Kommentit (1)

  1. Veli-Jussi Jalkanen

    Harvinaiset ja omaleimaiset pienkohteet tulee tietysti säilyttää metsissämme, mutta keinoistakin tulee voida keskustella.

    Esim. puron määritelmä on 100 ha valuma-alue, mutta viime aikoina jopa tavallisia vanhempia metsäojia on alettu pitää virheellisesti puroina, joita ne eivät ole. Tietysti metsäojan reunat luonnonmukaistuvat ajan kuluessa, minkä ei saa antaa hämätä käyttämään väärää nimitystä.

    Ongelma metsänhoidon suosituksissa on, että niissä ei juurikaan esitellä ja neuvota oikeasti tehokasta puun tuotantoa, joka olisi kuitenkin kansantaloudellisinta, ilmatoystävällisintä ja tukisi parhaiten alueellista taloutta sekä maaseutua.

    Puu on super tehokas hiilen sitoja sen kanssa symbiosissa elävien sienien, pieneläinten ja mikrobien kanssa. Jos hyvässä kasvussa oleva nuori kasvatusmetsä kasvaa 20 m3 7ha/v, se sitoo jättimäiset 30-40 t hiiltä/ha/v jos maaperä on myös hyvässä kunnossa. Tämä kaikki tulee vielä lähes ilmaiseksi hyvällä metsänhoidolla.

    Oikeasti tehokas puun tuotanto edellyttää hyvää ojitusta kaikista tuoreista kankaista märempään suuntaan mentäsessä, suuria mättäitä, jalostettuja taimia, varhaista taimikon perkausta, varhaista ensiharvennusta joka säilyttää latvustot pitkinä (min puolet rungon pituudesta) ja puuston alaharvennusväljennyksiä, jotka tekevät toistuvasti ja ajoissa tilaa parhaimmille valtapuille, niiden latvustoille ja juuristoille.

    Väitän, että nykyisessä maanmuokkaus- ja ojitusvastaisessa ilmapiirissä metsämaan hoito on liian huonoa, mikä edesauttaa soistumista ja estää maan parhaan tason elävyyttä, jota tarvittaisiin maksimitason hiilen sidontaan ja juurten kasvuun.

    Valitettavasti metsäkansasta suuri osa on hurahtanut uskomaan romanttisia kaupunkilaisia metsien äärisuojelijoita, joiden mielipiteiden mukaan myös metsänhoidon suositukset on pitkälti tehty.

Metsänhoito Metsänhoito

Artikkelit

Uutiset

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut

Kuvat