Itsenäisten sahojen etujärjestö Sahateollisuus ry kritisoi EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED III). Direktiivin tavoitteena on nostaa EU:n uusiutuvan energian kokonaistavoitetta nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla direktiivi tiukentaa biomassan energiakäytön kestävyyskriteerejä.
Direktiivi tuli voimaan toukokuussa, ja sen soveltaminen alkaa Suomessa siirtymäajan jälkeen ensi vuoden alussa.
”Nykyiset sahateollisuuden toimintatavat kattavat jo valmiiksi sääntelyn perimmäiset vaatimukset, mutta itsestään selvät asiat tulee todentaa monimutkaisin menetelmin”, sanoo Sahateollisuus ry kannanotossaan.
Järjestön mukaan direktiivin kiristyminen on jatkumoa sääntelytaakalle, joka on viime vuosina kasvanut kohtuuttomasti.
”Pienet ja keskisuuret sahat joutuvat investoimaan järjestelmiin, dokumentointiin ja asiantuntijatyöhön, joilla ei ole selkeää liiketoiminnallista vastinetta.”
Järjestön mukaan lähes jokaisella tehollisella sahalla on oma lämpölaitos sahatavaran kuivaamista varten, ja näissä hyödynnetään pääasiassa sahauksen sivuvirtoja, kuten purua. Valtaosa laitoksista on kooltaan alle kaksikymmentä megawattia, ja ne ovat tähän asti olleet raportointivelvoitteen tehorajojen alapuolella. Uuden direktiivin myötä kestävyyssääntelyn lämpötehoraja lasketaan 7,5 megawattiin, jolloin entistä useammalta sahalta vaaditaan energiantiotannon raportointia.
Vaatimuksena on, että sivuvirtojen kasvihuonepäästöjen tulee olla huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Vaatimus on sivutuotteille läpihuutojuttu, mutta todentaminen vaatii jatkossa sahoilta tarkkaa jakeiden käytön seurantaa ja vuosittaista raportointia Energiavirastolle. Tähän vaadittavan kestävyysjärjestelmän hakeminen on myös kallista.
Itsestään selvien asioiden raportointia tulisi vähentää ja lämpötehoraja palauttaa aiemmalle 20 megawatin tasolle, jotta sääntely kohdistuisi oikeudenmukaisesti ja mahdollistaisi sivuvirtojen käytön ilman uutta hallinnollista taakkaa.
”Jos EU todella haluaa edistää vastuullista energiajärjestelmää, sen tulisi helpottaa uusiutuvien resurssien käyttöä eikä jatkuvasti vaikeuttaa sitä lisäbyrokratialla.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Onko nämä samat vaateet muualla maailman sahamarkkinoilla? Miksi eu on työntämässä nokkaansa joka asiaan, joka vaikeuttaa byrokratiallaan lopulta elinkeinotoimintaa?
Keksittiin jälleen hälyuutinen johon kaiken maailman tonttu-ukot sitten huutelevat tuskaansa.
Urpo-petteri ja vekseli-riikka sössivät Suomen talouden, ketään ei se kiinnosta.