MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola varoittaa puumarkkinoiden nopeista muutoksista. Tiirola avasi tänään metsävaltuuskunnan kokouksen Helsingissä. Kokous hyväksyi yksimielisesti Tiirolan jatkokauden puheenjohtajana.
”Keväällä puukauppa kävi kuumana, mutta kesän jälkeen markkinat jäähtyivät yllättävän nopeasti. Yksi suurista metsäyhtiöistä perui jopa jo annettuja puukauppatarjouksia. Vaikka perinteisesti ennen mies maansa myö kuin sanansa syö”, Tiirola totesi.
Tiirola muistutti, että puukauppa on helppo pysäyttää, mutta vaikea käynnistää. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essyahin puumarkkinatyöryhmään hän lähetti terveiset:
”Mitä kauempana poliitikot pysyvät puumarkkinoilta, sen parempi.”
Harmaa suojelu pelottaa
Tiirolan mukaan metsänomistaja ei enää voi luottaa, ettei hyvistä luontoteoista rangaista. Monimuotoisuutta edistäviä luontotekoja ei aina uskalleta tehdä, koska luontoarvoja sisältävä kohde voi joutua puunostajien boikottiin.
”Luontoarvojen suojelussa pitää saada positiivisuus voimaksi ja pelisäännöt selviksi. Kohteilta, joissa lailla ja kaavoilla metsien käyttöä vähäistä enemmän rajoitetaan, pitää saada julkisista varoista kohtuullinen korvaus.”
Lisäksi Tiirolan mukaan tarvitaan kannustavat luontoarvomarkkinat yksityisellä rahalla.
Tiirola vaatii myös järjen käyttöä EU:n luonto- ja lintudirektiivin kesähakkuita uhkaavaan tulkintaan, joka pysäyttäisi metsätyöt jopa maaliskuusta elokuulle.
”Tiukimman tulkinnan mukaan yksikään lintu, pesä tai muna ei saisi vaurioitua riippumatta siitä, onko lintulaji uhanalainen vai erittäin yleinen.”
Mediakuvan eteen työtä
Tiirolan mukaan metsänomistajat eivät tunnista itseään varsinkaan Helsingin tiedotusvälineistä. Sadastatuhannesta puukaupasta median hampaisiin nostetaan muutama promille.
”Kun saamme entistä vahvempia metsänhoitoyhdistyksiä, muodostuu meille mahdollisuuksia viestintähenkilöiden palkkaamiseen. Ehkä jatkossa saamme jalkaa vahvemmin maakuntien median ovenrakoon.”
”Parantamisen varaa on meillä kaikilla – myös keskusliitossa – että aivan oikeasti meidän tarinastamme saataisiin se parempi puolikin esille vaikkapa Metsäradion tilalle syntyneen Metsä-Suomen lähetyksiin tai Ylen keskusteluohjelmiin.”
Hän pohtii, että vääristynyt julkisuuskuva voi johtua siitäkin, että MTK:n toiminnan ponnin liittyy omaisuuden suojan puolustamiseen.
”Olemme asiasta ärhäkkänä, kun omaisuuden suojan rapautumista on tapahtunut erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Saman ajan on talous ollut pakkasella. Minä vedän yhtäläisyysmerkit näihin asioihin”, Tiirola sanoi MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa.
Luontoteot esille
Metsäalan julkisuuskuva nousi esille myös metsävaltuuskunnan kokouksen yleiskeskustelussa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Kaisa Ralli patisti nostamaan esiin metsänomistajien positiivisia luontotekoja esimerkiksi ilmastotalkoissa.
”Metsänomistajien arkiteot pitäisi saada julki”, hän sanoi.
Etämetsänomisjaien liiton Irma Welling arveli, että yksi syy metsänomistajien syyllistämiseen on avohakkuiden vaikutus metsämaisemaan. Hän peräänkuulutti hakkuuaukkojen maineen palauttamista kertomalla niiden merkityksestä luonnolle.
Lisätty otteet yleiskeskustelusta klo 10.24
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään