Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen.
”Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa”, Metsälehden pitkäaikainen avustaja Vuokko toteaa metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
” Erityisen ironisena koen sen, kuinka suureen ääneen sananvapautta puolustavat tahot eivät salli samaa vapautta omasta näkemyksestään poikkeaville kannanotoille. Nyt vallitseva aate on yksioikoinen luonnonsuojelu, jossa ei sallita valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.
Vuokon kirjoituksesta tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostolle, kun hän arvosteli Metsälehden verkkosivuilla Luontopaneelin luontokatoraporttia.
”Vaikka sainkin vapauttavan tuomion, sosiaalisessa mediassa saan edelleen osakseni aika jyrkkääkin tekstiä. Välillä on painostettu medioita, jotta ne eivät julkaisisi tekstejäni.”
”Esimerkiksi Suomen Luonto lopetti tekstieni julkaisun, kun ne eivät vastanneet lehden ideologiaa. Kirjoitukseni avohakkuiden puolustamisesta johti siihen, että juttuni katosivat lehdestä kokonaan, vaikka olin kirjoittanut lehteen 40 vuotta.”
Avohakkuukannat eivät miellytä
Vuokko katsoo, että hänen mielipiteensä erityisesti avohakkuista ärsyttävät ympäristöaktiiveja ja heitä myötäilevää mediaa.
”Avohakkuut ovat olennainen osa metsien luonnollista kiertokulkua. Uutta metsää ei synny, ellei vanha kuole pois. Uudistusalat mahdollistavat laajan puulajikirjon ja runsaan eliölajiston.”
Vuokon mukaan myöskään jatkuvan kasvatuksen ihannointi ei perustu ekologiseen ymmärrykseen vaan aatteeseen.
”Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä nuoret, kasvavat metsät ovat kaikkein tärkeimpiä. Ne sitovat tehokkaasti hiiltä. Ilmastonmuutosta ei ratkaista metsien suojelulla, vaan ylläpitämällä metsien kasvua ja puuttumalla ilmastonmuutoksen todellisiin syihin, ylenpalttiseen kulutukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön.”
Vuokon mielestä metsien roolia ilmastonmuutoksessa liioitellaan. Metsämaan päästöissä on myös mittausteknisiä ongelmia, ja muutokset mittausmenetelmissä hämärtävät tilastojen luotettavuutta.
Vuokon mukaan Suomessa on yleistynyt asenne, jossa metsää pidetään yhteisenä omaisuutena, vaikka se on yksityisomistuksessa. Puhutaan meidän metsistämme, kun jopa kaupungit suunnittelevat laavuja ja ulkoilureittejä yksityismetsiin kysymättä lupaa.
”Elämä on siirtynyt kännykkään, eikä luonnossa liikkumiseen. Metsien käyttö, suojelu ja hoito eivät sulje toisiaan pois. On vain uskallettava nähdä metsä ilman ideologiaa”, Vuokko toteaa.
Lue myös: Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään