Tutkimus: Puuston järeytyminen lisää ojitettujen soiden vesistöpäästöjä

Vesiensuojelua voidaan edistää tuhkalannoituksella, jatkuvapeitteisellä kasvatuksella ja soita ennallistamalla.

Suomalais-ruotsalainen tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että vesistöpäästöt metsäojitetuilta soilta kasvavat, kun ojituksesta kuluu aikaa. Nyt tutkijat ovat löytäneet syitä kasvaviin päästöihin.

”Selvitimme turpeen ja puuston ominaisuuksien vaikutusta ojitetuilta soilta valuviin vesiin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista tutkimusta on tehty missään päin maailmaa”, kertoo yhteistutkimusta vetänyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Mika Nieminen.

Tuloksissa näkyy selvästi, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä korkeampia, mitä järeämmäksi puusto on kasvanut ja mitä pidemmälle turve on hajonnut.

”Kyse on todennäköisesti siitä, että puumäärän lisääntyessä puuston haihdunta ojitetuilla soilla kasvaa ja suot kuivuvat yhä syvemmältä. Tämä lisää turpeen hajotusta ja voi siksi lisätä erityisesti syvistä turvekerroksista vapautuvien ravinteiden huuhtoutumista”, toteaa Luken erikoistutkija Sakari Sarkkola.

Tuloksissa näkyy myös, että valumavesien ravinnepitoisuudet kasvavat, kun turpeen kaliumpitoisuus laskee alhaiseksi. Ilmeisesti ojitetuilla soilla yleinen kaliumin niukkuus heikentää puuston kykyä käyttää turpeesta vapautuvia ravinteita, jolloin niiden huuhtoutuminen kasvaa.

Vesiensuojelua voi tutkijoiden mukaan edistää tuhkalannoituksella, jatkuvapeitteisellä kasvatuksella ja soita ennallistamalla.

Kommentit (1)

  1. Panu

    Tämän tutkimuksen mukaan siis päätehakkuu pitää tehdä soilla aikaisin, ei saa päästää puita järeytymään liikaa. Miksei tätä mainita ehdotuksissa?

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut