Puun energiakäytön kasvua tilastoidaan, mutta voimaloissa syntyvän tuhkan loppusijoituksesta ei ole tarkkaa tietoa. Osa ajetaan edelleen kaatopaikoille ja osa hyödynnetään maanrakennuksessa. Puhtaalle puuntuhkalle paras kohde olisi kuitenkin metsä, sillä se sisältää paljon ravinteita.

”Arvioin, että lannoitekelpoisesta ja teknistaloudellisesti hyödynnettävissä olevasta tuhkasta käytetään noin kolmannes”, sanoi Ecolanin myyntipäällikkö Heikki Suvanto eilen Pirkanmaalla järjestetyllä retkeilyllä.

Kiertotalouteen erikoistunut Ecolan laajensi viime vuonna toimintaansa avaamalla uuden tuotantolaitoksen Nokialle.

”Varsinkin Etelä-Suomessa on paljon tehtävää. Työmäärät ovat vielä vaatimattomia.”

Tuhkan edut suometsien lannoitteena on tunnettu jo pitkään, mutta se sopii myös kivennäismaiden lannoittamiseen.

”Tuhkan ansiosta maaperän pH nousee ja orgaanisesta aineksesta vapautuu typpeä”, kertoi tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Käytännön kokeissa on osoittautunut, että kun kangasmaalle levitetään sekä typpeä että tuhkaa, lannoitus vaikuttaa puiden kasvuun paljon pitempään kuin pelkkä typpilannoitus.

Tuhkalannoitetta levitetään 3 000–5 000 kiloa hehtaarille, eli paljon enemmän kuin muita lannoitteita. Lentolevityksenä tehty lannoitus maksaa kaikkiaan noin 500 euroa hehtaarilta ja maalevitys pari sataa euroa vähemmän.

Tuhkaretkeilyn järjestivät maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tuhkalannoitushanke yhdessä metsäkeskuksen kanssa. Retken vetäjänä toiminut projektipäällikkö Samuli Joensuu Tapiosta kertoi, että alkamassa on myös hanke, jossa selvitetään tuhkan käyttöä happamien sulfaattimaiden metsien hoidossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.