Suomalaistutkijat tunnistivat puun kasvun säätelyverkostot

Tohtori Ari Pekka Mähösen tutkimusryhmä Helsingin yliopistolta ratkaisi 150 vuotta jatkuneen kiistan paksuuskasvusta vastaavien kantasolujen sijainnista ja olemuksesta.

Kaksi suomalaista tutkijaryhmää ovat tunnistaneet kasvien paksuuskasvun tärkeimmät säätelyverkostot. Tulokset auttavat viljelemään entistä tuottoisampia juuressatoja ja nopeuttamaan puiden kasvua. Tutkimustulokset on julkaistu Nature-tiedelehdessä.

Tohtori Ari Pekka Mähösen tutkimusryhmä Helsingin yliopistolta ratkaisi 150 vuotta jatkuneen kiistan paksuuskasvusta vastaavien kantasolujen sijainnista ja olemuksesta. Ryhmä osoitti, että jällen kantasolut sijaitsevat tuoreen puuaineksen vieressä. Lisäksi ryhmä osoitti, että kehittyvä puuaines ohjaa kantasolujen toimintaa.

Professori Yrjö Helariutan ryhmä puiolestaan havaitsi, että alkuvaiheen nuoret nilasolut käynnistävät jällen muodostumisen ensimmäisen vaiheen ja ohjaavat sitä. Lisäksi ryhmä kuvaili prosessin taustalla olevan geenisäätelyverkoston ja tuoreeltaan löydetyn mobiilin säätelyproteiiniryhmän yhdistävän tehtävän.

Nämä löydökset yhdessä selittävät osin, miten kasvit pystyvät jatkuvasti ja järjestelmällisesti kasvamaan paksuutta. Ratkaisevia tekijöitä ovat solujen sijainti ja niiden välinen monimutkainen signalointiverkosto.

Mähösen ryhmä osoitti, miten erilaistumattomat alkuvaiheen puuainessolut toimivat eräänlaisina kantasolujen organisointisoluina, jotka ottavat vastuun viereisen johtosolukon jakautumisesta ja toimimisesta kantasoluina.

”Näytimme, että tämä sekundäärinen kehitysvaihe on tarkkaan säädelty prosessi, ja paljastimme samalla, että kantasolu ja sitä ohjaava organisointisolu ovat dynaamisia: järjestäjäsolun erilaistuminen puuainekseksi synnyttää uuden järjestäjäsolun viereiseen jällen kantasoluun, joka johtaa taas uuden kantasolun muodostumiseen nilan puolelle jälttä. Tämä syklinen prosessi toistuu aina, kun puuainesta muodostuu”, Mähönen kertoo.

Tutkimusryhmät tutkivat paksuuskasvun aikaista solinmuodostusta lituruoho-kasvimallin avulla.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut