Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimuksessa mitattiin 12 vuoden ajan suometsän ja ilmakehän välistä hiilidioksidin vaihtoa ojitetulla rehevällä turvemaalla Tammelassa.
Ennen hakkuuta suometsä oli hiilidioksiditaseeltaan lähellä nollaa, mutta hakkuiden jälkeen metsä muuttui hiilidioksidin lähteeksi. Päästöt olivat kuitenkin merkittävästi pienemmät ylispuuhakkuun kuin avohakkuun jälkeen, tutkimuksesta selvisi. Tämä johtui siitä, että ylispuuhakkuun jälkeen metsässä oli vielä jäljellä merkittävä määrä puustoa ja muuta kasvillisuutta sitomassa hiilidioksidia.
Ylispuuhakattu ala muuttui hiilidioksidin nieluksi neljäntenä hakkuun jälkeisenä vuotena. Nielusta tuli niin suuri, että se kumosi ensimmäisen kolmen vuoden hiilidioksidipäästöt. Myöskään kuuden vuoden yhteenlaskettu hiilidioksiditase ei eronnut merkitsevästi hakkuuta edeltävästä taseesta. Sen sijaan avohakkuu pysyi suurehkona hiilidioksidin lähteenä koko kuuden vuoden mittausjakson ajan, joskin päästöt pienenivät vuosi vuodelta.
Tutkimuksen mukaan suometsän ylispuuhakkuulla voidaan pienentää merkittävästi hakkuita seuraavien vuosien aikaista hiilidioksidipäästöä, kun metsässä on elinvoimainen alikasvos.
On tärkeä kuitenkin huomata, turvemailla suurin osa hiilestä on säilöttynä vuosituhansien aikana kertyneeseen turpeeseen. Turpeen hajoaminen johtuu kuivatuksesta, eikä hajoamista voida metsänkasvatusmenetelmän valinnalla lopettaa niin kauan kuin suo pysyy ojitettuna.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kesken. Tieteellinen artikkeli löytyy Agricultural and Forest Meteorology -julkaisussa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kyseessä on yhdestä kohteestatehty tukimus? Pitäisikö tehdä tutkimus päteekö tehty tutkimus kaikkialla Suomessa vastaaviin ravinnetalouden kohteisiin? Entä lämpösumma, pitäisikö sekin huomioida?
Miten pinta-alat ja metsänkasvu vaikuttavat? Pitää tietenkin tarkastella saman puumäärän tuottamista. Onko näin tehty, ei selviä jutusta. Paljonko puita syntyi tutkimusalueilla tuulenkaatoja olisi myös hyvä tietää.
Onko siis vain referointi vai koko tutkimus puutteellinen.