Uusi lude voi kiusata mäntyjä

Turusta löytynyt palleluteisiin kuuluva vieraslaji haittaa havupuiden siementuotantoa.

L.occidentalis-luteen takajaloissa on lehtimäiset ulokkeet ja etusiivissä tunnusomaiset sik-sak-kuviot.  (Kuvaaja: Wikimedia Commons)
L.occidentalis-luteen takajaloissa on lehtimäiset ulokkeet ja etusiivissä tunnusomaiset sik-sak-kuviot. (Kuvaaja: Wikimedia Commons)

Havupuiden siemeniä ravinnokseen käyttävä vieraslaji Leptoglossus occidentalis on ensi kertaa löydetty Suomesta ulkoilmasta. Palleluteisiin kuuluva lude löytyi kerrostalon ovenpielestä Turussa.

Aiemmin sitä on tavattu sisätiloissa muualta Euroopasta tulleesta kauppatavarasta. Todennäköistä on, että nyt löydettykin yksilö on peräisin tuontitavarasta. Yksi yksilö yleensä kertoo, että lajia voidaan löytää muualtakin.

Kyseessä on suurikokoinen näyttävä pallelude, jota ei voi sekoittaa mihinkään eurooppalaiseen lajiin. Sen voimakkaissa takajaloissa on lehtimäiset ulokkeet ja etusiivissä tunnusomaiset sik-sak-kuviot.

Lude ja sen aikuisia hyönteisiä muistuttavat toukat lävistävät käpysuomun kärsällään ja imevät siemeniä ravinnokseen. Pahimmillaan jäljelle jää tyhjiä tai pahasti vaurioituneita siemeniä. Yksi lude syö kolmesataa siementä.

Odotettavissa ei ole merkittäviä tuhoja

Länsi-Kanadassa, Brittiläisessä Kolumbiassa se haittaa kontortamännyn siemenviljelysten siementuotantoa. Mänty onkin L. occidentalis-luteelle kuusta alttiimpi. Suomessa on entuudestaan kaksi pienempää ludelajia, jotka elävät männyn ja kuusen kävyissä. Ne tosin käyttävät kuivuessaan avautuvia käpyjä suojanaan eivätkä vioita siemeniä.

Laji ei ole toistaiseksi laajalle levinnyt muissa Pohjoismaissa eikä siitä odoteta merkittävää tuhonaiheuttajaa männyn tai kuusen siemenviljelyksille. Talven kylmyys ei rajoita lajin selviämistä suoraan, sillä L. occidentalis-luteet kerääntyvät lämpimiin paikkoihin talvehtimaan, kuten myyrän koloihin, linnun pesiin ja ihmisten asumuksiin ja muihin rakennuksiin.

Lämmin kesä mahdollistaa luteen kehityksen myös Suomessa.

Pohjoisamerikkalainen laji havaittiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1999. Sen jälkeen se on runsastunut ympäri Eurooppaa sekä luontaisesti leviämällä että kulkeutuen eri puolille kaupan mukana. Tanskasta ja Norjasta laji löydettiin vuonna 2009 ja Ruotsista 2011.

Siitä on muodostunut erityinen riesa pinjansiementen tuotannolle Välimeren maissa, erityisesti Portugalissa, missä pinjamännyn arvokkaat siemenet tuotetaan erityisillä viljelyksillä.

Mahdollisista ludehavainnoista voi ilmoittaa Luonnonvarakeskukseen. Jutun kirjoittaja Tiina Ylioja työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut