Euroopassa on herännyt huoli EU:n energiaturvallisuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Taustalla on Iranin sota, joka on nostanut fossiilisten polttoaineiden hintaa.
Euroopan parlamentin, jäsenmaiden ja Euroopan komission edustajat keskustelivat viime viikolla Brysselissä siitä, miten energian saatavuus, vakaat markkinat ja kohtuuhintainen energia niin teollisuudelle kuin kansalaisillekin voidaan varmistaa.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle energiapuulle? Siitä Suomen europarlamentaarikoilla eli mepeillä on monta näkemystä. Moni hyväksyy ainakin metsäteollisuuden sivuvirtojen käytön energiantuotannossa.
”Energiapolttoaineiden ja lämmityskuvioiden kanssa tullaan vielä isojen kysymysten äärelle. Paine puun käyttöön lisääntyy todennäköisesti hetkellisesti – varsinkin, jos Yhdysvaltojen ja Iranin kriisi jatkuu ja eskaloituu. Liikennepolttoaineiden puolella tulee olemaan isot haasteet siinä, että eurooppalaista omavaraisuutta ei ole”, arvioi Merja Kyllönen (The Left, vas.).
Myös Anna-Maja Henriksson (Renew, r.) ennakoi, että puuta voidaan joutua käyttämään aiempaa enemmän lämmitykseen. Hänen mielestään se ei kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto.
”Suomen kannalta viisainta on, että puuta käytetään ensisijaisesti esimerkiksi rakentamiseen. On kuitenkin otettava huomioon myös se, että kun metsiä hoidetaan hyvin, syntyy aina myös risua, jota voi käyttää lämmittämiseen”, hän sanoo.
Biotalous nousussa
Katri Kulmuni (Renew, kesk.) toivoo, että kun riippumattomuus ja huoltovarmuus nyt korostuvat EU:ssa, Suomen ei tarvitsisi käydä aina samoja taisteluita bioenergiaan liittyen.
”Suomi on erittäin omavarainen paitsi puhtaasta sähköstä myös lämmityspolttoaineista. Olemme joutuneet monesti puolustelemaan ja perustelemaan, miksi on tärkeää, että saamme käyttää kotimaisia uusiutuvia luonnonvaroja emmekä ole riippuvaisia Venäjästä, Lähi-idästä tai Yhdysvalloista niiden suhteen. Jos Suomi haluaa kasvattaa uusiutuvien osuutta lämmityksessä, sivuvirrat tarvitaan edelleen käyttöön”, hän sanoo.
Elsi Katainen (Renew, kesk.) ihmettelee, miksi EU:ssa on vasta nyt herätty siihen, että biopohjaiset tuotteet ovat kannattavia.
”Onneksi komissio vihdoin viime vuoden lopulla tuotti biotalousstrategian, jonka mukaan metsäteollisuuden sivuvirrat ovat käypää tavaraa myös energian tuotantoon”, hän sanoo.
Lisää jalostusarvoa
Maria Ohisalon (Greens/EFA, vihr.) mukaan puulla on roolinsa, kun pyritään korvaamaan fossiilienergiaa uusiutuvilla energianlähteillä. Hän korostaa kuitenkin niin sanottua kaskadiperiaatetta. Sen mukaan puuta tulee ensisijaisesti käyttää esimerkiksi rakennuksiin ja teollisuuden uusiin tuotteisiin ja vasta viime kädessä lämmöntuotantoon.
”Siirtymävaiheessa sivuvirrat ovat totta kai olemassa oleva mahdollisuus, mutta samaan aikaan pitäisi pystyä tekemään erityisesti Suomessa mutta myös EU-tasolla päätöksiä vanhojen luonnontilaisten metsien suojelemiseksi”, hän sanoo.
Myös Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) on sitä mieltä, että puuta ei kannata käyttää energianlähteenä kuin sellaisista sivuvirroista, joita ei voi käyttää muuhun.
”Energiakäyttö on kuitenkin alhaisimman jalostusarvon tuote”, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on Li Andersson (The Left, vas.).
”Suomessa olisi vihdoin syytä pyrkiä siihen, että saataisiin tuotettua enemmän korkean arvonlisän tuotteita. Energiaan voi käyttää sivuvirtoja, runkopuun polttaminen ei ole kovin järkevää”, hän sanoo.
Sirpa Pietikäisen (EPP, kok.) mukaan energiapuu ei ratkaise energiakysymystä.
”Puulla on oma rooli, mutta se on aika marginaalinen. Se liittyy siihen, miten paljon ja mihin tätä arvokasta raaka-ainetta kannattaa käyttää. Toki takassaan puuta voi polttaa ja sellaisilla alueilla, joilta sitä ei ole järkeä kuljettaa”, hän sanoo.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan energiantuotantoon käytettiin Suomessa vuonna 2024 noin 14 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta ja noin 15 miljoonaa kuutiometriä metsäteollisuuden sivutuotteita ja tähdepuuta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Sivuvirrat erikseen, mutta taitas olla osalle porukasta tarpeen käydä energiapuun korjuutyömaalla katsomassa mitä se oikein käytännössä on. Voisivat myös kertoa siellä miten pajupuska jalostetaan joksikin muuksi?Sittenhän se tehdään.
Motivaatio kyseiseen urakointiin, työhön alkaa monella loppua. Ei energiapuun käyttöä pitäisi Suomessa ajaa alas.Työllistävä vaikutus,nuortenmetsien kunnostus,peltojen,tienvarsien, pienpuun hyödyntäminen yms nämä ovat mielestäni hyvin positiivisia asioita. Ollaan vielä pelkkien sähkö yms laitosten kanssa kuse….Sitten sinisen ja keltasen sekotukset ja muut saman aatteen omaavat voivat lämmittää tönönsä vaikkapa hengityshöyryllä.
Itse lämmitän hakkeella. ” Harrastan” energiapuunkorjuuta omissa ja toisten metsissä.