Väitös: Tiheä merikotkakanta heikentää pesinnän onnistumista

Muiden merikotkien määrä pesimäalueella vaikuttaa ratkaisevasti pesinnän menestykseen, ilmenee Ida Penttisen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Penttinen tutki, miten merikotkat valitsevat pesimäpaikkansa ja miten valinta vaikuttaa niiden myöhempään lisääntymismenestykseen. Pesimäympäristön valinta on keskeinen sekä yksilön että sen jälkeläisten menestykselle.

”Kun merikotka valitsee ensimmäistä lisääntymispaikkaansa, valinta perustuu epäsuoriin vihjeisiin elinympäristön laadusta. Merikotka on kuitenkin lisääntymispaikkauskollinen laji, joten tämän ensimmäisen valinnan seuraukset voivat olla jopa elinikäiset”, Penttinen toteaa tiedotteessa.

Penttisen mukaan merikotkat päätyvät usein pesimään ympäristöön, joka muistuttaa niiden synnyinympäristöä. Myös muiden merikotkien määrä alueella vaikuttaa siihen, kuinka kauas synnyinympäristöstään yksilö asettuu, Penttinen kertoo.

Kuitenkin ainoastaan populaation tiheys oli yhteydessä pesimämenestykseen.

”Mitä enemmän naapureita merikotkalla oli, sitä alhaisempi oli yksilön lisääntymismenestys. Sen sijaan habitaattileimautumisella ei havaittu yhteyttä lisääntymismenestykseen. Olennaisempaa vaikuttaisi olevan se, millaiseen ympäristöön ylipäätään yksilö päätyy asettumaan, sekä kuinka vanha pesivä yksilö on”, Penttinen sanoo.

Merikotkat puolustavat reviireitään, ja tiheyden kasvaessa reviirikamppailujenkin määrä kasvaa.

”Nämä vievät energiaa, saattavat pakottaa emon pois pesältä ja johtaa jopa kuolemaan. Tämä on yksi mahdollinen syy heikentyvälle lisääntymismenestykselle. Toinen, epäsuorempi vaihtoehto voisi olla se, että tiheyden kasvaessa yhä suurempi määrä yksilöitä joutuu tyytymään heikompilaatuisiin reviireihin.”

Penttisen mukaan lisätutkimusta tarvittaisiin sen selvittämiseksi, kummasta merikotkan tapauksessa on kyse vai onko kyse molemmista, sillä nämä eivät sulje toisiaan pois.

FM Ida Penttisen esittää väitöskirja ”Natal Dispersal and Habitat Selection of the White-tailed Eagle – Causes and Consequences of First Breeding Site Choice” tarkastetaan Turun yliopistossa ensi perjantaina.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.