljettajasta prosessin valvoja
Metsäkonevalmistajat ovat vision mukaan kehittäneet metsäkoneisiin koneenkuljettajaa opastavia, automatisoituja järjestelmiä, jotka tehostavat kuljettajan työtä, parantavat puunkorjuun laatua ja kohentavat koneenkuljettajan työssäjaksamista. Opastavat järjestelmät helpottavat myös metsäkoneenkuljettajapulaa.
Esimerkiksi ajouraverkoston rakentaminen, harvennusvoimakkuuden reaaliaikainen seuranta, huonolaatuisten ja sairaiden puiden tunnistaminen, monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puiden säilyttäminen ja kuormatraktorikuormien muodostaminen on lähes täysin automatisoitu, eikä vaadi erityistä huomiota koneenkuljettajalta – koneenkuljettaja onkin vain prosessinvalvoja metsäkoneessa.
Lisäpanostuksia vaaditaan
Vision toteutuminen vaatii useita toimenpiteitä puunhankinnan toimijoilta. Keskeisiä toteutumisen kannalta ovat metsäyhtiöt, metsäkoneyrittäjät, metsäkonevalmistajat, metsänomistajat, metsä- ja ympäristöviranomaiset sekä metsäteknologian ja -tieteen tutkijat.
Monet teknologiat voidaan ottaa suhteellisen nopeasti tuotantokäyttöön metsäkoneissa. Osa teknologioista vaatii kuitenkin vielä merkittäviä TKI-panostuksia, jotta ne saadaan tuotantokäyttöön kymmenen vuoden tavoiteajassa.
”Metsäkoneteknologian kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Saimme hankkeesta tähän kehitystyöhön arvokkaita ajatuksia ja suuntaviivoja. Olemme jo hyödyntäneet hankkeen tutkimustuloksia metsäkoneiden paikannuksen parantamiseksi”, kertoo Ponssen suunnittelupäällikkö Joni Backas tiedotteessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään