Metsäneuvostot: Hoitotöihin panostettava entistä enemmän

Kommentit (1)

1. Potifar 12.10.2017 10:27

   Jutun aloitus on (ensimmäinen kappale) on enemmän kuin totta.

   Kappale kaksi on tilastoa ja luvut ovat arvioita. Mutta kyllä se vanha tuttumme ”sokkee Reettakin näkkee”, että hoitamatonta on – ja paljon. Mistä keskusteluun on tuotu käsite ”maamme metsät on hyvin hoidettuja”? On toki hyvin hoidettuja alueita, mutta…!

   Harvennusrästit. Niitä tulee kun metsänomistajat eivät periaatteessa myy, koska hinta ei tyydytä. Itselläni on pöydällä puukauppatarjous, jossa ensiharvennuskuusesta maksetaan 9.00 ekua/motti. Siitä vero 30% ja tilille 6.30ekua/motti.
   Palkka 30-vuoden kasvatustyöstä/ha on n. 300.00 ekua. Vuotta kohden siis 10.00 ekua!

   Hinnan perusteella voi onko kuidulle kysyntää – lukija saa vastata!

   Sitten tuohon uudistamisrästeihin. Siihen ovat syynä mm. 1. perikunnat, 2. metsäyhtymät, 3. ikääntyvä omistajakunta, 4.laiskuus, 5. välinpitämättömyys, 6. kustannukset, 7. tietämättömyys 8.uusi omistajasukupolvi/kaupungistuminen ja sitten kohta 9: valtion toimet eli metsälaki, joka ei periaatteessa/käytännössä velvoita uudistamistöihin.

   Kunpahan uusi metsä vain syntyy – väliäkö sillä millainen!

   Näitä hakkuuaukkojen ”metsäpeltoja” on paljon ja joka kesä tulee lisää. Siitä huolimatta uutta metsälakia pidetään hyvänä esim. uudistamisen osalta.

   Voi olla, että luu jää vetävän käteen ja vakuustalletus tulee vielä tarpeeseen.

   Yhdistetäänpä asioita: hoitorästit kasvavat vuosi vuodelta, ensiharvennukset jäävät tekemättä, uudistamiset laiminlyödään, tekijöistä on kova pula, maaseutu tyhjenee ”isäntälinjasta”, ”espoolaiset” hakkaavat aukoiksi 30-vuotiaiata metsiä – ilman uudistamista jne…!

   Lisää omat näkemykset! Lisään vielä itse: älyttömän (30/34%) pääomaverotuksen, joka latistaa metsäajatuksia hyvin monella. Kovasta työstä heti kolmannes pois – ei motivoi.
   Tuo yhteisövero 20% olisi oikeudenukainen ja toisi uutta puhtia kaikkiin metsällisiin hankkeisiin.