Vaikka vanhoissa metsissä puuston kasvu on hidasta, kasvua ja hiilensidontaa tapahtuu edelleen. Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sijaitsevien luonnontilaisten metsien puuston hiilivarastojen ja kasvun muutoksia.
European Journal of Forest Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja on erikoistutkija Anu Akujärvi Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, ja tutkimusaineisto kerättiin Luonnonvarakeskuksen perustamilta koealoilta.
”Puuston kokonaiskasvu lisääntyi tutkituissa metsiköissä vuosien 1990–2019 aikana noin 10 prosenttia. Elossa olevien puiden hiilivarasto säilyi tutkimusjakson aikana vakaana, mutta lahopuun ja siihen varastoituneen hiilen määrä kasvoi voimakkaasti. Kuolleen puuaineksen hiilivarasto lähes kaksinkertaistui, mikä kasvatti kokonaispuuston hiilivarastoa noin 16 prosenttia”, kertoo Anu Akujärvi.
Akujärven mukaan kuollutta puuta kertyi metsiköihin enemmän kuin sitä hajosi, mistä on hyötyä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Tutkimus perustuu puustoaineistoon, joka on kerätty vuosina 1990–2019 systemaattisesti 27 havupuuvaltaisesta, vanhasta metsiköstä. Seurantajakson alussa kohdemetsien nuorimmat metsiköt olivat 75–80-vuotiaita ja metsiköiden keski-ikä oli noin 140 vuotta. Viimeisen mittauksen aikaan tutkittavien metsien keski-ikä oli noin 160 vuotta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Entäpä, jos vanha metsä palaa kuten tapahtuu Kanadassa ja Venäjällä. Varmemmassa paikassa puu on rakennuksessa tai vaikkapa johtopylväissä Afrikassa.
HS:n mukaan puusta päätyy lopulta 60 % energiaksi. Lahotetaanko puita metsässä ja käytetään fossiilista energiaa. Tuulivoimalla Suomi ei lämpiä talvella.
Puun käyttö on globaalia. Jos Suomessa ei hakata, niin sama puumäärä hakataan muualla. Suomi köyhtyy ja lisää porukkaa työttömiksi. Epäilemättä Anun mielestä tavoiteltava tilanne.
Sitä paitsi. Kun katsoo Pyhä-Häkin ikimetsän lahopuuta, niin ei sillä edes mitään saavuteta. Nimittäin se lahopuu lahoaa eikä kerrostu luontoon. Toisin oli tilanne kivihiilikaudella, jolloin lahottajasienet puuttuivat. Nykyään niitä on joka tarpeeseen ja pitkä lämmin kausi tehostaa lahoamista.
Sanoisin, että esitetty tukimus kuuluu ryhmään nollatutkimukset. Suomessa näyttää riittävän tutkijoita ja rahoitusta tällaiseen.
Edellä Timppa on jo kiinnittänyt huomion tuohon, että yhteiskunnan käyttöön noista metsistä ei ole saatu mitään. Arviona esittäisin, että nuo metsät olisivat talousmetsinä tuottaneet 6m3/ha/vuosi puuta yhteiskunnan käyttöön. Yhteensä 30 vuodessa 180 m3/ha. Siihen voi sitten verrata tuota 16% lisäystä. Olikohan siellä metsässä yli 1000 m3/ha biomassaa.
En ole päässyt lukemaan alkuperäistä tutkimusta, mutta arvelisin, että lahoamisen teoreettista tarkastelua ei ole tehty. Lahoamisesta boreaalisissa metsissä näyttäisi olevan käsitys, että lahoamis % on 3%. Tarkoittaa, että n 33 vuoden päästä lahoaminen pitää lahopuun määrän vakiona. Tulee ns dynaaminen tasapainotila.