Tutkimus muuttaa käsityksiä suometsistä

Metsäojitetuilla soilla ristiriita kestävyysvaatimusten ja todellisuuden välillä on räikeä, tutkijatohtori Paavo Ojanen arvioi Metsätieteen päivässä.

Kestävä metsätalous toteutuu vain kangasmaiden metsissä, tohtoritutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta arvioi. Sen sijaan metsäojitetut suot ovat suuri päästölähde vesistöihin ja ilmakehään. Metsätieteen päivässä tänään puhunut Ojanen tarkasteli suometsien käyttöä etenkin ilmastovaikutusten näkökulmasta.

Turpeeseen on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Niin kauan kuin puusto kasvaa, tilanne on hyvä. Sen sijaan esimerkiksi turvepellot ovat iso päästölähde ja ne kannattaisi Ojasen mukaan ennallistaa heti.

Päästöt vesistöihin luultua isommat

Tutkija Mika Niemisen tutkimusryhmä kohautti äskettäin tutkimuksella, jonka mukaan metsätalous kuormittaa vesistöjä paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Tulos herätti vilkkaan keskustelun.

”Ojitusten vesistövaikutukset ovat isompia kuin luultiin, tästä olemme yksimielisiä. Mutta kuinka paljon, siitä on erilaisia käsityksiä”, kertoi Nieminen.

Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Tapion ja Metsäkeskuksen vesistöasiantuntijoiden yhteinen työryhmä selvittää parhaillaan ojitusten aiheuttamia päästöjä vesistöihin. Työ valmistuu ensi vuoden aikana.

Viidennes hakkuumahdollisuuksista

Kasvava osa hakkuumahdollisuuksista on turvemaila, sillä suometsien puusto on ojitusten ansiosta yli kaksinkertaistunut 1950-luvun alusta.

”Turvemaiden osuus puuston kasvusta, suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta ja tehdyistä hakkuista on noin 20 prosenttia”, tiivisti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Tuula Packalen soiden merkityksen.

Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämän Metsätieteen päivän suoteema houkutteli Helsinkiin lähes 300 tutkijaa ja metsäammattilaista, mikä on poikkeuksellisen paljon.

Huom! Korjattu osallistujamääräksi 300 (26.11. klo 16.50)

Kommentit (1)

  1. Miten se tuo turvemaapeltojen metsitys pitäisi hoitaa ? Ei kai nyt sentään hyviä peltoja entistää kannata, kun siitäkin aiheutuu paljon kasvihuonekaasupäästöjä, jos/kun pohjavesi nousee maan pintaan asti. Metsittämällä haihdunta vähenee ja ojatkaan ei tarvi perkausta, kun puuta kasvaa ja sitoo hiiltä joka vuosi vuosikymmenten ajan yhä paremmin.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat