Ruotsissakin on käyty vilkasta keskustelua jatkuvasta kasvatuksesta ja avohakkuista. Metsäntutkija Lars Lundqvist ottaa asiaan kantaa uudessa Skogen-lehdessä.
Hän muistuttaa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsän vanha puusto ei säily kuin muutaman vuosikymmenen, jos puuta korjataan säännöllisesti.
”Jos lähtökohtana on tavallinen päätehakkuukypsä metsä, siellä voi olla esimerkiksi 600 runkoa hehtaarilla. Kun niistä poistetaan runsas kolmannes, jäljelle jää noin 400 runkoa. Jos kymmenen vuotta myöhemmin poistetaan jälleen kolmannes, runkoluku putoaa noin 270:een. Yhtäkkiä puita onkin jäljellä hyvin vähän”, Lundqvist toteaa.
Ja jos metsään jätetään paljon suuria puita, kasvu ei ole yhtä hyvää kuin avohakkuualalla.
”Kasvu ei yllä edes puoleen siitä vauhdista. Ja jos jatkuvasti korjataan suurimmat ja parhaat puut, jäljelle jää yhä heikompilaatuisia puita, joiden kasvu hidastuu entisestään.”
Ennemmin tai myöhemmin metsä muuttuukin nuoreksi ja tiheäksi metsäksi.
”Kun ymmärretään, että lopputuloksena on läpitunkemattoman tiheä nuori metsä, joka kasvaa vain kymmenen senttiä vuodessa, suhtautuminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen muuttuu. Ihmiset kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi.”
Lundqvist on tutkinut neljän vuosikymmenen ajan vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä ja opettanut metsänhoitoa Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) Uumajassa.
Lue myös
Timo Salminen jättää Fin Forelian toimitusjohtajan tehtävät – Uudeksi toimitusjohtajaksi Arja Soramäki
Sahateollisuus hyödyntäisi metsitysmahdollisuudet ehdotettua laajemmin
Tutkimus: Naisten kohtelussa yhä pulmia – metsäalan työilmapiiri kaipaa muutosta
MTK: Luonnon tila paranee vain yhteistyössä maanomistajien kanssa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään