Varhaisperkaukseen haettiin tammi-syyskuussa kolmanneksen vähemmän kemeratukiakuin vastaavana aikana viime vuonna, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Toteutettujen varhaisperkausten määrä on vähentynyt tätäkin enemmän.

Kaikkiaan tälle vuodelle varattuja kemeravaroja jäänee Metsäkeskuksen hankeasiantuntija Yrjö Niskasen mukaan käyttämättä kahdeksan miljoonaa euroa. Määrä on 15 prosenttia metsänhoidon tukeen budjetoiduista valtion varoista.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen arvelee, että varhaisperkausten väheneminen kertoo osin metsänomistajien työlajia kohtaan kokeman ensi-innostuksen laantumisesta.

”Monesti varhaisperkauksen tarpeessa oleva taimikko kasvaa jo vuodessa niin paljon pituutta, että sille saa nuoren metsän hoitotuen, joka on korkeampi kuin varhaisperkauksen tuki. Tämä lienee vähentänyt intoa hakea varhaisperkauksille tukea.”

Huupponen arvioi, että myös viime kesän helteiset säät alensivat merkittävästi työtehoa.

”Ammattimetsureidenkin työpäivät lyhenivät, kun lämmintä oli yli 30 astetta.”

Vuonna 2015 päättyneen kemeralain mukaisten metsänhoito- ja metsänparannushankkeiden toteutusaika päättyy tämän vuoden lopulla. Näitä niin sanotun vanhan lain mukaisia hankkeita, kuten metsänviljelyitä, peltojen metsityksiä, kunnostusojituksia ja metsäteiden parannuksia, on jäämässä runsaasti tekemättä.

Vanhojen viljelyhankkeiden toteuttamiseen tälle vuodelle varatuista kolmesta miljoonasta eurosta noin puoli miljoonaa euroa tulee käytettyä. Suurin osa vanhan kemeralain mukaisista viljelyhankkeista on Pohjois-Suomessa.

Toteuttamattomista hankkeista ei aiheudu metsänomistajalle jälkiseuraamuksia, jos hankkeisiin myönnettyjä tukia ei ole käytetty.

Vanhoista metsäteiden kunnostus- ja ojitushankkeista metsänomistajille voi kuitenkin olla luvassa ikäviä yllätyksiä. Monesti hankkeen toteuttaja on metsänomistajan suostumuksella käyttänyt kemeratukia kustannusten kattamiseen jo työn suunnitteluvaiheessa. Tällöin Maaseutuvirasto yleensä perii kesken jääneen hankkeen suunnitteluun käytetyt tukieurot takaisin metsänomistajalta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.