Multala: Mahdoton sanoa, miten päästövähennystavoitteet vaikuttavat metsäalaan

Tässä vaiheessa on vielä täysin mahdoton sanoa, millaisia vaikutuksia Euroopan komission ehdottamilla päästövähennystavoitteilla on Suomen metsäalalle. Näin arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ympäristöministeriön keskiviikkoiltana järjestämässä mediatilaisuudessa.

Komissio ehdottaa EU:n ilmastolakiin muutosta, jossa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi asetetaan se, että kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenevät 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kaikkiaan tavoite on, että EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Multalan mukaan Suomelle on erityisen tärkeää, että komission esityksessä huomioidaan maankäyttösektorin epävarmuudet, toimien kustannustehokkuus ja teknologianeutraalisuus. Maankäyttösektori tarkoittaa maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta.

”Jatkotyössä huomioidaan myös bioenergian tuotantoon yhdistetty hiilidioksidin talteenotto, joka on Suomen erityinen vahvuus ilmastopolitiikassa”, Multala arvioi.

Joustavuus lisääntymässä

Multala on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa joustavuuden lisäämistä eri sektoreiden välillä. Se voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päästövähennystoimien hidasta etenemistä maankäyttösektorilla voitaisiin kompensoida ripeämmillä toimilla tieliikenteessä tai rakennusten energiatehokkuudessa.

Komissio ehdottaa myös, että jäsenvaltiot voisivat vuodesta 2036 lähtien kompensoida kasvihuonekaasupäästöjään rahoittamalla päästövähennystoimia muualla maailmassa. Päästöhyvityksiä voisi käyttää vain taakanjako- ja maankäyttösektoreilla. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa maatalous, liikenne ja jätehuolto.

Muun muassa MTK ja Metsäteollisuus ry kommentoivat jo aiemmin tänään komission ehdotusta. MTK muistuttaa, että maankäyttösektorin mahdollisuudet kompensoida muiden sektorien päästöjä ovat rajalliset, joten päästövähennysten pääpaino on asetettava päästövähennyksiin energia-, teollisuus- ja liikennesektorilla ja teknologisten nielujen kehityksen nopeuttamiseen.

Metsäteollisuus taas linjaa, että EU:n ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä. Sen mukaan metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta.

Hallituksen on tarkoitus muodostaa komission ehdotukseen kanta ja toimittaa tiedonanto eduskunnalle syyskuun alkuun mennessä.

Lisää aiheesta:

• MTK: Komission tiukkaa ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa maankäyttösektorilla
• Metsäteollisuus ry: ”Tuhoille alttiit metsät ovat huono selkänoja ilmastotavoitteille”
• EU:n metsäpohjainen arvoketju: “Ilmastopolitiikan ei tule nojata pelkästään hiilivarastojen kasvattamiseen”
• Luonnonsuojeluliitto: ”EU:n ilmastotoimia ei saa ulkoistaa kehittyville maille”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.