Valtion metsien hakkuista kolmannes peitteellisillä menetelmillä viime vuonna

Peitteelliselle korjuulle ei ole asetettu tavoitemäärää, Metsähallituksesta kerrotaan.

Metsähallitus turvaa metsätaloudessaan monimuotoisuutta monin eri tavoin. Yksi konsti on peitteellisten hakkuumenetelmien käyttö. Viime vuonna peitteellisillä menetelmillä korjattiin kolmannes uudistusluonteisten hakkuiden toteutusalasta, Metsähallituksen vuosi- ja kestävyysraportista selviää. Osuus on hieman pienempi kuin edellisvuonna.

Peitteellisten menetelmien käytölle ei ole asetettu tavoitetta, mutta niitä sovelletaan kaikissa kohteissa, joihin se soveltuu sekä ekologisesti että metsänhoidollisesti tai sen käytölle on muusta maankäytöstä johtuva peruste, Metsähallituksesta kerrotaan.

Muita käytössä olevia keinoja monimuotoisuuden turvaamiseen on muun muassa lehtopuuosuuden kasvattaminen ja suojatiheikköjen sekä säästöpuuryhmien jättäminen.

Lehtipuuosuudelle ei ole asetettu tavoitearvoa, mutta tällä hetkellä lehtipuuosuus monikäyttömetsissä on noin 15 prosenttia. Riistatiheikköjä tulisi jättää kolme hehtaarille ja vähintään yksi 1–5 aarin säästöpuuryhmä hehtaarille. Näissä on edetty tavoitteiden mukaisesti, raportissa todetaan.

Purojen kunnostus käyntiin

Metsähallitus on Suomen suurin yksittäinen soiden ennallistaja. Viime vuonna soita ennallistettiin valtion monikäyttö- ja suojelumetsissä yhteensä 2 800 hehtaarilla.

Monikäyttömetsien ennallistetut suot merkitään toiminnan ulkopuolelle jääviksi alue-ekologisiksi kohteiksi. Tulevaisuudessa niillä ei tehdä enää hakkuita tai muitakaan soiden vesitalouteen vaikuttavia toimenpiteitä.

Ennallistamisen lisäksi Metsähallitus tekee muitakin luonnonhoitotöitä. Viime vuonna esimerkiksi kulotettiin vajaat 500 hehtaaria sekä hoidettiin lehtoja ja paahdeympäristöjä yhteensä vajaat 40 hehtaaria. Kokonaan uutena työlajina tuli purojen kunnostus, sitä tehtiin 22 kilometriä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut